Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin 1770-luvulla vanhalta paikaltaan linnan pohjoispuolelta nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle. Kuningas Kustaa III vahvisti vuonna 1776 uuden sijoituksen ja määräsi linnoitustoimen päällikkö Axel Magnus von…
Tyrväntöläissyntyinen arkkitehti Carl Alfred Caween (1836–1912) suunnitteli Hämeenlinnaan useita rakennuksia, mm. vuonna 1887 valmistuneen raatihuoneen. Hän toimi Hämeen läänin lääninarkkitehtina vuosina 1876–1907 ja sai toimekseen tehdä Hämeenlinnan…
Vapaaherra Samuel Gustaf Hermelin kustansi Ruotsin maanmittauslaitoksen kartaston Geografiska Kartor öfwer Sverige (1796–1812). Suomalainen Carl Peter Hällström (1774–1836) piirsi Suomen viiden maakunnan kartat vuosina 1798–1799. Kartat on digitoitu…
Syyskuussa vuonna 1831 tulipalo tuhosi suurimman osan Hämeenlinnan kaupungista. Tärkeimmistä rakennuksista säästyi vain kaupungin vuonna 1798 valmistunut kirkko. Suuret kaupunkipalot 1800-luvun Suomessa saivat aikaan sen, että palontorjunnasta tuli…
Geografisk Charta öfver Hattula socken belägen i Tavastehus län, [1800-1820?] on alun perin digitoitu Kansalliskirjaston kokoelmaan Helmi - näytteitä Kansalliskirjaston kokoelmista.
Hämeen läänin kuvernööri Otto Rehbinder esitti melko pian muutoksia Engelin laatimaan vuoden 1832 kaavaan. Kaavamuutosta ryhtyi toteuttamaan Carl Johan Edvard Gustafsson (1815-1868) intendentinkonttorista, ja uusi kaava hyväksyttiin jo 2.7.1845. Myös…
Kansanvalistusseura julkaisi vuonna 1908 Suomen maakunnat -sarjansa neljäntenä osana Hämeen maakuntakuvauksen. Maakunta oli tuolloin nykyistä laajempi, ja siihen kuului myös osia nykyisestä Pirkanmaasta, Keski-Suomesta ja Kymenlaaksosta. Teoksen…
Hämeenlinnan kaupungin vuoden 1926 asemakartta on laadittu Hämeenlinnan kaupungin rakennuskonttorissa. Asemakartta kattaa kaikki vuoteen 1926 mennessä virallisen (keskusta, Kiistala, Kauriala) tai epävirallisen (Myllymäki, Sairio) asemakaavan saaneet…
Vuoden 1831 suurtulipalon jälkeen kaupunki sai uuden, C. L. Engelin laatiman asemakaavan. Tämän kartan on uuden asemakaavan pohjalta laatinut A. W Zitting. Kartassa näkyvät mm. uudet kadunnimet ruotsin kielellä sekä korttelien numerot ja…
Maanmittari J. F. Sevónin vuoden 1912 vaiheilla piirtämä Hämeenlinnan kaupungin kartta perustuu vuoden 1887 asemakaavaan. Sevón täydensi sitä kuitenkin tällä välillä valmistuneilla rakennuksilla ja puistoilla, mm. ortodoksisella sotilaskirkolla ja…
Hämeenlinnan kaupungin kartta noin vuodelta 1892 esittelee tarkasti Hämeenlinnan keskustan 1800-luvun lopun rakennuskannan. Karttaan on erilaisilla väreillä merkitty kivi- ja puurakennukset. Myös rakennusten kattomateriaali selviää kartasta, esim.…
Geografisk karta öfver Hauho härad i Tavastehus län. Kihlakuntajako Hämeen läänissä uudistettiin vuonna 1869. Yksi uusista kihlakunnista oli Hauhon kihlakunta, johon kuuluivat Hauhon, Hattulan, Vanajan, Lopen, Janakkalan ja Hausjärven pitäjät,…
Geografisk karta öfver Nedre Hollola härad uti Tavastehus län. Hollolan aliseen kihlakuntaan vuonna 1830 perustetussa Hämeen läänissä kuuluivat Hauhon, Lammin, Janakkalan, Vanajan ja Lopen pitäjät, Hämeenlinnan maaseurakunta sekä Tuuloksen,…
Ensimmäiset asiakirjamaininnat Hovinkartanon (Hofgård) alueesta ovat 1300-luvulta. Alkuperäinen rälssiuudistila perustettiin vuonna 1786. Kartano on ollut mm. Godenhjelm-, Gripenberg-, Leopold-, Engström- ja Furuhjelm-sukujen omistuksessa.…
Helsingin–Hämeenlinnan radan työpiirustukset hyväksyttiin vuonna 1857, ja samana vuonna ilmestyi Karta öfver jernvägen emellan Helsingfors och Tavastehus. Myös tulevat asemarakennukset on merkitty karttaan. Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rataosuus…
Irrallinen karttalehti
Vaasan kaupungin Rautatiekomitean julkaisema
Julkaisuaika ei tiedossa, ehdotus Vaasa - Härmä rautatiestä jatkettuna Alapitkään tehty 1926.
Kaurialan ensimmäinen asemakaava tilattiin säästäväisesti kaupungin omalta insinööriltä P. A. Ahomaalta. Se hyväksyttiin arkkitehti Birger Brunilan tekemin muutoksin ja vahvistettiin vuonna 1925. Kauriala-nimi kaupunginosalle saatiin paikalla…
Keinusaaren kaupunginosaa varten tilattiin asemakaava vuonna 1921 arkkitehti Birger Brunilalta, joka oli tehnyt muutospiirustukset myös Kiistalan (nyk. rautatieaseman seudun) kaavaan. Keinusaari oli määrätty jo 1830-luvulla Hämeenlinnan suuren palon…
Kirjailija, päätoimittaja Tyko Hagman (1849–1914) toimi Hämeenlinnassa sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana vuosina 1898–1901. Hagman oli myös tuottelias kirjailija ja julkaisi mm. useita lasten satu- ja runokirjoja. Hagmanin oli tarkoitus aluksi…
Myllymäen asemakartassa ei ole merkintöjä piirtäjästä eikä ajasta. Se on kuitenkin luultavasti tehty 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Pieni osa Myllymäkeä oli asemakaavoitettu jo vuoden 1872 asemakaavassa. Vuonna 1900 Myllymäen…
Naarkosken koskitilaa esittävän kartan suurin rakennus on saha, jonka yläpuolella on purukoppi. Sahan alapuolella on paloasema ja puusepänverstas, jonka oikealla puolella oleva rakennus toimi autotallina. Tallin yläkerrassa oli kolme asuntoa. Yhdessä…
Karttaotteessa näkyvät Ojoisten ja Saaristen latokartanoiden eli kruunun virkatalojen maitten omistukset isonjaon jälkeen. Maanjaot ja myöhempien vuosien mittaukset kokosi vuonna 1778 maanmittari Pehr Kiellman. Kiellman tuli 1760 Hämeeseen komission…
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) esittelee teoksen alussa Hämeenlinnan 1800-luvun väestötilastoja, asukaslukua, avioliittojen määrää sekä syntyvyys- ja kuolleisuustilastoja. Selvitykseen terveys- ja sairashoidollisista oloista kuuluvat…
Claes Wilhelm Gyldén (1802–1872) toimi päämaanmittauskonttorin insinöörinä 1830–1840-luvuilla ja julkaisi tänä aikana kaikkien Suomen silloisten kaupunkien asemakaavat karttasarjana. Alkuperäisten karttojen koko oli n. 51 x 66 cm. Hämeenlinnan kartta…
Hämeenlinnan kaupunki perustettiin vuonna 1639 Hämeen linnan pohjoispuolelle, linnan ja Pyövelinmäen väliselle alueelle, jossa nykyään sijaitsevat Linnankasarmit. Vanhan kaupungin tontit olivat kapeita ja pitkiä. Varsinaisia katuja oli vain yksi, ja…
Tonttipula alkoi vaivata kasvavaa Hämeenlinnaa jo 1850-luvulla. Lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt laati vuonna 1858 uuden kaavan, jossa kaupunkialuetta laajennettiin Myllymäen ja Hätilän puolelle. Vaikka kaava hyväksyttiin senaatissa, se jäi…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
