Nellimin saha tuotti sähköä yhtiön omiin tarpeisiin jo 1930- luvulla. Höyrykoneiden kapasiteetin ja tekniikan lisäämisen avulla voitiin vastata tuotannon kysyntään ja laajentaa sähkönjakelua myös lähitaloihin. Erityistä linjaverkostoa ei kuitenkaan…
Kuvassa vasemmalla olevassa rakennuksessa olivat sähkövoimala (vas.) ja mylly (oik.). Etualalla oleva rakennus on saha, jonka todennäköisesti oli rakentanut Viljam Nikkilä.
Mikkeliin, Savonlinnaan ja Punkaharjulle suuntautuneella sahauksen päättäjäisretkellä otettiin ryhmäkuva, jossa poseeraavat Vilho Salin (vas.), Ritva Perttilä (os. Hellström), Martti Vilonen, Risto Piirola, Sakari Martin, Majanto, seuraava henkilö…
Kolme kuvaa sahauksen päättäjäisretkeltä. Oikeanpuoleisen, Vierumäen urheiluopistolla otetun kuvan eturivissä Sorgi Martin (vas.), jonka edessä oleva tyttö tunnistamatta, Terttu Kataja, Esko Toivonen ja Tero Bäckman. Kuvassa myös Martta Vilonen, Alma…
Naarkosken Sahan työntekijät sahauksen päättäjäisretkellä, joka tehtiin Mikkeliin, Savonlinnaan ja Punkaharjulle. Edessä istuu Sorgi Martin. Oikealla seisoo Lauri Vesa. Martinin ja Vesan välissä on Vilho Lampinen. Sorgi Martinin vasemmalla puolella…
Sahauksen päättäjäisjuhlat Naarkoskella 1950-luvun alussa. Kuva on otettu niin sanotun mamman talon edustalla. Talossa asuivat Viljam ja Matilda (Tilda) Nikkilä. Juhliin osallistui sekä Naarkosken Sahan että Mäntsälän Sahan henkilökuntaa. Takarivissä…
1950-luvulla otettu kuva esittää Naarkosken Sahan työntekijöitä sahauksen päättäjäisretkellä, jonka määränpäänä olivat Hämeenlinna ja Tampere. Kuorma-auton hytin ovelta kurkistaa Vilho Perttilä. Lokasuojan päällä istuu golf-housuihin sonnustautunut…
Kaksi kuvaa sahauksen päättäjäisretkeltä, joka tehtiin 1950-luvulla Hämeenlinnaan ja Tampereelle. Vasemmanpuoleisessa kuvassa ovat Sinisalo (vas.), Viljam Nikkilä, kaapparina työskennellyt Martta Vilonen, seuraava henkilö tunnistamatta, asettajana…
Sahausta ja päreen höyläystä v. 1935. Jalmari ja Veera Saastamoinen, Alma ja Taavetti Huikari, lapset Liisa Saastamoinen, Sauli Huikari. Kolmas mies tuntematon. Suoniemi. Kuvaaja ei tiedossa.
Keiteleen Nujun lahjaksi saamien n. 600 tukkipuun sahaustalkoot ovat käynnissä. Terämiehenä Mauno Paananen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 6.4.1978.
Smithin perheen osanotto. Joensuulainen kauppias ja sahanomistaja Carl Johan (Janne) Cederberg kuoli äkillisesti matkallaan Pariisissa 1908. Loma Hanna-puolison (Johanna Selina Parviainen) kanssa keskeytyi. Ruumis kuljetettiin takaisin Suomeen ja…
Perhe Smithin osanottosähke. Joensuulainen kauppias ja sahanomistaja Carl Johan (Janne) Cederberg kuoli äkillisesti matkallaan Pariisissa 1908. Loma Hanna-puolison (Johanna Selina Parviainen) kanssa keskeytyi. Ruumis kuljetettiin takaisin Suomeen ja…
Joensuulainen kauppias ja sahanomistaja Carl Johan (Janne) Cederberg kuoli äkillisesti matkallaan Pariisissa 1908. Loma Hanna-puolison (Johanna Selina Parviainen) kanssa keskeytyi. Ruumis kuljetettiin takaisin Suomeen ja Joensuuhun.
Oscar Petersenin ja puolisonsa sähke Hanna Cederbergille Pariisiin. Joensuulainen kauppias ja sahanomistaja Carl Johan (Janne) Cederberg kuoli äkillisesti matkallaan Pariisissa 1908. Loma Hanna-puolison (Johanna Selina Parviainen) kanssa keskeytyi.…
Ida ja Alb Bülowin sähke Hanna Cederbergille Pariisiin.Joensuulainen kauppias ja sahanomistaja Carl Johan (Janne) Cederberg kuoli äkillisesti matkallaan Pariisissa 1908. Loma Hanna-puolison (Johanna Selina Parviainen) kanssa keskeytyi. Ruumis…
Joensuulainen kauppias ja sahanomistaja Carl Johan (Janne) Cederberg kuoli äkillisesti matkallaan Pariisissa 1908. Loma Hanna-puolison (Johanna Selina Parviainen) kanssa keskeytyi. Ruumis kuljetettiin takaisin Suomeen ja Joensuuhun.
Aage Romin osanotto. Joensuulainen kauppias ja sahanomistaja Carl Johan (Janne) Cederberg kuoli äkillisesti matkallaan Pariisissa 1908. Loma Hanna-puolison (Johanna Selina Parviainen) kanssa keskeytyi. Ruumis kuljetettiin takaisin Suomeen ja…
Sähkeessä kiitetään Canthia "siitä oivallisesta näytelmästä, jolla olette rikastuttaneet näytelmäkirjallisuuttamme". Murtovarkaus-näytelmä oli saanut ensi-iltansa paria päivää aikaisemmin. Allekirjoituksena on noin parinkymmenen naisen nimi.…
Sähköasentaja Toivo Hämäläinen täytti 50 vuotta. Kunnan lahjaa luovuttamassa kunnansihteeri Erkki Soini (oik.) Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 30.8.1968.
Kauppaneuvos Bogdanoff ehdotti hämeenlinnalaisille sähkölaitoksen perustamista jo vuonna 1887, mutta kaupunkilaiset eivät vielä innostuneet asiasta. Kymmenen vuotta myöhemmin kansalaiskokous jo vaati valtuustoa vihdoin toimimaan. (Naapurikaupunki…
Kanteleella sijaitsevan Mattilan talon ja Naarkosken sähkölaitoksen välinen sopimus sähkövirran toimittamisesta. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet Mattilan isäntä Oskar Perttilä ja Naarkosken sähkölaitoksen omistaja Viljam Nikkilä.
Liitteenä on…
Sahtikuurna (4_626 Honkajoki, Kirkonkylä). Honkajoen museon esine nro 626. Puinen, laudoista koottu iso astia. Kaarevareunainen, päädyt suorat. Maalaamaton. Kuurnaa pitää koossa kolme taivutettua riukua, jotka ovat kiilaliitoksin kiinni kuurnan…
Sahtitratti (4_308 Honkajoki, Kirkonkylä). Honkajoen museon esine nro 308. Esine on kiulun näköinen. Sen pohjassa on reikä, joka on nelikulmainen ja reunustettu neljällä parin cm:n lautapalalla "tratiksi". Reuna kimmetty.
Ylihoitaja Mirja Koskinen oikealla. Hänestä vasemmalla sairaalan emäntä Julia Lupsakko sekä kansakoululaiset Virpi Jääskeläinen ja Seija Saastamoinen. Takana keittiöapulainen Liisa Malinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 9.9.1971.
Lokakuulta 1865 peräisin oleva paperi, joka aiheena on ilmeisesti viinanpoltto. Kanteleen kylän talonpoika J. Erikson on saanut 1,50 kopeekkaa sakkoa viinanpoltosta.
Koulutie sota-aikana oli vaaroja täynnä. Ilmapommitusten aikana piti suojautua saksalaisten kaivamiin poteroihin, sillä asutus oli hyvin vähäistä Leiritien ja Koppelon kansakoulun välillä. Nykyisen urheilukentän paikalla sijaitsi saksalaisten…
Saksalaiset rakensivat v. 1942 huoltokeskuksen Akujärvelle Petsamon ja Luton rintaman ammus- ja muonahuoltoa varten. Huoltoalue oli huolellisesti suunniteltu ja varustettu ilmatorjuntaa ja mahdollista hyökkäystä varten juoksuhaudoilla ja poteroilla.…
Sisällissodan taisteluissa kuoli Hämeenlinnan alueella 62 saksalaista. Heidät haudattiin 2.5.1918 Tähtipuistoon eli nykyiseen Sibeliuksenpuistoon. Kuvanveistäjät Urho Heinänen ja Wila Martin suunnittelivat Hämeenlinnan suojeluskunnan aloitteesta…
Teos on taiteilijakirja. Teos on runokirja, jonka tekstit on kirjoitettu kirjoituskoneella huopapaperille. Paperi värjätty kahvilla. Sidos on liimaton, historiallinen koptisidos. Puuvillalanka, selässä pitsiä. Uniikkikappale.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
