Aineistot (yhteensä 136)

  • Aihe on tarkasti "myymälät"

Keiteleen Uusi Osuusliike. Kk:n majatalo, nykyinen Nilakka. Vuosiluku tuntematon.

Osuuskauppa Nilakka 1967. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 15.12.1967.

Askon pysyvä myyntinäyttely avattu Keiteleen Kone -ja Urheiluliikkeen talossa kesäkuussa 1965. Myymälänhoitaja Pirkko ja Esa Kinnunen. Toinen oikealta aluetarkastaja Kolari.

Lea Raatikaisen uusittu kukkakauppa 1965.

Keiteleen Esso pian 20v. Hannu Tikkanen ja asiakas Alvi Eevala (oik.) Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 18.12.1975.

Figuran edustaja Keiteleen Osuuskaupassa esittelemässä tuotteitaan. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 16.10.1964.

Osuuskauppa 1964. Vasemmalla Riitta Paanala, nykyinen Paananen, Purhosen pariskunta ja Elina Laukkanen.

Keiteleen Osuuskaupan kangasosasto. Takana myyjä Riitta Paanala ja Eeva Oikarinen.

Keiteleen Osuuskaupan uudella kenkäosastolla vasemmalla hra Kortelainen, rva Laukkanen, joht.Purhonen ja tark.Tahvanainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 26.3.1964.

Kauppias Vilho Mikkilä ja Leena-tytär myymälässä 1965. Vilho Mikkilä osti kaupan 1961 Yrjö Valosuolta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 6.8.1965.

Hamulan uusi myymälä 1964. Myymälänhoitaja Reino Paananen apulaisineen.

Johannes Tossavaisen liike. Vasemmalla Reijo Raatikainen, Sirkka Halonen ja Pirkko Tossavainen. Oikealla kauppias Tossavainen ja Matti Tossavainen. 1966.

Johannes (Jussi) Tossavaisen liike. 1960-luku?

Kumpuselän myymälä.

Kaupan avajaiset Vuonamossa. Vasemmalla kauppias Veikko ja rva Niskanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.11.1964.

Vilho Mikkilän Kenkä,-vaate ja kemikalioliike, jonka hän osti 1961 Yrjö Valosuolta. Valosuo aloitti 1955 liikkeen pitämisen.

Tossavanlahden myymälä inventaariossa. Ovella myymälänhoitaja Vieno Hentilä, oikealla hänen miehensä Kalervo Hentilä. Vasemmalla Luotsi Teofilus Kauppinen, selin Emil Ikäläinen Iisakkilasta

1900
Arkkitehti Emil Olanderin laatimat Häppölän kauppa- ja asuinrakennuksen piirustukset ovat vuodelta 1900. Rakennusta on myöhemmin korjattu ja laajennettu, mm. jatkettu lisärakennuksella 1920-luvulla. Rakennus oli Häppölän suvun hallussa 1980-luvulle…

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1982

1906
Tuusulasta velkaantuneesta kotitalosta lähtenyt Anders Gustaf Skogster teki ensin töitä juoksupoikana ja liikeapulaisena Hämeenlinnassa. Vuonna 1895 hän osti veljeltään Felixiltä Grönlundin entisen siirtomaatavarakaupan. Liike menestyi ja 11 vuotta…

1940-luku
Etelä-Hämeen osuusliikkeen funktionalistinen liikerakennus valmistui Rantatorin kulmaan vuonna 1941. Sen suunnitelmat oli laadittu 1930-luvun lopulla Suomen osuuskaupan rakennusosastolla arkkitehti Valde Aulangon johdolla. Rakennuksen alimmassa…

1930-luku
Osakeyhtiö A. Gust. Skogster aloitti toimintansa 1.7.1931, kun kauppaneuvos Skogster muutti hyvin menestyneen liikkeensä osakeyhtiöksi. 1930-luvun alun lamavuodet aiheuttivat kuitenkin myynnin vähenemistä ja tappiollisia tilinpäätöksiä, mutta…

1912
Kelloseppä Leonard Albinus Lönnrot (1865–1944) perusti kello- ja sormuskaupan Hämeenlinnaan vuonna 1894. Liike menestyi hyvin, ja vuonna 1912 sillä oli päämyymälä torin varrella ja sivumyymälä Raatihuoneenkadulla numerossa 36, Kirkkopuiston kohdalla.…

Maija Liisa Kettunen kertoo kaupunkikäynneistä Iisalmessa 1940- ja 1950-luvuilla.

2009
Valintatalo (puhekielessä Valtsu) oli suomalainen lähikauppaketju.
Keskon ostettua Suomen Lähikaupan Valintatalon nimi katosi liikkeistä kokonaan yhdessä Siwan nimen kanssa toukokuusta 2016 alkaen ja päättyen huhtikuussa 2017. Liikkeet joko…

2020
Koljolassa toimi aikanaan osuusliikkeen kauppa, josta muistona rakennuksen seinässä edelleen kaupan logo.

1936
Hämeenlinnan puhelinosakeyhtiön vuonna 1935 julkaisemassa luettelossa on 833 puhelinnumeroa Hämeenlinnan kaupungin alueelta. Puhelinyhtiön jäsenet luetellaan edelleen sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä, ja akkosellinen luettelo…

1926
Vuoteen 1926 tultaessa telefooni-osakeyhtiö oli muuttunut puhelinosakeyhtiöksi ja puhelinnumeroiden määrä Hämeenlinnan kaupungissa oli lisääntynyt kymmenessä vuodessa yli kahdella sadalla. Varattuja puhelinnumeroita oli 672 tämän puhelinluettelon…

1911
Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet -teos alkaa historiallisella katsauksella kaupungin elinkeinoelämään. Historiikin on kirjoittanut Väinö Hämeen-Anttila, ja se ulottuu vanhan kaupungin ajoista 1600-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle. Teokseen…
 
Koneluettavat metatiedot: