Paula Kaunonen toimii kirjastovirkailijana Nousiaisten kunnankirjastossa ja harrastaa mm. valokuvausta. Kuva otettu Mallimaailman tapahtumapäivässä Turussa.
Keiteleen kulttuurilautakunnan järjestämä taide- ja käsityönäyttely. Kuvassa Pauli Paanasen nurkkaus näyttelyssä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.12.1977 ja 15.12.1977.
Sophie Gahmberg kertoo artikkelissaan Oulun kouluoloista 1800-luvulla. Kaupungin kuuluisimman mamsellin, Sara Wacklinin ohella Gahmberg selvittää myös mm. Ruotsalaisen tyttökoulun johtajattaren Marie Juneliuksen uraa ja elämänvaiheita.
Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Tila on kantatila, joka on ollut Saastamoisen suvun hallussa vuodesta 1735. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890.
Teos on taiteilijakirja. "Pelikorttikirja on käsinsidottu kirja, joka on tehty vanhasta korttipakasta. Pelikortteja on työstetty sekatekniikalla maalaten ja piirtäen. Yhteen liimattu ja ommeltu korttipakka aukeaa tietyistä kohdista niin, että aukeama…
Pelimanniseurue Frans Vierikon talon edessä (2_10 Honkajoki, Pukarankylä). Henkilöt vasemmalta: Yrjö Vierikko, Vieno Rantee, tuntematon ja Arvo Rantee. Julkaistu aikaisemmin teoksesssa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää 1988) s. 125.
Ensimmäisessä kuvassa kerätään pellavaa lyhteille Oksan pellolla.
Toisessa kuvassa on kaksi hevoskuormaa ja perhettä. Edessä vasemmalla Nikanor Nordqvit (myöhemmin Oksa).
Kolmannessa kuvassa pellavan loukutusta Savijoen Eerolassa n. 1925. Kuvasta…
Pellavaa loukutetaan uudessa Arvilassa 1940-luvun alussa.
Tunnistetut eturivissä vasemmalla Maria Aalto ja oikealla Aira Peltonen (Heikkilä).
Takarivissä vasemmalla Kyllikki Hannukainen (Riihimäki).
Pellinen murtautui Iivari Kangasniemen varastoon ja anasti aseen, kaikki patruunat ja ruokaa. Magga Kitti oli Kangasniemellä piikana. Hän oli saamenkielinen, mutta osasi myös suomea. Joskus joku suomen sana oli kuitenkin hukassa. Tarina kertoo, että…
Pellisellä oli kesällä 1953 "iso pyörä lähtenyt heittämään". Etualan matkustajakodin vävy oli lähtenyt saattelemaan Morgamin latvoilta Pellistä hoitoon. Saattomatkalla Pellinen oli alkanut riehua matkustajakodissa ja puukottanut erästä isäntää, jonka…
Pellonpää. Keitele, Hamula. Tilalla sijaitseva luhtiaitta on rakennettu 1834. Aitta on merkitty Pohjois-Savon maakuntaliiton, Pohjois-Savon seutukaavaliiton sekä Kuopion museon tekemään kulttuurihistorialliseti arvokkaiden rakennusten luetteloon.
Ensimmäisessä kuvassa kerätään pellavaa sirpillä.
Toisessa kuvassa pellavan keruussa on vasemmalta Viivi, Teuvo, Elsa ja Elsbeth Mäkelä.
Kolmannessa kuvassa ollaan Umpimaan heinäpellolla. Taustalla näkyy vanha navetta.
Teos on taiteilijakirja. Haitarikirja kuvitetussa vanerikotelossa. Kirjan ideana antiikin Penelope sovitettuna "paperinukeksi", jonka voi vaatettaa uudelleen ja uudelleen, "keep weaving".
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
