Keiteleen kirkonkylän kansakoulussa koulujen väliset hiihtokilpailut. Matti Pellikka Hamulasta, Tapio Kaalimaa Kumpuselästä ja Hannu Happonen keskikoulusta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 16.2.1968.
Katekeetta Lehtola kävi pitämässä koulua eri paikoissa ympäri Inaria. Koulua varten oli harvoin tarjolla erillistä tilaa, vaan koulunkäynti tapahtui pienissä tiloissa keskellä muuta arkista elämää. Tarinassa muistellaan lämmintä kesää, jolloin…
Käsikirjoitus. Canth dramatisoi novellinsa "Kodista pois" (ilmestyi Valvoja-lehdessä 1893) näytelmäksi, jonka nimeksi tuli "Kotoa pois". Näytelmän ensiesitys oli Suomalaisessa teatterissa 1895.
Wetterhoffin työkoulu siirsi toimintansa Panimokadun varrelle vuonna 1890. Taloa kunnostettiin koulun tarpeita vastaavaksi, ja rakennusta korotettiin 1920-luvulla yhdellä kerroksella. Vuonna 1927 sisäpihalle rakennettiin värjäämö lämmityslaitteineen…
Vuonna 1885 perustettu Kotiteollisuusopisto Fredrika Wetterhoffin työkoulu rakennutti 1930-luvulla kaksi uutta rakennusta Rantatorin puolelle. Vuonna 1933 valmistui rakennusmestari Vilho Longan suunnittelema lisärakennus, jota alettiin kutsua…
Pukkilan kotiseutumuseon tupainteriööri, jonka esineistö ja tekstiilit ovat aikakaudelta ennen vuotta 1919. Interiööri kuvaa tupaa kiireisenä arkipäivänä. Esillä olevaan esineistöön kuuluvat muun muassa perunavati, kaljatuoppi, voiaski, yhdestä…
Pukkilan kotiseutumuseon suutarinverstas. Seinällä olevilla hyllyillä on erikokoisia puisia lestejä: ylähyllyllä miesten sekä alahyllyllä naisten ja lasten kenkien lestejä. Suutarin pöytä on matala laatikollinen pöytä, jonka reunassa on pieni laita.…
Pukkilan kotiseutumuseon savupirtin oven yläpuolelle on kaiverrettu vuosiluku 1795. Huoneessa oikealla kiinteä penkki ja vasemmalla jäänteitä tulisijasta. Rakennuksessa on useita kerrostumia. Räppänät kertovat sisäänlämpiävästä rakennuksesta.…
Pukkilan kotiseutumuseon navetan esineistöä. Oikealla on kimpitekniikalla valmistettu leili eli piimälasku, keskellä kiulu, vasemmalla toinen leili, takana kirnu. Vieressä Kylväjä-lehtiä vuodelta 1909 ja Pellervo-lehti vuodelta 1919. Seinällä on…
Tässä teoksessa kerrotaan seuraavista teemoista: Vuoden - ja kuunkierron vaikutukset elämään; Suutarit, räätälit ja käsityöläiset; Piiat ja rengit; Markkinat; Lavatanssit; Sauna ja saunaperinteet; Kansanparannuskeinot; Sota-ajan muistot ja…
Tässä teoksessa kerrotaan seuraavista teemoista: Kangasniemi, tunnettu pontikanpitäjä; Myös sahtia on tarjottu; Yöjalassa ja riijuureisuilla; Talkootyöllä tehtiin; Juhlissa tarjottua ja tapahtunutta; Kaupankäyntiä ja kulkukauppiaita; Lapset ja…
Kesätapahtuma Aholassa, jonka päätteeksi pidettiin kotiseutujuhla. Museotalo sai katon. Keiteleen Kansantanhuryhmä esitti useita tanhuja. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 22.6.1978.
Keiteleen vanhan meijerirakennuksen yläkerrassa Meriluodon kotona on avattu pieni putiikki, josta saa kaikenlaisia kotona tehtyjä tarvikkeita. Kuvassa vasemmalta Tuulikki Meriluoto ja Kaarina Ikonen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 7.4.1977.
Kotimaisen työn liitto perustettiin Tampereella vuonna 1912. Tuolloin Suomi oli Venäjän monikansalliseen imperiumiin kuuluva suuriruhtinaskunta. Kotimaisen Työn Liitto oli osa Suomen itsenäistymispyrkimystä. Liitto perustettiin kotimaisen…
Eino Leino kirjoitti "Kotimaiseman" 14-vuotiaana lukiolaisena lapsuudenkodissaan Hövelössä, Paltamossa. Oulujärven välittömässä läheisyydessä sijaitseva Hövelö on sama maatila, jolla Elias Lönnrot asui Kajaanin vuosinaan.
Kotikuusen kuiskehia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1884 Edlundin kustantamana. Teos sisältää aiemmin erillisinä ilmestyneet kertomukset Kuuselan kukka (1872), Kaksois-veljekset (1870), Muistoja Naantalista (1874), Mäkelän Liisu (1880),…
Teos on taiteilijakirja. Haitarikirja, jonka kansina on lastenkenkien huopapohjalliset ja sivujen muoto on pohjallisten muoto. Kansiin kiinnitetty pienet tupsut. Toisen puolen sivuilla on vesivärein maalattuja iltaisia metsämaisemia, toiset puolet…
Kertoja muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan Salmijärvellä. Äiti oli jäänyt leskeksi, lapsia oli yksitoista. Norjalaiset ostivat metsiä ja puut uitettin Paatsjokea pitkin. Perheen pojat olivat vuoronperään savotoissa, välillä hevonen sai levätä…
Kosmetologi Ritva Utriainen avasi liikkeen nimeltä Leila Tenhun taloon vastapäätä puhelinkeskusta. Asiakkaana keskuksenhoitaja Elma Raatikainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.7.1969.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
