Sisältää kirjan sivut 1-69. Toinen osa osoitteessa: http://digi.kirjastot.fi/items/show/123033. Kolmas osa osoitteessa: http://digi.kirjastot.fi/items/show/123034.
Tiedosto sisältää kirjan sivut 70-144. Ensimmäinen osa osoitteessa: http://digi.kirjastot.fi/items/show/123032. Kolmas osa osoitteessa: http://digi.kirjastot.fi/items/show/123034.
Tiedosto sisältää kirjan sivut 145-192. Ensimmäinen osa osoitteessa: http://digi.kirjastot.fi/items/show/123032. Toinen osa osoitteessa: http://digi.kirjastot.fi/items/show/123033.
Sisältää juhlakirjan sivut 1-56. Toinen osa osoitteessa http://digi.kirjastot.fi/items/show/123039 Kirjaan sisältyviä pienoisnäytelmiä ei ole digitoitu tekijänoikeussyistä, mutta niihin voi tutustua kirjastossa.
Sisältää juhlakirjan sivut 90-156. Ensimmäinen osa osoitteessa http://digi.kirjastot.fi/items/show/123038Kirjaan sisältyviä pienoisnäytelmiä ei ole digitoitu tekijänoikeussyistä, mutta niihin voi tutustua kirjastossa.
Hämeenlinnan normaalilyseo aloitti toimintansa vuonna 1873 ns. kivikoulussa eli entisessä yläalkeiskoulun talossa, rakennuksessa, jossa myöhemmin toimi mm. postikonttori. Koulu kärsi alusta asti tilapulasta niin, että pahimmillaan jouduttiin…
Suomen Talousseuran sihteeri ja tilastotieteilijä Carl Christian Böcker (1786-1841) teki uraauurtavan työn valistuskirjailijana. Muutamia neuvoja talonpojille -teoksessa hän opastaa lukijoita karjan ruokinnassa ja perunanviljelyssä pohjoisen…
Hämeenlinnan eläinsuojelusseura vietti 50-vuotisjuhliaan vuonna 1925 puheenjohtajanaan edelleen A. Th. Böök. Säännöllinen historiikkien julkaisu päättyi tähän vuoteen, mutta seuran toiminta jatkui katkoksitta talvisotaan asti. Vuonna 1966 vanhan…
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök toimi aktiivisesti muuallakin kuin kouluelämässä. Matkaoppaan kirjoittaminen osoittaa, että hän oli kiinnostunut myös kaupungin matkailuolojen kehittämisestä. Erityisesti…
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök esittelee tässä kirjassa Keski-Hämeestä, erityisesti synnyinseudultaan Padasjoelta peräisin olevia vanhoja tapoja ja tarinoita. Ne liittyivät yleensä pyhäpäiviin, mutta…
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök oli myös innokas metsästäjä ja kalastaja. Tässä tarinakokoelmassa hän kertoo metsästys- ja kalastusretkistään, uskollisista koiristaan ja metsästyskavereistaan…
Kuvernööri Otto Carl Rehbinder perusti Hämeenlinnan kaupunginpuiston eli Parkin 1800-luvun puolivälissä. Viime vuosisadan alun postikortissa näkyy tien reunassa Parkin länsilaidan kiviaitaa. Postikortin on lähettänyt kirjailija Hilja Haahti…
Vanhin tunnettu silta Vanajaveden yli sijaitsi 1600-luvulla linnan pohjoispuolella, suunnilleen nykyisen rautatiesillan kohdalla. Seuraava silta rakennettiin linnan ja Hätilänniemen välille 1740-luvulla. Ensimmäinen silta nykyiselle siltapaikalle…
Kivisellä Pyövelinmäellä tehtiin jo 1840-luvulla kallioiden räjäytystöitä ja maaston tasaamisia, joista kertyi runsaasti kiviä käytettäväksi puiston rakennelmissa. Kiviä käytettiin mm. pitkiin kiviaitoihin, jotka rajasivat puistoa sen länsi- ja…
Lehtori A. Th. Böök, Hämeenlinnan eläinsuojelusseuran puheenjohtaja, kirjoitti jälleen viisivuotiskatsauksen seuran toimintaan vuonna 1915, jolloin tämä Hämeenlinnan vanhimpiin kuuluva yhdistys vietti 40-vuotisjuhlaansa. Seuran säännöt oli uudistettu…
Hämeenlinnassa perustettiin metsästysseura 24. tammikuuta 1873 nimellä Jaktföreningen i Tavastehus län. Vuonna 1896 vahvistetuissa suomenkielisissä säännöissä seuran nimeksi tuli Hämeenläänin Metsästysseura. Seuran alueen oli tarkoitus kattaa koko…
Vuonna 1910 eläinsuojelusseuran puheenjohtajana toimi edelleen A. Th. Böök, joka kirjoitti jälleen kertomuksen edeltävältä viisivuotiskaudelta seuran 35. vuosikokousta varten. Seuran sihteeriksi oli vaihtunut kauppias K. F. Björkbom. Kertomuksen…
Hämeenlinnan vuonna 1875 perustettu eläinsuojelusseura oli julkaissut 25-vuotiskertomuksensa vuonna 1900. Tämän jatkoksi seuran puheenjohtaja ja sihteeri A. Th. Böök kirjoitti vuonna 1905 seuran 30. vuosikokousta varten kertomuksen kokousta…
Vuonna 1875 perustettu Hämeenlinnan eläininsuojelusseura on yksi kaupungin vanhimmista yhdistyksistä. Lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori A. Th. Böök (1858–1943) toimi vuosisadan vaihteessa eläinsuojelusseuran sihteerinä ja myöhemmin…
Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
Kuopion maanviljelysseura perustettiin vuonna 1861. Seuran toiminta-aluetta oli koko lääni mukaan lukien Karjala. Maanviljelijöiden kokouksia pidettiin vuorovuosin Savossa ja Karjalassa. Vuonna 1887 Pohjois-Karjalaan alettiin puuhata omaa seuraa.…
Piirteitä Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran toiminnasta vuosina 1887-1906 ja maataloudellisista oloista sen piirissä.Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran julkaisu. Kuopion maanviljelys-näyttelyyn 1906.
Tohtori A. A. Branders sai 1889 Keisarilliselta senaatilta määräyksen oleskella vuoden Suojärven ja Korpiselän pitäjissä. Hän tutki paikallisia oloja ja kirjoitti tutkimuksistaan kertomuksen.
Vangeilta edellytettiin 1800-luvun loppupuolella mm. välttämätöntä kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta esimiehiä kohtaan sekä uutteruutta ja tarkkaavaisuutta työssä ja opin kuulemisessa. Kiellettyä oli mm. tappeleminen muiden vankien kanssa, ääneen…
Vanginvartijan ohjeet vuodelta 1877 sisältävät viisi pykälää, joista ensimmäisessä on lueteltu vanginvartijan kahdeksantoista velvollisuutta. Toisessa pykälässä on luettelo asioista, jotka on kielletty vanginvartijoilta. Muut pykälät käsittelevät mm.…
Keinusaaren kaupunginosaa varten tilattiin asemakaava vuonna 1921 arkkitehti Birger Brunilalta, joka oli tehnyt muutospiirustukset myös Kiistalan (nyk. rautatieaseman seudun) kaavaan. Keinusaari oli määrätty jo 1830-luvulla Hämeenlinnan suuren palon…
A. V. Koskimies kokosi ja toimitti painosta Paavo Cajanderin koko runotuotannon runoilijan kuoleman jälkeen vuonna 1914. Runoelmia-nimellä julkaistu teos sisältää myös Cajanderin käännöksiä mm. J. L. Runebergin, Z. Topeliuksen ja monien…
Hämeenlinnan lyseon uusi koulurakennus valmistui vuonna 1888 ja vihittiin käyttöön 17. syyskuuta. Hämeenlinnalaissyntyinen runoilija Paavo Cajander kirjoitti tilaisuuteen tämän juhlarunon. Runo on julkaistu painettuna mm. Hämäläis-osakunnan…
Vuonna 1873 perustetun Hämeenlinnan lyseon uusi ja nimenomaan lyseota varten suunniteltu koulurakennus valmistui vuonna 1888 ja vihittiin käyttöön 17. syyskuuta. Hämeenlinnalaissyntyinen runoilija Paavo Cajander kirjoitti tilaisuuteen tämän…
Paavo Cajander kirjoitti paljon runoja tilaustyönä erilaisia juhlatilaisuuksia varten. Vuonna 1890 Cajander sai vakinaisen nimityksen suomen kielen lehtorin virkaan Helsingin yliopistossa. Samana vuonna hän kirjoitti juhlarunon yliopiston…
Paavo Cajanderin elinaikana hänen runojaan julkaistiin lähes pelkästään erilaisissa kokoomajulkaisuissa, kuten Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa. Vuonna 1898 ilmestyi kuitenkin Kansanvalistusseuran kustannuksella pieni kirjanen, johon…
Pohjoispohjalaisen perimätiedon mukaan Pyhäkosken ensimmäinen laskija oli Montta-niminen, pitkä ja tummahipiäinen mies. Hän pelästytti Pyhäkoskella asuneet jättiläiset ja päätti heidän valtakautensa kosken haltijoina.