Näytelmän käsikirjoitusversio. Käsikirjoitus on sidottu kirjaviin kansiin, joissa punainen selkämys. Roinilan talossa - käsikirjoitus on kirjan alussa, 93 numeroitua sivua, näytökset 1-2. Käsikirjoitus on puhtaaksikirjoitettu, ei ilmeisesti Minna…
Näytelmän käsikirjoitus. Teksti on sidottu tummanvihreisiin kansiin. Etulehdellä on merkintä: "Roinilan talossa, näytelmä 3:ssa näytöksessä Kirj. Minna Canth". Ensimmäisellä ja viimeisellä tekstisivulla on venäjänkielinen leima.
Näytelmän käsikirjoitusta. Tekstiarkit ovat taitetun paperin välissä, jossa on merkinta: "N:o 8". Tekstiä ei ole kirjoittanut Minna Canth, vaan sen on joku muu kopioinut hänen käsikirjoituksestaan. Arkkien ylälaitaan on merkitty ne sivut, joilta…
Näytelmän käsikirjoitusluonnos. Teksti on kirjoitettu lyijykynällä konseptiarkille. Paperiin ei ole merkitty näytelmän nimeä, vaan se on päätelty tekstin sisällöstä. Kyseessä on katkelma, ilmeisesti näytelmän alkuluonnosta.
Roinilan talossa -näytelmän ilmoitus. Ilmoituksessa esitetään näytelmän roolijako.Ilmoituksella viitataan Suomalaisen teatterin Roinilan talossa -esitykseen, jonka ensiesitys oli 19.3.1900.
Kirjailija, jonka Palmira-romaanin ruotsinkielinen käännös kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.
Armande Roland, alk. Delille (Joséphine-Lucile-Jeanne-Armande). Ranskalainen kirjailija, jonka teoksia leimasi kultivoitunut henkevyys ja rakenteen selkeys.…
Tuomas Rönkkö oli harvinaisen kookas ja voimakas mies. Hän oli kotoisin Sonkajärveltä ja tuli Ivaloon maantien tekoon. Tarina kertoo kuinka hän nosti ojasta valtavan kiven miesvoimin. Tapaus oli sen verran harvinainen, että kiveä alettiin kutsua…
Hedvig Eleonora Lilliehöökin kirjeiden ja 1800-luvun keittokirjain mukaan kokoeltu Nummisten Alikartanon museokahvila Hedda Nooraa varten / toimituskunta: Anne May Ignatiew-Aukia, Kirsti Manninen, Asta Marjakangas
Keiteleen uuden hautausmaan vihkijän rovasti A. A. Lindegrenin hauta, joka sijaitsee siunauskappelin vierellä. Hautausmaa vihittiin 26.10.1913. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 23.8.1968.
Rovasti Räme paransi hevosen kipeytyneen jalan käydessään Akuniemessä. Talon tytölle hän antoi häälahjaksi keksipaketin ja neuvon olla suuttumatta yhtäaikaa. Tämä olikin paras lahja minkä Anni oli häälahjakseen saanut.
Teos on taiteilijakirja. Vaaleanpunainen kuvasalkku, silkkipainotekniikka. Tekijät muodostavat Les Copieuses -ryhmän. Vedosmäärä 100 kappaletta. Kuvasalkku.
Af August Lafontaine.
Öfversatt efter sista och förbättrade uplagan.
Kirja on Pohjanmaan Museon omistama ja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin.
Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.
Ensimmäisessä kuvassa on siemenen kylväjä.
Toisessa kuvassa ruissatoa leikataan Oksan pellolta.
Kolmannessa kuvassa yksi perheen pojista poseeraa ruislyhteen vieressä.
Neljännessä kuvassa tapahtuu rukiin puintia maamoottorin avulla ja viimeisessä…
Kuvassa vasemmalta hallituksen jäsenet Aulis Seppänen, Ahti Lönnqvist, Elvi Hakkarainen, toiminnanjohtaja Aarre Ojala, kylpylän johtaja Anja Taivalkoski, hallituksen puheenjohtaja valtioneuvos Johannes Virolainen sekä hallituksen jäsen professori…
Runo kirpusta esittää sääty-yhteiskunnan herrat ja kerjäläiset kirpun tasapuolisesti kiusaamina. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen kansan vanhoja runoja -teoksen neljännessä osassa (1829).
Oululaissyntyinen Kaarlo Kramsu (1855-1895) työskenteli sanomalehtimiehenä ja opettajana. Hän kirjoitti kaksi runokokoelmaa, jotka ilmestyivät vuosina 1878 ja 1887. Kokoelmilla oli yhteinen nimi, Runoelmia, ja neljätoista yhteistä runoa.
A. V. Koskimies kokosi ja toimitti painosta Paavo Cajanderin koko runotuotannon runoilijan kuoleman jälkeen vuonna 1914. Runoelmia-nimellä julkaistu teos sisältää myös Cajanderin käännöksiä mm. J. L. Runebergin, Z. Topeliuksen ja monien…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
