Aineistot (yhteensä 217)

  • Aihe on tarkasti "Nousiainen"

1988
Suuri Postitie kulki aikoinaan siltaa pitkin.

1989
Muistomerkki on pystytetty vuoden 1918 sodan lopussa Saksalassa ampumalla surmatun Ahti Jalosen muistoksi.

1997
Emovaha (=äitikivi) on siirtolohkare eli jäätikön kuljettama, kalliosta irronnut iso lohkare. Korkeus 8 m, halkaisija 15 m, ympärysmitta 52 m, tilavuus n. 1 000 kuutiometriä ja paino lähes 3 000 tonnia.
Tarinan mukaan Emovahan eteläkuvetta on hieman…

1997
Keskellä näkyvät niin sanotut Sotamiehensarat, joista aikoinaan jokainen kylän talo omisti osansa sotamiehen ylläpitämistä varten.

1992
Falkinkoski on Hirvijoen uomaan kaivettu uimapaikka Nousiaisissa.

2014, 2014, 2014, 2014
Fatiojan silta rakennettiin kivistä.

2020
Tämä kirja toteutettiin sanataiteen keinoin Akseli-kuntien kirjastoissa; Nousiaisissa, Maskun Lemussa ja Mynämäessä. Sanataideohjaaja siirsi sanataiteilut ja kuvat yksien kansien väliin. Kirjan julkaiseminen oli osa Kirjastonaakan askelin tarinan…

2008, 2016
Hirvijoki virtaa entisen myllyn, Kirkonkosken kohdalla.

1992
Hirvijoki Nummen sillalta kuvattuna.

N. 1978
Hirvijokimaisemaa Kirkonkoskelta kirkkoa päin.

1990
Suhteellisen pieni joki muuttuu tulviessaan varsin laajaksi. Kuvissa Nummen silta ja sen lähiympäristö.

2016, 2008, 2008, 2016
Hirvijokilaakso on kulttuuriperintömaisemaa Nousiaisissa. Aluetta on hoidettu paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen johdolla yhteistalkoin sekä lampaita laiduntamalla.

2016
Hirvijokilaakso kuvattuna kirkon kävelysillalta kirkonkoskea kohden. Kutsuttu myös Kalahaudaksi.

2000-luvun alkupuolella

Avainsanat:

2017
Nummen kylä ilmakuvana, Noustenmaa -kauppa kuvan keskivaiheilla.

Kuva otettu Nousiaisten Osuuspankin kokoustilan seinällä olevasta taulusta 2017.

Johan Mattson Rindell syntyi Nousiaisten Alakylän Pietilän talossa 1837.
Nousiaisissa nuorena häntä kutsuttiin häämusikantiksi. Hänet tunnettiin myös etevänä ihmisten lääkitsijänä.
Kouluja hän kävi Turussa. Hän toimi lukkarina,…

1997
Jukka Sainion (1947-2021) harrastuksiin kuului historialliset tutkimukset. Kuvassa hän on paikalla, josta löydettiin rautakautista keramiikkaa Kirkonpiirin koulun lähistöltä.

2016
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki julkistettiin Nousiaisten kirkon hautausmaalla 1955.

2019, 2020
Hankkeen ideoijat ja toteuttajat olivat Nousiaisten, Maskun Lemun ja Mynämäen kirjastoista Paula Kaunonen, Armi Jaakkola ja Pia Toivanen sekä Inkeri Pyötsiä. Kirjastonaakka -käsinuket teetettiin käsityöläisellä, ja nämä naakat, hankkeen päähahmot,…

Tarinaa Nousiaisten lukkareista ja hieman kanttoreistakin.

1992
Koljolan kylää hautausmaalta kuvattuna. Keskellä näkyy Kalliopohjan rakennus.

1900-luvun alkupuoli
Koljolan kylämaisemaa, vasemmalta: rukoushuone, seppä Vallinin talo sekä Kirkonpiirin koulu. Rakennukset on jo aikoinaan purettu.

Avainsanat: ,

1992
V. 1923 vihitty urheilukenttä on Nousiaisten Suden talkootyöllä ja Oiva Tasasen johdolla tehty. (Lähde: Nousiaisten historia II, kirj. Ulla Heino, 1980). Nykyisin kentän hoidosta vastaa Nousiaisten kunta.

2012
Kuhankuono on usean kunnan rajapyykki Kurjenrahkan kansallispuistossa, vanhimmat kirjalliset tiedot kivestä ovat peräisin 1300-luvulta. Kivi on Kurjenrahkan tunnetuin nähtävyys.
Kiven nykyinen ulkoasu on peräisin vuodelta 1965, jolloin rajakunnat…

1989
Kuhankuono on Varsinais-Suomessa sijaitseva seitsemän kunnan rajapyykki. Kivelle ulottuvat vanhan Raision sekä Auran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Turun ja Ruskon rajat. Se on myös Kurjenrahkan kansallispuiston tunnetuin nähtävyys.

1992
Kuvattu Nousiaisten kotiseutumuseolta Koljolan kylän suuntaan.

1981
Moision navetta juuri ennen purkutöiden aloitusta ja hetki sen jälkeen. Purkukuvassa taustalla Henrikin koulu.

Avainsanat: , ,

 
Koneluettavat metatiedot: