Kirjoittaja Oskar Relander (1863-1930) oli suomalainen pedagogi ja kansanrunoudentutkija. Hän teki pitkän uran Sortavalan seminaarin johtajana 1908–1928, josta oli välillä poliittisista syistä karkotettuna Siperiaan 1916-1917.
Pohjois-Karjalan Hevosjalostusyhdistysten liiton "Voiman" toimintavuosi 1908 oli liiton toinen. Vuosikertomuksesta käy ilmi, että liittoon kuuluivat Keski-Karjalan Hevostystäväin seura, Ilomantsin Hevosystäväin yhdistys, Kuusjärven Siitosoriyhdistys,…
Joensuu Suomi Finland Sarja 1 Vuosisadan alun valokuvasarjassa on kuvattuna rautatieasema, Pielisjoki, kanava, kaupungintalo, Pielisjoen linna, Hotelli Pielishovi, tori, kirkko ja Länsisatama.
Teos on taiteilijakirja. Teos on rengaskirja, jonka pohjana ovat Neuvostoliiton aikaiset eri virastojen lomakkeet, joille on ohuella tussilla piirretty moskovalaisia kerrostaloja pienimpiä yksityiskohtia myöten. Harmaat pahvikannet. Yksipuolinen…
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu kuvaoriginaaleista, jotka sidottu kirjaksi. Taustapahvit jäljittelevät Neuvostoliiton aikaisia julistetauluja (plansseja) sotkuineen, roskineen, kirjoituksineen. Myös sisällöltään teos on pastissi, aiheina…
Teos on taiteilijakirja. Läpinäkyvän muovipussin sisällä värillisiä paperisuikaleita, jotka on lävistetty metallilangalla seinälle ripustusta varten. Paperien ympärillä vaalenpunaisen hopeanhohtoinen vyö, jossa mm. teksti Poesi. Kokonaisuus…
Lumparlan tilan syysrypsi täydessä kukassa kesäkuussa 1969. Nykyinen Tasalan alue liikehuoneistoineen ja kerrostaloineen oli tuolloin vielä viljelysmaata.
Raisiossa toteutettiin 1950- ja 60-luvuilla uusien koulujen rakentamisohjelma. Ensimmäisenä valmistui Tahvion koulun lisärakennus vuonna 1953. Kuva on 1960-luvulta.
Raision pääposti toimi vuodesta 1961 vuoteen 1966 Keonpellon uudessa liikehuoneistorakennuksessa. Postin lisäksi siellä aloittivat ensimmäisinä toimintansa Liisa Helmisen kauppa, Kansallis-Osakepankki ja apteekki.
Raision nopeaan kasvuun ovat vaikuttaneet eritoten Raisio Tehtaat ja Naantalin puolella sijaitseva Neste Oy, joiden tarjoamat työpaikat houkuttelivat paikkakunnalle uusia asukkaita. Raision merkittävin teollisuuslaitos, Lounais-Suomen viljelijöiden…
Toinen vaaranpaikka oli Raision- ja Nesteentien risteys. Sen sujuvuus parani huomattavasti 1970-luvulla tehdyin uusin kaistajärjestelyin ja liikennevalojen käyttöön otolla.
Ruskilan perinnepiirin haastattelema Toivo Laaksonen kertoilee nahkiaistokeitten rakentamisesta. Maire Raunion laatima kirjoitus ilmestyi Ruskilan kotiseutulehti Tyvipään kylässä vuonna 1998.
Niilo Rauhalan muistele 35 vuotta kestänyttä elämäänsä kullankaivajana Lemmenjoella Martti Timosen ja Seppo J. Partasen tuottamassa kaksiosaisessa radio-ohjelmassa v. 1985. Nipa kertoo kuinka kultaryntäys Lemmenjoelle alkoi v. 1949 ja miten…
Kansanvalistusseura julkaisi vuonna 1908 Suomen maakunnat -sarjansa neljäntenä osana Hämeen maakuntakuvauksen. Maakunta oli tuolloin nykyistä laajempi, ja siihen kuului myös osia nykyisestä Pirkanmaasta, Keski-Suomesta ja Kymenlaaksosta. Teoksen…
Kreivi Pietari Brahe totesi jo 1600-luvulla hämäläisten olevan "Suomen jäykintä väestöä", ja samalla kannalla olivat monet myöhemmätkin hämäläisyyden pohtijat. Luettu katkelma F. O. Rapolan Häme-teoksesta sisältää Topeliuksen tunnetun kuvauksen…
Niilo Ranttila kertoo Lemmenjoen kullan löytymisestä syyskuussa 1945 ja sitä seuranneesta kultaryntäyksen tapahtumista. Lemmenjoen kultaryntäys ajoittui vuosille 1948-1950 ja parhaimmillaan kultaa oli kaivamassa jopa 200 henkeä. Monet olivat…
Teos on taiteilijakirja. Kansion sisällä viisi kuvaa. Vahatut, kopiotekniikalla vedostetut piirustukset ja valokuvat nepalinpaperille. Sisäkkäin kääntyvät kannet, lukituksena avain ja nyöri. Uniikkikappale, tekijän signeeraama.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
