Teos on taiteilijakirja. Harmaan taustapahvin päällä nipistimen avulla kiinnitettynä 17 arkkia, joista 5 tekstisivua ja 13 valokuvasivua. Tekstinä Michael Caseyn artikkeli: Aestetic interests and aestetic qualities. - Kuvat ovat taiteilijan eri…
Leino on tarjonnut hallussaan olevaa 80 runon kokoelmaa julkaistavaksi Otavalle ja Söderströmille 25.9.1893, mutta saa torjuvan vastauksen molemmilta kustantajilta.
G. L. Söderström kirjoittaa Eino Leinolle Runeberg-suomennoksista. Kirjeessä mainittu Kaarle Krohn oli kielitieteilijä, kansanrunouden tutkija ja Helsingin yliopiston suomalaisen ja vertailevan kansanrunoustutkimuksen professori. Tohtori Forsman…
Viktor Lönnbohmin työtodistus Helsingistä (ja kopio).
---
Afskrift.
Härmedelst intyges det Byggmästaren Herr K. Viktor Lönnbohm under ledning af undertecknad, sommaren samt äfven tidtals, under hösten 1887 utfört mätnings, äfvensom…
Kirjoituksessaan En gammal skola senaattori ja filosofian professori Johan Vilhelm Snellman (1806-1881) muistelee Oulun triviaalikoulussa viettämäänsä aikaa. Kymmenvuotias Johan tuli suoraan triviaalikoulun toiselle luokalle. Muistelmassaan hän…
Professori Artturi H. Snellmanin (1864-1924) kirjoittaman Oulun kaupungin historian ensimmäinen osa valmistui Oulun 300-vuotisjuhlille vuonna 1905. 112-sivuinen vihko käsittelee kaupungin vaiheita keskiajalta sen perustamisvuosikymmenille. Teoksen…
A. H. Snellman kertoo artikkelissaan Pohjanmaan noitaoikeudenkäynneistä. Suurin osa syytetyistä vapautettiin, osa menetti päänsä. Aihe epäilyille saatettiin saada arveluttavan suuresta varallisuudesta, mutta useimmiten syyte koski toisen ihmisen…
Teos on taiteilijakirja. - Julkaisu liittyy Kjartan Slettemarkin 1972 kansainväliseen näyttelyyn "Ni x on" ja sisältää fotomontaaseja Richard Nixonista. - J.O. Mallanderin lahjoitus kokoelmaan.
Teos on taiteilijakirja. Teoksen lehdet käytettyjä teepusseja, jotka avattu. Kannessa vanha kuva japanilaisesta paperinvalmistuksesta. Käsinsidottu, ei tekstiä. Uniikkikappale, tekijän signeeraama.
Teos on taiteilijakirja. Vanhan näköiset pahvikannet, jotka lävistetty pellavanarulla. Sisällä käsin värjättyjä lehtiä, joilla latinaa muistuttavaa kirjoitusta. Teos avautuu rasian tapaan narun varassa. Uniikkikappale, tekijän signeeraama.
Teos on taiteilijakirja. Vanhan näköinen puulaatikko, tummanruskeaksi käsitelty. Kannen kuva-aiheena Jan Vermeerin Kirjettä lukeva nainen. Kannen sisäpuolella värjättyä sideharsoa. Sisällä käsinvärjättyjä papereita, joissa viitteellistä,…
Teos on taiteilijakirja. Teoksessa taiteilijan lapsuudesta tuttuja maisemia ja paikkoja värivalokuvissa. Valokuvien rinnalla taiteilijan muistikuvia samoista paikoista toteutettuna tussipiirroksin ja ompelein. Kaksiosaiset sivut liitetty yhteen…
Att byggmästaren Herr V. Lönnbohm som varit anstäld å undertecknads ritbyrå en kortare tid som ren- och deltaljritare af större och mindre sten & trä byggnader jemte byggnadsförändringar, har han…
Kalle Sihlmanin ottamia ilmakuvia Pukkilan vesistöistä. Ensimmäisessä kuvassa on Savijoen kylä, jota halkoo mutkitteleva Rapuoja. Toinen, kolmas ja neljäs kuva esittävät Naarkoskea. Viidennessä kuvassa näkyy vasemmalla Koivulankoski. Vielä 1960…
Kuvan oikeassa reunassa ovat muun muassa Pukkilan Osuusmeijerin entiset rakennukset, vanhan Osuuspankin talo, Kohiseva, kunnantalo ja entinen terveystalo. Kuvan yläosassa vasemmalla on Kirkonkylän koulu ja alaosassa vasemmalla entinen vanhainkoti.
Teos on taiteilijakirja. Features objects arranged and collected by Nancy Shaver and sold in her shop in Hudson, N.Y. (WorldCat). Includes interview with Nancy Shaver by Steel Stillman.
Maanmittari J. F. Sevónin vuoden 1912 vaiheilla piirtämä Hämeenlinnan kaupungin kartta perustuu vuoden 1887 asemakaavaan. Sevón täydensi sitä kuitenkin tällä välillä valmistuneilla rakennuksilla ja puistoilla, mm. ortodoksisella sotilaskirkolla ja…
Teos on taiteilijakirja ja haitarikirja. Sesshun alkuperäinen työ vuodelta 1486 on 17 m pitkä ja 37 cm korkea. Kalligrafiaa ja tussimaalauksia. Puukannet, valmistettu Japanissa.
Lohenpyynti on ollut hyvin tärkeä elinkeino Petsamossa. Kolttasaamelaisilla oli yksinoikeus pyytää lohta Petsamovuonossa. Vanhin pyyntimuoto oli harvalla eli suurisilmäisella verkolla pyynti. Harvallapyynti muistutti pesäpyyntiä ja siitä on…
Kiilanuottaa käytettiin lohenkalastuksessa Petsamossa. Kiilanuotan syvyys oli joko 7.20 tai 9 metriä meripyynnissä, mitat kuitenkin kyynärissä tuohon aikaan. Aidan pituus vaihteli 55-60 metristä yli sadan metrin pituuteen. Kiilanuotan paulat olivat…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
