Aineistot (yhteensä 173)

  • Aihe on tarkasti "1910-luku"

Ekelund, H.
1917
50 portr.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Raision kirkonseutua 1910-luvulla. Etualalla Ahtilan kaupparakennus, taaempana näkyvät Raision kirkko ja lainamakasiini. Ahtila sijaitsi Raision nykyisen kaupungintalon paikalla.

Hiski Salomaan puoliso

Avainsanat: ,

Kosunen, Liisa
Alapiha. Keitele, Äyräpää. Luhtiaitta on siirretty Alapihaan Uudismäen tilalta vuosina 1937-38. Aittaa oli Uudismäen tilalla käytetty tallina ja latona. Alapihassa luhtiaitta on ollut viljavarastona.

Avainsanat: , , , , ,

1915

Avainsanat:

Salovius, K. R.
[191?]
Kertomus Kajaaninjoen Ämmäkosken ja Koivukosken sulkujen rakentamisesta sekä niiden myöhemmistä vaiheista.

Sisältää lisäksi taulukoita ja tilastoja esimerkiksi sulkujen läpi kulkeneesta veneliikenteestä sekä niiden kautta kuljetetuista tavaroista…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Avainsanat: , ,

Arttu Leinonen asepuvussaan vuonna 1919. Kuva Toini Leinonen.

Avainsanat: , , ,

Kontio, Kalle
1919
Hämeenlinnan entisen alakouluseminaarin, nykyisen opettajankoulutuslaitoksen ja vanhan hautausmaan väliin jääviä kortteleita Kaurialassa kutsutaan Alasen kaupunginosaksi. Alasen alue on yhtenäinen 1900-luvun alun puutaloalue, joka on saanut nimensä…

Avainsanat: , , ,

Koskinen, K. B.
1912
Sairion vuokratontin nro 27 rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari K. B. Koskinen, joka piirsi suuren osan Hämeenlinnan vuokratonttialueiden rakennuksista 1910- ja 1920-luvuilla. Tontille 27 piirretty rakennus on pohjakaavaltaan ns.…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Aulangonjärven rantapuisto oli 1900-luvun alussa hyvin avoin. Rannan luontaista puustoa oli harvennettu ja puiden alaoksia karsittu. Uudet puut oli istutettu kävelyteiden reunoille. Taustalla niemenkärjessä on huvimaja ja rantaan laskeutuvat portaat.…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Joutsenlammen rakentaminen oli yksi varhaisimpia puistotöitä eversti Standertskjöldin Aulangolla. Lampi kaivettiin soistuneeseen notkoon keskelle metsää vuonna 1885. Rannat rajattiin kivireunuksella ja keskelle lampea rakennettiin pieni tekosaari.…

Avainsanat: , , , ,

1912
Karlbergin kartanon edustapuisto kunnostettiin Standertskjöldin aikana upeaksi muotopuutarhaksi: "Kartanon suurta puutarhaa on suuresti laajennettu ja kaunistettu. Siinä kasvaa kaikenlaatuisia puita, vielä useampia lajeja kuin kaupungin parkissa,…

Avainsanat: , , , , ,

Brander, Signe
1912
Valokuva on otettu Karlbergin vanhan kartanon tornista pohjoiseen päin kohti Hattulaa. Etualalla näkyy osa kartanon pienehköstä edustuspihasta. Rakennuksen tällä puolella piha oli korotettu ja tuettu kivimuurilla tasaiseksi. Kartanorakennukseen…

Avainsanat: , , , , ,

1910-luku
Aulangon omistaja Hugo Standertskjöld rakennutti 1880-luvun puolivälissä puistometsän soistuneisiin kohtiin kaksi tekolampea, Joutsenlammen ja Metsälammen. Molempien tekolampien rantaan rakennettiin mm. venelaiturit, jotka olivat muodoltaan…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Aulangonvuorelta alas Karhuluolalle laskeutuvat portaat on kuvattu tähän postikorttiin luultavasti melko pian niiden valmistumisen jälkeen vuonna 1907, koska portaiden vierusta on vielä hyvin paljas kaikesta kasvillisuudesta. Myös Karhuluolan…

Avainsanat: , , , ,

Avainsanat:

1916
Suomen ja Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri Agnes Sjöberg (15.11.1888 Kauhajoki – 21.8.1964 Seinäjoki) toimi Someron kunnaneläinlääkärinä 1918-1920.
Kuvan lahjoittaja: Helena Hannila.

Avainsanat:

Konttilan tytär Tilda Huttunen ja myöhemmin Kaivomäen emäntä (Saastamoinen) ajoi polkupyörällä kuorossa ja muissa yhteisissä tilaisuuksissa. Kuva on otettu 1910-luvulla. Alkuperäinen kuva Hilda Saastamoinen.

Avainsanat: , , ,

Ensimmäisenä oikealla Alma Tuomalainen.

Ylhäällä oikealla käsityönopettaja Eine Kerkkonen.

1910-luku
Arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelema näkötorni valmistui Aulangonvuoren huipulle vuonna 1907. Samaan aikaan rakennettiin myös tornin luota alas rinnettä vievät kiviportaat ja karhuluola vuoren juurelle. Tornin toiselle puolelle valmistui…

Avainsanat: , , , ,

1913
Hämeenlinnan kirkon ja toriaukion väliin valmistui 1910-luvun alussa Armas Lindgrenin suunnittelema Toripuisto, jonka molempiin päihin rakennettiin avoimet paviljonkirakennukset. Samassa yhteydessä tori kivettiin. Tässä ilmeisesti vuonna 1913…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Vanhat valokuvat Hämeen linnasta on yleensä otettu joko idän suunnasta Vanajaveden puolelta tai etelän suunnasta Linnanpuistosta päin. Tässä valokuvassa kuvakulma on harvinaisempi, sillä kuva on otettu linnan länsipuolelta nykyisen Tampereentien…

Avainsanat: , , ,

Rytkönen, Enok
1910-luku
Skogsterin kauppahuone rakennettiin vuosina 1906–1907 Kirkkopuiston viereen Raastuvankadun (nykyisen Raatihuoneenkadun) varrelle. Liiketalonsa pohjoispuolelle Kirkkokadun varrelle Skogster rakennutti perheelleen asuintalon. Tämä jugendtalo tunnetaan…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Hämeenlinnan vanhaan kaupunkiin perustettiin koko maan ensimmäinen sisämaan apteekki jo vuonna 1753. Uudessa kaupungissa apteekin talo oli torin etelälaidalla. Rakennus tuhoutui Hämeenlinnan palossa ja rakennettiin uudelleen samalle paikalle. Vuonna…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Eversti Standertskjöld rakennutti Aulangonvuoren laelle vanhan muinaislinnan paikalle 33 metriä korkean graniittisen näkötornin. Arkkitehti Valdemar Aspelinin suunnitteleman tornin rakennustyöt valmistuivat vuonna 1907. Vanha Hämeenlinnan matkaopas…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Hämeenlinnan höyrysaha aloitti toimintansa 1873. Saha siirtyi 1890-luvulla August Eklöfin haltuun. Sahalla oli Eklöfin aikana parhaimmillaan yli kaksisataa työntekijää, joista osa asui läheisen Sahanmäen asuinkasarmeissa. Sahanmäen rakennuksia näkyy…

Avainsanat: , , , , ,

Rytkönen, Enok
1910-luku
Keinusaaressa, Pinellan puiston rannassa oli sairashuoneen taloudenhoitajan J. F. Lampénin 1800-luvun puolivälissä rakentama hevosuittolaituri Pitkänsillan kupeessa. Suurin osa Pinellan puistosta vuokrattiin 1800-luvun lopulla perustetulle…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Kaupunginpuiston eli Parkin romantiikan aikakautta henkivä kiviraunio rakennettiin 1800-luvun keskivaiheilla osana kuvernööri Otto Carl Rehbinderin puistosuunnitelmaa. Myös rauniolinna rakennettiin vankityövoimalla: "Vuosikausia työskentelivät vangit…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Torin alakulmasta purettiin empiretyylinen puutalo vuonna 1913, ja sen paikalle rakennettiin Kansallisosakepankin Hämeenlinnan konttori, jonka avajaisia vietettiin 12. huhtikuuta 1915. Arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema punatiilinen pankkitalo…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Turuntie erottaa Myllymäen ja Kaurialan kaupunginosat toisistaan. 1910-luvun kuva on otettu suunnilleen Torikadun kohdalta kohti kaupungin keskustaa. Turuntietä reunustavat puutalot, ja vasemmalla puolella on tori, jossa aikoinaan pidettiin mm.…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Vanajaveden jäältä otetussa talvisessa kuvassa järven keskustan puoleisella rannalla näkyy vuonna 1902 valmistunut oluttehtailija Schmausserin jugendhuvila. Huvilan arkkitehteinä olivat C. A. Caween ja H. R. Helin. Järven yli johtaa vuonna 1909…

Avainsanat: , , , , ,

1908-1914
Suomalainen kirjakauppa aloitti liiketoimintansa Hämeenlinnassa 11. elokuuta 1908 toimitusjohtajanaan W. S. Mäkelä. Kirjakaupan ensimmäinen liikehuoneisto sijaitsi puutalossa Kasarmikadun ja Raastuvankadun (Raatihuoneenkadun) kulmassa. Liikepaikkaa…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Kirkon kellotorni rakennettiin sakastin päälle vuonna 1837, kun kirkonmäelle siirretty vanhan kaupungin kirkon tapuli oli palanut Hämeenlinnan palossa syksyllä 1831. Tornin piirustukset oli laadittu intendentinkonttorissa Helsingissä, ja sen…

Avainsanat: , , , , ,

1910-luku
Hämeenlinnan kirkko rakennettiin 1700-luvun lopulla Katajamäki-nimiselle alueelle, jossa alun perin nimensä mukaisesti kasvoi tiheässä katajia. Jo 1800-luvun alussa kirkon ympärillä oli ollut jonkinlainen puistikko. Hämeenlinnan palon jälkeen…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Jean Louis Desprez'n suunnittelema Hämeenlinnan uusklassistinen pyöreä kirkko valmistui vuonna 1798 ja muutettiin perinteiseksi ristikirkoksi vuonna 1892. Hämeenlinnalaissyntyinen arkkitehti Armas Lindgren sai 1900-luvun alkuvuosina tehtäväkseen…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Maisemaa kirkontornista kohti pohjoista kuvattiin postikortteihin jo 1800-luvun lopulla. Tässä myöhemmässä versiossakin lyseorakennus hallitsee maisemaa ja taustalla näkyy Hämeen linna. Hämeenlinnan höyrysaha Vanajaveden itärannalla sekä vanhat…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Hämeen linna ei ollut auki matkailijoille 1900-luvun alkupuolella, vaikka se kaupungin matkaoppaissa nähtävyyteenä mainitaankin. Vuonna 1915 ilmestyneessä Hämeenlinnan matkaoppassa puhutaan Ruunuporin eli Tavastborgin linnasta ja esitellään linnan…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Hämeen linnassa ja sitä ympäröivissä kehämuurirakennuksissa toimi vankila vuosina 1837–1972. Tiilinen muuri Hämeen linnan vankila-alueen ympärille rakennettiin vuonna 1897. Tätä ennen aluetta ympäröi hirsistä rakennettu korkea aita.

Avainsanat: , , ,

1910-luku
1910-luvun postikorttikuvassa on ilmeisesti Hämeen linnan naisvankeja työskentelemässä puutarhatöissä linnan vallihaudan sisäpuolella. Naisille tarkoitettu kuritushuone aloitti toimintansa Hämeen linnassa vuonna 1881, jolloin kaikki naispuoliset…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssityylinen rakennus valmistui vuonna 1888. Koulurakennuksen suunnitteli yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehti Magnus Schjerfbeck (1860-1933) yliarkkitehti Georg Wileniuksen johdolla. Lyseorakennus oli kuvan…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Pikkutorin näkymää vuodesta 1900 alkaen hallitsi ortodoksinen varuskuntakirkko. Pikkutorin alue syntyi Saaristen virkatalon paikalle, kun asemakaavaa vuonna 1826 laajennettiin länteen päin ja keskimmäinen kortteli jätettiin rakentamattomaksi.…

Avainsanat: , , , , , ,

1910-luku
Väritetyssä 1910-luvun kortissa Vanajaveden ylittävä puinen Pitkäsilta on jo korvattu teräsrakenteisella uudella sillalla. Uusi silta avattiin käyttöön 15.11.1909. Vanhaa puusiltaa kehuttiin yleisesti kauniiksi, mutta rautasiltaa monet kaupunkilaiset…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Uusi silta Vanajaveden yli keskustasta Keinusaareen avattiin juhlallisesti liikenteelle 15. marraskuuta 1909. Sillan piirustukset laati insinööri Karl Lindberg, joka oli aikansa merkittävimpiä terässiltojen asiantuntijoita Suomessa. Uusi silta oli…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Kaupunginpuiston rakennustöistä ylijääneistä kivistä maaherra Rehbinder rakennutti suuren katottoman kiviseinäisen rauniolinnan, joka valmistui luultavasti 1850-luvun puoleenväliin mennessä. Rakennelma sisältää keskikäytävän, joka yhdistää kahta…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Raastuvankadun eli nykyisen Raatihuoneenkadun alkupään mäessä näkyy oikealla puolella vuonna 1899 rakennettu jugendtyylinen Anniskeluyhtiön talo, jonka suunitteli arkkitehtitoimisto Helin & Nyström. Rakennus toimi kaupungin virastotalona vuodesta…

Avainsanat: , , , ,

Rytkönen, Enok
1910-luku
Kauppatorin ohella torikauppaa tehtiin myös Vanajaveden rannassa Rantatorilla. Rantatorilla myytiin mm. kalaa, halkoja ja heiniä, toripäivinä myös esim. ajokaluja, puuastioita, huonekaluja ym. käsityötuotteita. Torin länsilaidalla näkyy kauppias A.…

Avainsanat: , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: