Aineistot (yhteensä 10747)

Kaunonen, Paula
2016
Nousiaisten veteraanikivi Nousiaisten seurakuntakodin pihalla paljastettiin 9.12.1990.

Avainsanat: , , , , , , , ,

Kaunonen, Paula
2008
Itkukivi oli aikoinaan pitäjän naisten kokoontumispaikka, jossa he odottivat miestensä tuomioita läheiseltä käräjätalolta. Naiset itkivät kohtaloaan, josta siis kivi on saanut nimensä.

Avainsanat: ,

Kaunonen, Paula
2009, 2016
Suuri Postitie kulki aikoinaan Nousiaisten pitäjän poikki.

Suuren Postitien tolpat uusittiin vuonna 2009 Nousiaisissa. Kuva Maskuntien alusta.

Avainsanat: , , , , , ,

Kaunonen, Paula
2012
Savojärven ympäri kiertää luontopolku, jonka pituus on n. 6 km, polulle pääsee Kurjenpesän luontotuvalta ja Rantapihalta. Reitti on suo-osuuksien osalta pitkostettu ja reitin varrella on levähdyspaikkoja. Reitti on helppokulkuinen ja sisältää paljon…

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Kaunonen, Paula
2011 (kuusi kuvaa), 2012, 2018
Rantapiha on koko kunnan yhteinen virkistysalue, jonka omistaa Nousiaisten kunta ja jota isännöi Saksalan pienviljelijät ry. Kurjenrahkan kansallispuiston eri osien välissä.

Rantapihalta avautuu maisemat Savojärveen ja reitit Kuhankuonon…

Avainsanat: , , , , ,

Kaunonen, Paula
2009, 2016
Nousiaisten kirkolta pääsee Vanhaan Pappilaan kävelysiltaa pitkin. Silta ylittää Hirvijoen.

Avainsanat: , , , , , ,

Kaunonen, Paula
2016
Nousiaisten kirkon pääsisäänkäynti.

Avainsanat: , , , ,

Kaunonen, Paula
2012
Hirvijoen Falkinkoski.

Avainsanat: ,

Kaunonen, Paula
2008 (yksi kuva), 2016
Hirvijokilaakso on kulttuuriperintömaisemaa Nousiaisissa. Aluetta on hoidettu paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen johdolla yhteistalkoin sekä lampaita laiduntamalla.

Avainsanat: , , , , , ,

Kaunonen, Paula
2008
Hirvijoki virtaa Nousiaisten kirkon ohi.

Avainsanat: , ,

Kaunonen, Paula
2011
Vanhan aseman tunnelmallinen, vanhaa kunnioittaen kunnostettu juhlatila sisältä kuvattuna.

Avainsanat: , , , ,

Kaunonen, Paula
2011, 2012 (kolme kuvaa)
Vanhan aseman päärakennus kuvattuna sisäpihan puolelta.

Pihapiirissä on kaksi Beach-volley kenttää, joissa kesäisin järjestetään kisoja.

Avainsanat: , , , , , ,

Kaunonen, Paula
2011
Rakennus oli aikoinaan Nousiaisten rautatieasema, otettu käyttöön 1923. Nyttemmin se toimii juhlapaikkana sekä Aliskulman kyläyhdistys ry:n toiminnan keskuksena.

Aliskulman kyläyhdistys ry on toiminut aktiivisesti Nousiaisissa vuodesta 1994.…

Avainsanat: , , , ,

Kaunonen, Paula
2010
Nousiaisten kotiseutumuseon tuulimylly ilta-auringossa.

Avainsanat: , , , , ,

Kaunonen, Paula
2010, 2011, 2012
Nousiaisten kotiseutumuseon päärakennus, Härjänsilmän Alitalo. Rakennus on sisustettu 1900-luvun alun tyyliin.

Avainsanat: , , , ,

Kaunonen, Paula
2009, 2016 (kolme kuvaa)
Muistolehto sisältyy seurakunnan hautausmaan laajennusosaan, joka valmistui vuoden 2010 lopussa, käyttöönottojuhla oli 29.5.2011. Laajennusosassa on 432 arkkuhautaa, 630 uurnahautaa sekä muistolehto ja sirottelualue sekä hiljentymisalue.…

Avainsanat: , , , , , , ,

Kaunonen, Paula
2012, 2016 (kaksi kuvaa)
Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkko uudelta hautausmaa-alueelta päin.

Avainsanat: , , , ,

Kaunonen, Paula
2009, 2012, 2016
Nousiaisten kirkon hautausmaan punagraniittinen sankaripatsas on vehmaalaisen Jussi Vikaisen veistämä vuodelta 1951.

Avainsanat: , , , , , , , ,

Kaunonen, Paula
2009, 2016 (kolme kuvaa)
Nousiaisten kirkko loppukesästä.

Avainsanat: , , , , ,

Kauhanen, Maijaliisa
1978
Näytelmä keskiajan lopun Naantalista.

Katajamäki, Aulis
2010
Ikiaikainen Halisten kylä elää yhä. Kylän entisille metsämaille on kohonnut Halisten uusi kaupunginosa. Kuitenkin kylän menneisyys on säilynyt sen maisemissa Aurajoen varrella, vanhoissa pihapiireissä - ja muistoissa.

Turun…

Avainsanat: , , ,

Katajamäki, Aulis
2013
Ikiaikainen Halisten kylä elää yhä. Kylän entisille metsämaille on kohonnut Halisten uusi kaupunginosa. Kuitenkin kylän menneisyys on säilynyt sen maisemissa Aurajoen varrella, vanhoissa pihapiireissä - ja muistoissa.

Turun…

Avainsanat: , , ,

Katajamaa, Teuvo
2005
Ivalojoki on joki, joka suojelee itseään massaturismilta, toteaa pitkän linjan ohjelmapalveluyrittäjä Teuvo Katajamaa. Ivalojoen pinta saattaa vaihdella muutaman päivän sisällä jopa metrillä, joten aivan tottumattomalla saattaa olla vaikeuksia…

Katajamaa, Teuvo
2005
"Lapin luonto ja erämaat ovat matkailun vetovoima, jota ei vielä täysin ymmärretä", toteaa Lapin Luontolomat Oy:n perustaja Teuvo Katajamaa muistellessaan kymmeniä vuosia kestänyttä ohjelmapalvelu yrittäjätoimintaansa Saariselällä. Lapin Luontolomat…

Katajamaa, Aukusti
1989
Raja-Joosepilla oli renkinä kolttapoika. Renki haki itselleen vaimon. Raja-Jooseppi sanoi, että te ette sovi toisillenne ja he sitten erosivat. Vaimo jäi Raja-Joosepin haltuun. Joosepille tuli pororengiksi Akujärven Tauno, joka rakastui kolttapojan…

Katajamaa, Aukusti
1989
Lumilammen Väinö joutui kiipeliin naisten kanssa, häntä piiritti kolme naista. Kun hän meni naimisiin yhden kanssa, niin sisko tuli perässä. Ruottalan Eero alkoi tapailemaan tätä Aliisaa, siskoa ja meni naimisiin. Väinö oli naimisissa kuolemaansa…

Katajamaa, Aukusti
1989
Kertoja on ampunut jäniksiä paljonkin. Hän kertoo kuinka hän toi kaksi ampumaansa jänistä kavereilleen asentopaikalle kehottaen valmistamaan vaihteeksi jänispaistia. Hän oli myös ampunut pari kettua. Toiseen kettuun hän ei heti kunnolla osunut. Ennen…

Katajamaa, Aukusti
1989
Aukku muistelee armeijan aikuista talon siivousta ja siihen liittyneitä sattumuksia.  Metson pyynti sai miesten kesken pientä kilpailuhenkeä aikaan. Kun kaverit kaipasivat vaihtelua ainaisen mettokeiton syöntiin, tarttui Aukku kivääriin ja kävi…

Katajamaa, Aukusti
1989
Pappi lähti kylästelemään Rahajärvelle, kun tiesi että siellä asui yksinäinen naisihminen. Kun ilta koitti niin Rahakaija lupasi lähteä viemään papin porokyydillä Inariin, kun oli itselläkin asiaa sinne. Hän pakkasi kuitenkin mukaan laavun, makaukset…

Katajamaa, Aukusti
1989
Aukusti Katajamaa hankki ensimmäisen poromerkkinsä työpalkallaan Kangasniemen Mikolta v. 1924. Poromiehen hommat saivat kuitenkin odottaa, sillä Aukusti joutui lähtemään isänsä avuksi Inarijärvellä sijaitseville savottatyömaille. Hän työskenteli…

Katajamaa, Aukusti
1989
Kertojan äiti on kotoisin Akujärveltä ja isä Ylitorniolta. Katajamaan suku on tällöin tullut Akujärvelle. Äidinäiti on kotoisin Hämeenkyröstä. Hän on Heikki Kyrön ja vaimonsa ottotytär ja muuttanut Kyrön pariskunnan mukana Akujärvelle.

Katajamaa, Aukusti
1989
Villinä talvena lakkolaiset polttivat yhtäaikaa kaksi sunaa. Toinen palo Tsarmijärvellä ja toinen Kirakkavuonossa. Lakkolaisten tarkoituksena oli saada palkankorotusta. Tsarmijärven savotalla hakattiin jopa 450 000 tukkia. Ruokapuoli oli melko…

Katajamaa, Aukusti
1989
Vuotta 1921 kutsuttiin villiksi vuodeksi savotoilla ansaittujen hyvien tienestien takia. Puusta maksettiin 5 mk/juoksumetri ja saaduilla tuloilla Aukustin isä osti hyvän hevosen 10 000 markalla. Aukusti muistelee myös, kuinka Mikko Kiviniemi lähti…

Katainen, Arja
2008
Teos on taiteilijakirja. "Pelikorttikirja on käsinsidottu kirja, joka on tehty vanhasta korttipakasta. Pelikortteja on työstetty sekatekniikalla maalaten ja piirtäen. Yhteen liimattu ja ommeltu korttipakka aukeaa tietyistä kohdista niin, että aukeama…

Avainsanat:

Katainen, Arja
2008

Avainsanat:

Kastelli, Kerttu
1982-08-26

Kässi, Marja Elina
1984-02-14
Sisarukset Elina ja Elsa musitelevat koulunkäyntiä ja asuntolaelämää Salmijärvellä. Vaikka kuri oli melko kova, on kouluajoista kuitenkin jäänyt hyvät muistot. Koulukäyntiin sisältyi askartelua ja leikkejä. Lisäksi oppilaat keräsivät marjoja ja…

Kaskipuro, Pentti
2002
Teos on taiteilijakirja. Teoksen sisällä tekijämerkinnät: 13 kuivaneulakaiverrusta / Pentti Kaskipuro ; 13 runoa / Kari Saviniemi. Paperitaitokset (15 kpl) tumman sinivihreän kotelon sisällä, lukitus kiinalaiseen tyyliin. Painos 20 numeroitua…

Avainsanat:

Kask, Eve
2011
Teos on taiteilijakirja. Signeerattu.

Avainsanat:

Kasimir Leino
1895
Sähke on repeytynyt kolmeksi kappaleeksi ja sen päiväys epäselvä. Anna Liisa -näytelmän ensi-ilta oli 2.10.1895. Sähkeessä Kasimir Leino, Eero Erkko, Santeri Ingman, Reijonen, Hultin, Sjöberg ja Frisk onnittelevat Minna Canthia luultavasti näytelmän…

Avainsanat: , , , , ,

Kasimir Leino
1891
Kirjeen päiväyksessä ei vuosilukua, vaan se on päätelty kirjeen sisällöstä. Leino mainitsee kirjeessä listasta, jonka on tehnyt Nietzschen tutustumisen arvoisista teoksista ja jonka lähettää kirjeen mukana Canthille. Kyseinen suosituslappunen on…

Avainsanat: , ,

Kasimir Leino
1891

Avainsanat: , , ,

Kaselius, Frans August
1892
F. A. Kaseliuksen laatima arkkiveisu kertoo hämeenlinnalaisen lehtorin Ferdinand (Nantti) Sainion murhasta, josta tuomittiin lehtorin Aina-vaimo. Arkkiveisu on painettu Tampereella Uuden kirjapaino-yhtiön kirjapainossa.

Avainsanat: , , ,

Karvonen, Helka
2008

Karttunen, Ulla
2002
Teos on taiteilijakirja. Kirjan teemana rakkaus, kuolema ja Jumalan olemus. Liittyy näyttelyyn Tuomiokirkon kryptassa 11.9.2002 klo 18-22. Näyttelyvieraille annettiin lahjaksi Ulla Karttusen Punainen kirja.

Avainsanat:

Karttunen, Ulla
1994
Teos on taiteilijakirja. 21-sivuinen vihkonen käsin taitellussa kuvioidussa kuoressa. Teksti liittyy kuvataiteilija Mika Aalto-Setälän teokseen "Ulla Karttusen muotokuva" (1994). Tämä teos käsittää Ulla Karttusen kokonaisuudessaan ja on siis…

Avainsanat:

Karttunen, Ulla
1992
Teos on taiteilijakirja. Kierreselkäinen miniatyyrikirja, jossa tekstiä, kalvokuvia ja väripapereita. Liittyy Ulla Karttusen videoon "This is not art". Uniikkikappale.

Avainsanat:

Karttunen, U.
Itä-Karjalan kansanopisto perustamiseen Laatokan Karjalassa saatiin lupa 8.3.1906, Saman vuoden marraskuussa kansanopisto aloitti toimintansa Impilahden Viipulanniemessä. Jo vuonna 1896 aloitettu kansanopistoasian valmistelu Karjalaan sai…

Avainsanat: , ,

Karttakeskus
1992
Jyväskylän kartta vuodelta 1992

Avainsanat: ,

Karrakoski, F.M.
Eripainos lehtiartikkelista.
 
Koneluettavat metatiedot: