Arvo Kovalainen (vas.) ja Toivo Sihlman sahaavat jäätä. Sahattu jää säilyi sahajauhokasassa syksyyn saakka. Jäätä käytettiin maidon jäähdyttämiseen. Kuva on otettu n. 1960-luvulla.
Jään sahausta moottorisahalla. Vesijohdon upottaminen Koutajärveen. Vasemmalla Olavi Raatikainen ja Heino Paananen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 5.1.1968.
Matkailuesite Punkaharjulta Tolvajärven ja Joensuun, Kolin ja Koitereen ja Koitajoen kautta Ouluun, Oulujokeen ja Petsamoon. Esitellään matkailureittejä ja kulkuneuvoja. Esitteen teksti on myös englanniksi ja saksaksi.
Jaakko (Jacob) Fredrik Lagervall (ent. Oxeman, 1787—1865) syntyi Kontiolahdella. Hän oli majuri ja suomalainen näytelmäkirjailija. Lagervallin vanhemmat olivat Kontiolahden kappalainen Fredrik Johan Oxman ja Hedvig Katharina Brusin. Lagervall otti…
Julius Krohn valottaa artikkelissaan Hattulassa syntyneen runoilijan Jaakko Juteinin (1781–1855) elämää sekä hänen rooliaan suomen kielen ja suomenkielisen kirjallisuuden aseman parantamisessa. Suomen kielen asemaa hankaloittivat 1800-luvun…
J. F. Jauhiaisen pojat Keiteleen Vuonamosta Kuokin talosta. Oikealta vasemmalle Teoffiin, Taavetti, Kalle, Ville, Nestori, Väinö ja Eino Jauhiainen. Kuvaaja ei tiedossa.
Tehdasaluetta n. vuonna 1920. Vasemmalla asuinrakennus (1913), myöhemmin konttori. Tehdas/nahkimo (1908-1926) ennen viimeisintä laajennusta sekä varasto (n. 1916). Kuvannut Kustaa Emil Klint. Nakkilan 150-vuotisnäyttelyn kuvia.
Johannes Tossavaisen liike. Vasemmalla Reijo Raatikainen, Sirkka Halonen ja Pirkko Tossavainen. Oikealla kauppias Tossavainen ja Matti Tossavainen. 1966.
Yksi Inarin alueen saksalaisten vankileireistä sijaitsi Ivalossa lossituvan ja Ivalon ruokoushuoneen välistä kulkevan tien päässä. Sotavangit työskentelivät Ivalon siltatyömaalla. Vankeja ei saanut ruokkia, mutta joskus naiset laittoivat lepäpalasia…
Ivalojoki on joki, joka suojelee itseään massaturismilta, toteaa pitkän linjan ohjelmapalveluyrittäjä Teuvo Katajamaa. Ivalojoen pinta saattaa vaihdella muutaman päivän sisällä jopa metrillä, joten aivan tottumattomalla saattaa olla vaikeuksia…
Jouko Mattila muistelee Ivalojoen suuria tulvia ja pohtii, miten mahdolliseen suurtulvaan voitaisiin varautua. Ensimmäinen mummolta kuultu muistitieto suurtulvista ajoittuu 1800-luvulle, jolloin koko Kyrönpuoli peittyi veden alle. Lehmät ja asukkaat…
Itsenäisyydenkuusen istutus Nilakan Hamulan myymälän pihaan 20.5.1967. Oikealla myymälänhoitaja Paananen lastensa kanssa. Kotikuusta istuttamassa johtaja Kalevi Aitto-oja ja vieressä seisoo metsäteknikko Pekka Koskinen. Pielaveden ja Keiteleen…
Itsenäisyyden 10-vuotisjuhla Rauhamäen Seurojentalolla 6.12.1927. Juhlasali on koristeltu lipuin ja kreppipaperiköynnöksin. Seppo Satamo toi Vellamolle 22.6.1991.
Kirkkoherra Itkonen tuli koulua tarkastamaan ja totesi aamupuuroa syödessään, että jos viikonkin joutuisi tämmöisessä hiljaisessa paikassa olemaan, niin hulluksi tulisi. Laura vastasi tähän, että on niin paljon kaikkea tekemistä ettei jouda sellaisia…
Kääntäjänä ja kielinerona paremmin tunnetun hämeenlinnalaisen Valfrid Hedmanin ainoa painettu runokokoelma ilmestyi vuonna 1906. Kokoelma sisältää Hedmanin omien itämaalaishenkisten runojen lisäksi muutamia käännöksiä mm. espanjan-, italian- ja…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
