Aineistot (yhteensä 1805)

  • Avainsanat: valokuvat

1884
Kuopion naisintelligenssi, epävirallinen luku- ja keskustelupiiri, jonka toiminnalla oli valtakunnallistakin merkitystä. Kuvassa Minna Canth (vas.), Elisabeth Stenius ja Selma Backlund.

1884
Minna Canth vuonna 1884 Adéle Sallinin kuvaamana.

1865
Minna Canth nuorena tyttönä Alfred Ottelinin kuvaamana,

1865
Minna Canth ja hänen miehensä J. F. Canth luultavasti kihlajaiskuvassaan.

Kuva on otettu Kuopion tuomiokirkon tornista vuosien 1889 ja 1893 välisenä aikana.Etualalla oleva vaalea rakennus on Minna Canthin koti Kanttila. Kuva Schuffertin Jyväskylän kuvaamon kortilla. Kuvattu ilmeisesti samassa yhteydessä, kun valokuvaaja on…

1998
Kaarlo Aution vuonna 1998 kirjoittama artikkeli Sylva Boijsta 31.7.1903-2004. Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran verkkopalvelu www.porstuakirjastot.fi:ssä vuonna 2002.

Edla Soldan Daniel Nyblinin kuvaamana.

1890
Robert Kiljander Daniel Nyblinin kuvaamana Helsingissä noin vuonna 1890.

1932
Anders Cajanuksen poika Daniel Cajanus syntyi Paltamossa 1704. Häntä kutsuttiin "pitkäksi suomalaiseksi", sillä hän oli täysikasvuisena neljä kyynärää ja neljä tuumaa (2,625 metriä) pitkä.

Käytyään jonkin verran koulua muutti Daniel ulkomaille ja…

1888
Vuonna 1798 valmistunutta Hämeenlinnan kirkkoa on sanottu Pohjolan pikku Pantheoniksi, ja sen esikuvana onkin ollut antiikin Rooman Pantheon-temppeli. Itse kuningas Kustaa III osoitti suurta kiinnostusta pienen sisämaakaupungin kirkkoa kohtaan. Hän…

1891
Kesäkuussa 1891 Kansanvalistusseura järjesti valtakunnalliset laulu- ja soittojuhlat Kuopiossa. Juhla-alue sijaitsi Väinölänniemen kentällä. Minna Canthin kirje Elli-tyttärelle kertoo, että juhlissa kävi 16 000 vierasta. Juhla erinomaisesti…

1885
Kaupungintalo valmistui 1885 kauppatorin varrelle. Rakennus oli keskeinen osa kaupunkikuvaa.Taustalla Puijo. Kuvaaja Karl Granit. Kuvan keskellä samana vuonna valmistunut kaupungintalo.

Maisema Savilahdesta Harjulaan päin Karl Granitin kuvaamana. Harjulassa sijaitsi kaupungin vaivaistalo, jonne kaikki kaupungin vaivaishoitoon oikeutetut sijoitettiin 1880-luvulla.Julkinen huomio kohdistui Harjulan huonoihin oloihin vuosikymmenen…

Kuva otettu lääninhallituksen rakennukselta. Etualalla Piispanpuisto. Kuva otettu vuosien 1884 ja 1888 välisenä aikana.

Näkymä Puijolta kaupungin yli kaakkoon. Kuva on otettu 1890-luvun alussa. Kuvaaja Karl Granit.Novellissa Eräs Puijolla käynti Canth kuvaa Puijon teitä ja maisemia: -- mutta vähän etempänä kohosi oikeaan Puijon mahtava mäki, kuopiolaisten ylpeys.…

1998
Valokuva Kaarlo Vuoren vuonna 1891 maalaamasta vesivärityöstä, jonka aiheena Minna Canth.Valokuva: Karl Jämsen

Alapiha. Keitele, Äyräpää. Luhtiaitta on siirretty Alapihaan Uudismäen tilalta vuosina 1937-38. Aittaa oli Uudismäen tilalla käytetty tallina ja latona. Alapihassa luhtiaitta on ollut viljavarastona.

Hanhimäki. Keitele, Hamula. Talon pihapiiriin siirretty leikkimökiksi 1960-luvulla rakennettu maitolaituri.

Hanhimäki. Keitele, Hamula. Kahdeksanhuoneinen aittarakennus on rakennettu vuonna 1895.

Hannula. Keitele, Hamula. Paritupatyyppinen päärakennus ajoittuu vanhemmalta osaltaan 1800-luvun puolelle.

Harju. Keitele, Sulkavanjärvi. Päärakennus. Entinen ns. kamaripuoli oli purettu ja sen tilalle oli rakennettu vuonna 1951 tiilinen navetta. Tila on lohkottu lähellä olevan Jäntin tilan maista.

Harju. Keitele, Sulkavanjärvi. Pihapiiriin kuuluu hirsinen aittarakennus, jossa on kolme aittahuonetta sekä 1933 päätyyn tehty vilja-aitta.

Heinäselkämä. Keitele, Vuonamo. Tila on ns. kantatila. Päärakennus ajoittuu 1800-luvun lopulle. Vuonna 1977 rakennus peruskorjattiin.

Hetejoki. Keitele, Koutajärvi. Tila on lohkottu Lähdeahon tilasta ja ollut Hetejoen suvulla vuodesta 1919. Päärakennuksen ikä ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle.

Hännilä. Keitele, Kukertaja. Tila merkitty maarekisteriin ensimmäisen kerran 1787. Päärakennus valmistui 1920.

Itämäki. Keitele, Koutajärvi. Päärakennus valmistunut noin 1917, ja on on Hyödynkylän vanhimpia rakennuksia.

Järvelä. Keitele, Äyräpää. Päärakennuksen ja aittarivin ikä ajoittuu ilmeisesti 1800-luvun loppupuoliskolle.

Järventaus. Keitele, Sulkavanjärvi. Tenhusten suvun hallussa 1880-luvulta. Päärakennuksen arvioidaan rakennetun 1800-1900 lukujen taitteessa. Rakennus on vuorattu ulkoa 1947.

Järventaus. Keitele, Sulkavanjärvi. Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee kaksikerroksinen vilja-aitta. Siirretty nykyiselle paikalle 1946.

Avainsanat: , ,

Kallioharju. Keitele, Hamula. Aittarakennukset ajoittuvat 1840-luvulle.

Kivikko ns. Kiviaho. Keitele, Viinikkala. Tilan vanhimmat rakennukset ajoittuvat ilmeisesti 1800-luvun puolelle.

Koivula. Keitele, Vuonamo. Tila on ns. kantatila. Päärakennus valmistui 1906.

Koivula. Keitele, Vuonamo. Vilja-aitan jalkarakenne edustaa ns. salvosjalkaa. Tarkoituksena huolehtia tuuletuksesta ja että pystytään eristämääm maaperästä.

Koivula. Keitele, Vuonamo. Vuonna 1928 rakennettu navetta. Rakennusta jatkettu 1950-luvulla.

Korpela. Keitele, Äyräpää. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu vuoteen 1916. Taloa jatkettu lisäkamarilla vuonna 1922.

Korpiharju. Keitele, Sulkavanjärvi. Navettarakennus on muurattu noin 1953.

Korpiharju. Keitele, Sulkavanjärvi. Asutustila lohkaistu Harjun ja Rinteen tilan maista 1952-53.

Kukkola ns. Viio. Keitele, Kukertaja. Alkuperäinen nimi on ollut Kukkoviita. Päärakennus ajoittuu 1900-luvun alkuvuosikymmenille.

Laitila. Keitele, Vuonamo. Tila on ns. kantatila. Päärakennuksen varhaisimmat osat ajoittuvat 1860-luvulle.

Lampi. Keitele, Hamula. Navettarakennus, jonka matalampi osa valmistunut 1935.

Lampila. Keitele, Hamula. Päärakennusta vastapäätä sijoittuva aittarivi. Vanhat rakennukset ajoittuvat 1800-luvun loppupuolelle.

Lappala. Keitele, Sulkavanjärvi. Lappala ns. Lappanen on kantatila, josta on lohkottu mm. Järventauksen tila. Vanha päärakennus on rakennettu vuonna 1900.

Lappala. Keitele, Sulkavanjärvi. Vuonna 1946 rakennettu luhtiaitta. Rakennus on tehty kesällä 1946 entisen tallin, heinäladon ja meijerihuoneen paikalle. Aitassa on kuusi aittahuonetta. Alakerrassa oli ennen vaateaitta, ruoka-aitta sekä jauhoaitta.…

Lehto. Keitele, Vuonamo. Tila on vanha sukutila ja ns. kantatila. Vesteristen suvulle tilan osti Johan Vesterinen 1875. Päärakennus rakennettu 1925-26 aikana.

Malila. Keitele, Hamula. Malila on Hamulanniementien 1800-1900 lukujen vaihteen rakennuskantaan kuuluva asuintalo.
 
Koneluettavat metatiedot: