Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Kristillis-yhteiskunnallinen, ehkäisevää päihdetyötä tekevä naisjärjestö World´s Woman´s Christian Temperance Union (WWCTU), syntyi Yhdysvalloissa 1870-luvulla. Suomeen se rantautui 1905, jolloin perustettiin Valkonauhaliitto raittiuden,…
Neiti Svärdin talo sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä…
Neiti Svärdin talo sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kapunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta…
Kirje sairastelevalta Kasimir Leinolta Eino Leinolle ja Olga-tädille, luultavasti vuodelta 1899, jolloin Nykyaika-lehti teki vararikon. Samana vuonna Kasimir kiinnitettiin Viipurissa sijaitsevan Suomalaisen Maaseututeatterin johtoon ensimmäiseksi…
Kasimir Leinon kirje Kuopiosta tädilleen Olga Kyreniukselle Helsinkiin.
Kirjeen kirjoittamisen aikaan Kasimir oli sairaana ja Nykyaika-lehti lakkautettu. Kasimir murehti täyttämättä jääneitä tilauksia. - Lukkari Lüger on ilmeisesti hahmo Frans von…
Kirjeen päiväyksessä ei vuosilukua, vaan se on päätelty kirjeen sisällöstä. Leino mainitsee kirjeessä listasta, jonka on tehnyt Nietzschen tutustumisen arvoisista teoksista ja jonka lähettää kirjeen mukana Canthille. Kyseinen suosituslappunen on…
Sähke on repeytynyt kolmeksi kappaleeksi ja sen päiväys epäselvä. Anna Liisa -näytelmän ensi-ilta oli 2.10.1895. Sähkeessä Kasimir Leino, Eero Erkko, Santeri Ingman, Reijonen, Hultin, Sjöberg ja Frisk onnittelevat Minna Canthia luultavasti näytelmän…
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston vuonna 1924 käyttöön otetussa kirjastotalossa käsikirjasto sijaitsi ovesta tultaessa vasemmalla puolella omassa erillisessä tilassaan. Käsikirjaston aineistoon sai tutustua vain kirjastossa, kotilainoja sieltä ei…
Hämeen Sanomat osti syksyllä 1927 Hallituskadun ja Kasarmikadun kulmassa sijainneen Ingbergin perillisten talon ja tontin. Talossa tehtiin paljon korjauksia ennen kuin lehden toimitus ja konttori sijoittuivat taloon. Kirjapainoa varten rakennettiin…
Karvisen kirkko tarkoitti aikanaan iisalmelaisessa puhekielessä Iisalmen ensimmäistä poliisiputkaa ja palolaitosta. Kaunis rakennus siirrettiin myöhemmin Kangaslammille.
(Aineiston luovuttajat: Pentti ja Kyllikki Keinänen)
Karvisen kirkko tarkoitti aikanaan iisalmelaisessa puhekielessä Iisalmen ensimmäistä poliisiputkaa ja palolaitosta. Kaunis rakennus siirrettiin myöhemmin Kangaslammille. Karvisen kirkon kattoa näkyy kuvan etualalla.
Irrallinen karttalehti
Vaasan kaupungin Rautatiekomitean julkaisema
Julkaisuaika ei tiedossa, ehdotus Vaasa - Härmä rautatiestä jatkettuna Alapitkään tehty 1926.
Helsingin–Hämeenlinnan radan työpiirustukset hyväksyttiin vuonna 1857, ja samana vuonna ilmestyi Karta öfver jernvägen emellan Helsingfors och Tavastehus. Myös tulevat asemarakennukset on merkitty karttaan. Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rataosuus…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
