Aineistot (yhteensä 301)

  • Aihe on tarkasti "paikallishistoria"

1932
Olli Pensala antanut luvan julkaisemiseen. Kaupalliseen käyttöön pyydettävä lupa.

1929
Lisiä Uudenkaupungin historiaan 6

1900
Kirjailija, päätoimittaja Tyko Hagman (1849–1914) toimi Hämeenlinnassa sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana vuosina 1898–1901. Hagman oli myös tuottelias kirjailija ja julkaisi mm. useita lasten satu- ja runokirjoja. Hagmanin oli tarkoitus aluksi…

1988
Kangasniemen kansalaisopiston Kutemajärven perinnepiirin kokoomateos Kutemajärven alueelta. Julkaisu sisältää tietoa alueen asutuksesta, kulkureiteistä, työstä ja työn perinteestä, kadonneista työnimikkeistä ja ammatinharjoittajista.
SIVUJA 143-145…

1986
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, teos Kutkylän alueen perimätiedosta. Kirjassa kerrotaan alueen taloista ja asukkaista, perinnetöistä- ja tavoista, palveluista, lystinpidosta ja sota-ajasta.

Maire Koikkalainen (os. Majakallio) työskenteli talvi- ja jatkosodan aikana lääkintälottana Tuusulan, Riihimäen ja Järvenpään varuskuntasairaaloissa, Kokkolan sotavankisairaalassa ja Kemin saksalaisessa sotasairaalassa sekä lisäksi Äänislinnan,…

Maire Koikkalainen (o.s. Majakallio) (s. 1919) työskenteli sotien aikana lääkintälottana useissa varuskunta- ja sotilassairaaloissa, kuten Järvenpään varuskuntasairaalassa ja Kemin saksalaisessa sotasairaalassa. Hän toimi myös Pukkilan…

Esittely Lina Rislachin (1835-1855) elämästä. Linan perhe asui Sotkamossa Linan varhaislapsuudessa ja muutti Linan isän kuoleman jälkeen Poriin vuonna 1842. Porin palon seurauksena Rislachit palasivat Kainuuseen kymmenen vuotta myöhemmin, asettuen…

Lina Rislachin päiväkirja vuosilta 1852-1853, jolloin hän asui perheensä kanssa Kajaanissa. Lina oli tuolloin 17-vuotias. Päiväkirja tarjoaa nuoren naisen näkökulman oman aikansa arkeen, seuraelämään ja kulttuuriin.

1936
Piirilääkäri Elias Lönnrotin asuinpaikkoja Kajaanissa vuosina 1833-1853.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 53/1936. Kirjoittajana G. Enwald.

1941
Kajaanin kaupungin varallisuus erityisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla, mm. kaupungin omistamia rakennuksia, maita ja saamia tuloja.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 38 ja 39 vuonna 1941. Kirjoittajana G. Enwald.

1935
Kajaanin oluttehtaiden historiaa.

Oululainen Anders Jonathan Granqvist jätti 7. toukokuuta 1860 anomuksen olut- ja simatehtaan perustamisesta Kajaanin kaupunkiin. 18.7. anomus hyväksyttiin, ja tehdas perustettiin Kajaanin joen rannalla olevalle…

1918
Lisiä Maarian pitäjänkertomukseen 2.
Painettu Uuden Auran osakeyhtiön kirjapainossa.

1942-03-06
Maire Majakallio lottakurssilla Orimattilassa 6.3.1942.
Ensimmäisessä kuvassa Maire on kolmannessa rivissä, uloimpana vasemmalla. Muut tunnistamatta.
Toisessa kuvassa on kurssitalo. Talon nimeksi on valokuva-albumiin kirjoitettu "Orimattilan…

1977
Mäntsälä-Seuran julkaisema Mäntsälä-kirjojen osa 3. Julkaisuvuosi 1977.

1985
Mäntsälä-Seuran julkaisema Mäntsälä-kirjojen osa 7. Julkaisuvuosi 1985.

1983
Mäntsälä-Seuran julkaisema Mäntsälä-kirjojen osa 6. Julkaisuvuosi 1983.

1979
Mäntsälä-Seuran julkaisema Mäntsälä-kirjojen osa 4. Julkaisuvuosi 1979.

1995
Mäntsälä-Seuran julkaisema Mäntsälä-kirjojen osa 12. Julkaisuvuosi 1995.

1981
Mäntsälä-Seuran julkaisema Mäntsälä-kirjojen osa 5. Julkaisuvuosi 1981.

1975
Oppikoulun 30-vuotisjuhlan ja laajennusosan avajaisten juhlakutsu ja kutsuun sisältynyt ohjelma.

Avainsanat: ,

1991
Kirjassa on kuvattu Suurolan kylän asutusta ja asukkaita, taloja ja tiloja, työntekoa, ammatinharjoittajia ja erikoispersoonia. Kirjassa esitellään myös alueen tuotantoa, palveluita, tapoja ja perinteitä, hengellistä elämää, sodan aikaa ja…

1987
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Kaihlamäen kylän alueelta. Kirja sisältää tietoa alueen asutuksesta, työn perinteestä, palveluista, harrastus- ja järjestötoiminnasta sekä sota-ajasta.

1931
Tärkeimpiä tapahtumia Kajaanin historiasta vuodesta 1607 vuoteen 1929.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 96, 126, 156 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald..

[193?]
Kertomus siitä, kuinka vihollisvenäläiset sodan aikaan olivat saunomassa Oulujärveen laskevan Miesjoen varrella. Venäläisillä oli vankina suomalainen poika, jonka heltynyt kokki päästi lopulta pakoon. Poika juoksi kertomaan venäläisten majapaikan…

1932
Kajaanin linnasta ei löydy yhtään piirustusta, jossa näkyisi varmuudella, miltä linna näytti ennen tuhoutumistaan 1716.

Vanhimman kuvan linnan mahdollisesta ulkomuodosta on piirtänyt Kajaanin entinen kirkkoherra Lars Henrik Backman. Hän oli nähnyt…

1930
G. Enwaldin muistelmia Kajaanista vuonna 1894.

"Talot olivat enimmäkseen pieniä ja huonosti hoidettuja. Kadut ja tori lokaisia kuin pahin suomaa, joiden poikki syksyaikana tuskin pääsi kulkemaan. Kirkon ympäristö oli koleaa kivikkoa, missä kasvoi…

1930
Elias Lönnrot nimitettiin vuonna 1833 Kajaanin piirilääkäriksi. Asuttuaan vuoden kauppias M. Micklessonin luona hän muutti 1834 postimestari E. Montgomeryn taloon. Montgomery myi talon hänelle muuttaessaan pois kaupungista.

Artikkeli kertoo…

2017-11-30
Kangasniemen kirjasto yhdessä Kangasniemen kotiseutuyhdistyksen kanssa aloitti Suomen sodissa 1939 - 1945 menehtyneiden sankarivainajien tietojen keräämisen syksyllä 2015. Tarkoituksena on ollut koota tietoa sankarivainajista ja heidän kohtaloistaan.…

2019-05-10
2. painos. Kangasniemen kirjasto yhdessä Kangasniemen kotiseutuyhdistyksen kanssa aloitti Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden sankarivainajien tietojen keräämisen syksyllä 2015. Tarkoituksena on ollut koota tietoa sankarivainajista ja heidän…

1932
Kolmikymmenvuotisen sodan (1618-1648) päättymisen jälkeen tuli tavaksi lahjoittaa etevimmälle sotapäällikölle ja muille valtakunnan ansiokkaille miehille kruunun omistamia linnoja ja tiluksia. Alueeltaan suurin läänityksistä oli Kajaanin…

1936
Vuonna 1865 sai kajaanilainen Carl Gustaf Bergh lahjoituksena Karin Michekssonilta talon ja tontin ja rakennutti tontin eteläpäähän suuren kivinavetan. Melkein Kajaanin kirkkoa vastapäätä sijainnut kivinavetta oli aikanaan merkittävä ja komea…

1932
Lisiä Uudenkaupungin historiaan 10

1955
Mynämäen Osuusmeijerin 50-v. kertomus.

Kuva Naarkosken sillasta otettu noin vuonna 1905-1910. Edustalla on Myllytupa, taustalla vasemmalla sahan rakennuksia ja oikealla sillan jälkeen nahkurin rakennus. Meneillään on tukin uitto.

1987
Kangasniemen kansalaisopiston Tunne kotikyläsi - Tallenna tieto -kurssin kokoomateos Siikaselän, Hyyrylän ja Oralan alueilta. Teos kertoo kulkuyhteyksistä ja asutuksesta, työstä ja palveluista, harrastuksista ja sota-ajasta.

1756
Hämäläisen (Tawast-Laenning) Christopher Herkepaeuksen väitöskirja Hauhon pitäjän historiasta ja taloudellisista oloista valmistui Turun Akatemiassa professori Pehr Kalmin johdolla vuonna 1756. Herkepaeus oli itse kotoisin Hauholta, missä hänen…

Avainsanat: , ,

1933
Otteita Kajaanin valtuuskunnan pöytäkirjoista vuosilta 1875-1915 (painetussa otsikossa virheellisesti vuoteen 1906).

Käsiteltävinä on ollut muun muassa kaupungin lukusalin perustamisesta, teiden avaamisesta ja korjaamisesta sekä avoimesta kätilön…
 
Koneluettavat metatiedot: