Hilma Alistuvan reseptivihko sisältää pääasiassa herkullisten leivonnaisten ohjeita, joita tehtiin Tappurin talossa 1900-luvulla. Hilma Alistuvasta tuli Tappurin tilan emäntä, kun hän avioitui Juho Salmelan kanssa vuonna 1902.
90-vuotiasta Tappurin taloa kunnostettiin vanhaa vaalien ja kunnioittaen 2000-luvun alkupuolella. Talon ikkunat ja julkisivun väritys ovat alkuperäiset, katon harjassa oleva keltainen koriste ”Nouseva aurinko” palasi paikalleen kunnostustöiden…
Ihamäen tilan päärakennus poltettiin kansalaissodassa. Eero ja Kerttu Ihamäki rakennuttivat uuden talon, joka valmistui 1938. Talo on kaksikerroksinen lautavuorattu hirsirakennus, jonka parvekeosassa on mansardikatto. Pääovea reunustaa neljä…
Lähes koko Syrjäntaan kylä tuhoutui kansalaissodassa Syrjäntaan taistelussa huhtikuussa 1918. Ennen sotaa kylässä oli ollut yli kolmekymmentä taloa maantien varrella. Hämeen läänin maanviljelysseuran rakennusmestari E. A. Talpo suunnitteli…
Postikorttikuva Lammin kirkonkylästä on otettu Linnamäen rinteeltä joskus 1910-luvulla ennen kansalaissotaa ja kirkonkylän paloa. Kirkon kellotapulista oikealle oleva rakennus on maalari Kyllösen talo. Sen oikealla puolella olevan vaalean talon…
Lammin kirkko ja kirkonkylä on kuvattuna Mommilantien suunnasta tässä 1930-luvun postikorttikuvassa. Tien vasemmalla puolella oleva pitkä rakennus oli Huovilan tilan päärakennuksena vuosina 1918–1929. Lammin osuuskauppa osti talon tontteineen vuonna…
Lammin kirkonkylän raitin varrelle kirkolta Hämeenlinnan suuntaan muodostui jo varhain kylän tiheimmin rakennettu alue, jolla oli myös useita kauppaliikkeitä. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy vuonna 1922 laajennettu Lammin osuuskaupan talo, jonka…
Lammi oli maatalousvaltainen pitäjä aina 1970-luvun puoliväliin asti. Vuonna 1910 ammatissa toimivasta lammilaisista 90 prosenttia sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Vuoteen 1970 mennessä tämä osuus oli pudonnut 50 prosenttiin, ja vuonna 1990…
Kuvassa on Riihilahden tilan vanha päärakennus Lammin Porraskosken kylässä. Talon vanhin osa rakennuksen keskellä on peräisin 1790-luvulta, jolloin isäntänä oli Johan Johaninpoika. Tilalla toimi täysihoitola vuosina 1935–1939. Kesävieraita…
Vuonna 1834 nimitettiin Fredrik Calamnius Kajaanin tuomiokunnan tuomariksi. Tämän jälkeen hän osti Joutava-nimisen kruununtorpan Paltamosta. Vuonna 1836 hän rakennutti tontille asuinrakennuksen ja seuraavana vuonna toisen, vieläkin suuremman…
Maija Liisa Kettunen kertoo isoisänsä hautajaisista ja siihen liittyvistä valmisteluista kotitilallaan Tyrmyssä Paaslahden kylällä Iisalmessa 1950-luvulla.
Lähellä Raision kirkkoa sijainnut Vanhalukkarla oli vanha sukutila. Vuonna 1961 tilan päärakennus purettiin Turku-Raisio moottoritien rakennustöiden yhteydessä, ja vanhasta aittarakennuksesta tehtiin asuinrakennus. Vuosina 1991-1992 Vanhalukkarlan…
Kiirun tilan päärakennus Someron Joensuussa 1950. Hirsirunkoinen talo on rakennettu vuonna 1880. Kiirun porvariskartano on merkitty seutukaavaan suojelukohteeksi. ”Someron ensimmäinen Säästöpankki sai toimitilansa Kiirun talosta, jossa sillä oli…
Lumparlan tilan syysrypsi täydessä kukassa kesäkuussa 1969. Nykyinen Tasalan alue liikehuoneistoineen ja kerrostaloineen oli tuolloin vielä viljelysmaata.
Tasalan liikekeskus rakennettiin 1980-luvulla. Anttilan tavaratalo elävöitti Tasalan liikekeskuksen ja koko Raision keskustan liike-elämää vuodesta 1981 vuoteen 2001.
Alhaisten tien varrella sijainnut Ylhäisten tila oli Lainion suvun omistuksessa vuodesta 1915 vuoteen 1966, jolloin Raision kauppala osti tilan. Ylhäisten pelloille rakennettiin 1960-luvun lopulla Särkilahdenkadun kerrostalot.
Inkoisten tila oli Terhon suvun omistuksessa 1910-luvulta 1960-luvun puoliväliin, jolloin tila myytiin Raision kunnalle. Nykyisen Montiskalankadun ja Krookilan koululle johtavan kävelytien kulmassa mäen juurella sijainneet Inkoisten tilan rakennukset…
Upalingon tila sijaitsi Raisionlahden itärannalla. Maatalouden harjoittaminen päättyi Upalingossa vuonna 1974, jolloin Pernon telakkaa alettiin rakentaa.
Santalan tila sijaitsi Viheriäisissä, Kaanaassa. Sen paikalle rakennettiin Nesteen insinööritalot eli insinööreille tarkoitetut paritalot, jotka valmistuivat vuonna 1961.
Friisilän tila oli Sippolan suvun hallussa vuodesta 1902 vuoteen 1967, jolloin tila myytiin Raision kauppalalle. Nykyään päärakennuksessa toimii luontopäiväkoti ja navetan yläkerrassa Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen…
Idyllisenä juhla- ja lounaspaikkana tunnetaan Krookilan kotiseutukeskus. Tila myytiin Raision kunnalle vuonna 1965. Krookilan tilan rakennuksia alettiin korjata nykyiseen käyttöönsä 1970-luvun alussa. Kuva on 1960-luvulta, jolloin Krookila oli vielä…