Venäläiset partisaanit tekivät hyökkäyksiä siviiliväestöä kohtaan itärajan kylissä. Asukkaat surmattiin ja talot poltettiin. Yksi ryhmä tuli Laanilaan asti ja ampui siviililiikenteessä ollutta postiautoa. Yksi surmansa saaneista oli piispa Wallinmaa,…
Maire Koikkalainen (o.s. Majakallio) (s. 1919) työskenteli sotien aikana lääkintälottana useissa varuskunta- ja sotilassairaaloissa, kuten Järvenpään varuskuntasairaalassa ja Kemin saksalaisessa sotasairaalassa. Hän toimi myös Pukkilan…
Laina Brusila (o.s. Hyrylä) kävi lääkintäkurssin ja toimi sota-aikana hoitajana Järvenpään sairaalassa.
Ensimmäinen kuva on vuodelta 1940 ja toinen vuodelta 1939.
Kolmannessa kuvassa ovat lotta Marjatta Sinkkilä (o.s. Eerakkala) (vas.) ja Laina.…
Maire Koikkalainen (os. Majakallio) työskenteli talvi- ja jatkosodan aikana lääkintälottana Tuusulan, Riihimäen ja Järvenpään varuskuntasairaaloissa, Kokkolan sotavankisairaalassa ja Kemin saksalaisessa sotasairaalassa sekä lisäksi Äänislinnan,…
Perheisiin syntyi paljon lapsia, mutta lapsikuolleisuus oli suuri. Lääkäri oli Inarissa asti, lääkkeitä tuotiin kuitenkin myös Törmäsen kylään. Sairaat hoidettiin pääosin itse miten osattiin. Lääkäri kävi joskus, mutta tarina kertoo lääkärin olleen…
Lumparlan tilan syysrypsi täydessä kukassa kesäkuussa 1969. Nykyinen Tasalan alue liikehuoneistoineen ja kerrostaloineen oli tuolloin vielä viljelysmaata.
Teos on taiteilijakirja. 18 numeroimatonta, osittain taiteltua sivua, joilla valokuvia ja grafiikkaa. Numeroitu (11/57) ja signeerattu kappale omistuskirjoituksella.
Julkaistu alunperin 1955 äänilevyllä (Madrigale und Caccien aus dem Codex Squarcialupi / Landino ... ; Geistliche Werke / Guillaume Dufay). - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 14019
Pohjois-Karjalan Historiallisen Seuran kyselylehtinen vuodelta 1916. Tässä aiheena ovat joulunviettotavat. Tietojenkeruuseen osallistuivat mm. lyseon koululaiset. Oppilailla oli pienet vihkot, joihin kukin kirjoitti vastauksensa.
Jaakko muistelee lapsuuttaan Koppelon kylässä. Lapsia oli perheissä paljon ja taloissa asui oman perheen lisäksi myös muita sukulaisia. Kyrön perheessäkin oli kolmetoista lasta, joista kaksi kuoli kuristustautiin ja yksi syntyessään v. 1941.…
Kymmenen kahvit (käytännössä korvikkeet) Mattilassa sota-aikana.
Eturivissä vasemmalta lähtien on Esko Vaittinen, Eino Perttilä, Nikolai Heiman, Eemeli Eerakkala ("Hannulan pappa") ja kenties Sylvi Vuorio.
Takarivissä vasemmalta lähtien on Eeva…
Arkkitehti Alfred Caweenin suunnitteleman yleisen kylpylaitoksen pohjapiirustus on vuodelta 1877. Laitoksen rakentamisesta ei ole varmaa tietoa, mutta kysymyksessä voisi olla keväällä 1878 Hämeensaaressa avattu kylpylaitos, jonka avaamisesta…
Kylänohtan viimeiset asukkaat Hermanni ja Tiina Pulkkinen. Hermanni voitti vuoden 1898 maanviljelysnäyttelyssä ensimmäisen palkinnon kärrynpyörien valmistamisessa. Kuva Wellamo Paanasen jäämistö. Vuosiluku ei tiedossa.
Vanhaan ja uuteen kuva- aineistoon perustuva läpileikkaus euralaisen
kylämaiseman muuttumisesta ja kehittymisestä
noin sadan vuoden ajalta. 293 kuvaa selitysteksteineen.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
