Aineistot (yhteensä 114)

  • Aihe on tarkasti "asuinrakennukset"

Riskaa. Keitele, Vuonamo. Päärakennuksen nuorempi osa on 1920-luvulta.

Repola. Keitele, Vuonamo. Asuinrakennus ajoittuu 1900-luvun alkuun. Ns. kamaripääty lisätty 1925.

Pohjoismäki. Keitele, Hamula. Päärakennus ajoittuu 1910-luvulle.

Pikko. Keitele, Hamula. Mäkitupalaisasuinpaikka, jonka rakennusryhmään kuuluvat päärakennus, luonnonkivistä muurattu navetta vuodelta 1951, aittarakennus ja verkkomökki.

Peltoaho. Keitele, Vuonamo. Vanha päärakennus valmistui 1800-luvulla, tarkkaa ikää ei tiedetä.

Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890.

Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Tila on kantatila, joka on ollut Saastamoisen suvun hallussa vuodesta 1735. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890.

Pasala. Keitele, Tossavanlahti. Tila on ns. kantatila. Päärakennus on rakennettu 1903. Tila on ollut Svante Saastamoinen suvun hallussa 1800-luvulta.

Pasala. Keitele, Hamula. Hamulan kylän vanhimpia tiloja. Tilan nimenä Finni 1700, 1705. Ison vihan jälkeen talon nimeksi vakiintui Pasala. 1880-luvulta talo tuli tunnetuksi majatalona. Päärakennus on toiminut Hamulan kylän keskeisenä rakennuksena.…

Nestorila. Keitele, Koutajärvi. Nestorila ns. Jussilan tila on lohkottu Tiensuun tilasta. Päärakennuksesta on kirjallisia lähteitä vuodelta 1915. Tuvassa on 1900-luvun alussa muurattu uuni.

Mustinmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Pohjois-Keiteleen vanhimpia tiloja. Päärakennus on rakennettu useassa eri vaiheessa. Vanhimman osan ikää ei tiedetä. Tuvan hirressä on vuosiluku 1874.

Mattila. Keitele, Vuonamo. Päärakennus alkujaan ollut savutupa. Rakennuksen tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta entisen savutuvan hirressä on merkintä 1775. Pääosin rakennus ajoittuu viimeistään 1800-luvun loppupuolelle.

Malila. Keitele, Hamula. Malila on Hamulanniementien 1800-1900 lukujen vaihteen rakennuskantaan kuuluva asuintalo.

Lehto. Keitele, Vuonamo. Tila on vanha sukutila ja ns. kantatila. Vesteristen suvulle tilan osti Johan Vesterinen 1875. Päärakennus rakennettu 1925-26 aikana.

Lappala. Keitele, Sulkavanjärvi. Lappala ns. Lappanen on kantatila, josta on lohkottu mm. Järventauksen tila. Vanha päärakennus on rakennettu vuonna 1900.

Laitila. Keitele, Vuonamo. Tila on ns. kantatila. Päärakennuksen varhaisimmat osat ajoittuvat 1860-luvulle.

Kukkola ns. Viio. Keitele, Kukertaja. Alkuperäinen nimi on ollut Kukkoviita. Päärakennus ajoittuu 1900-luvun alkuvuosikymmenille.

Korpiharju. Keitele, Sulkavanjärvi. Asutustila lohkaistu Harjun ja Rinteen tilan maista 1952-53.

Korpela. Keitele, Äyräpää. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu vuoteen 1916. Taloa jatkettu lisäkamarilla vuonna 1922.

Koivula. Keitele, Vuonamo. Tila on ns. kantatila. Päärakennus valmistui 1906.

Kivikko ns. Kiviaho. Keitele, Viinikkala. Tilan vanhimmat rakennukset ajoittuvat ilmeisesti 1800-luvun puolelle.

Kirkkoniemi. Keitele, Hamula. 1920-luvulle ajoittuva rakennusryhmä. Viidestä rakennuksesta on jäljellä kaksi; päärakennus, joskin lyhyempänä kuin vanhempi tupa sekä kaksihuoneinen aittarakennus.

Järventaus. Keitele, Sulkavanjärvi. Tenhusten suvun hallussa 1880-luvulta. Päärakennuksen arvioidaan rakennetun 1800-1900 lukujen taitteessa. Rakennus on vuorattu ulkoa 1947.

Järvelä. Keitele, Äyräpää. Päärakennuksen ja aittarivin ikä ajoittuu ilmeisesti 1800-luvun loppupuoliskolle.

Itämäki. Keitele, Koutajärvi. Päärakennus valmistunut noin 1917, ja on on Hyödynkylän vanhimpia rakennuksia.

Hetejoki. Keitele, Koutajärvi. Tila on lohkottu Lähdeahon tilasta ja ollut Hetejoen suvulla vuodesta 1919. Päärakennuksen ikä ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle.

Heinäselkämä. Keitele, Vuonamo. Tila on ns. kantatila. Päärakennus ajoittuu 1800-luvun lopulle. Vuonna 1977 rakennus peruskorjattiin.

Harju. Keitele, Sulkavanjärvi. Päärakennus. Entinen ns. kamaripuoli oli purettu ja sen tilalle oli rakennettu vuonna 1951 tiilinen navetta. Tila on lohkottu lähellä olevan Jäntin tilan maista.

Hannula. Keitele, Hamula. Paritupatyyppinen päärakennus ajoittuu vanhemmalta osaltaan 1800-luvun puolelle.

Rakennustarkastaja Niilo Saastamoinen ja valmistumassa olevaa omakotitalorivistöä Pikonmäentien varrella. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 3.11.1977.

Vuonamon Koiramäeltä. Tervamäen isäntä Olavi Nuutinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.8.1974.

Asunto Oy Pikonhaka 1 otettiin vastaan 22.2.1973. Vastaanottajana oli Keiteleen Hakatoimikunta puheenjohtajansa Osmo Kärkkäisen johdolla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 1.3.1973.

Kirkonkylässä rakennetaan. Tässä työnjohtaja Ilmari Saastamoisen talorakennus kirkonkylässä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.6.1972.

Hetejoen talo Koutajärvellä. Tiettävästi rakennettu 1870-luvulla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 10.1.1969.

Lääkärintalo rannasta päin 1931. Kuvaaja tuntematon.

Kerrostalo Puustelli.

Hiekan talo ja piha heinäkuussa 1967. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 14.7.1967.

Martti Satamon talo Keiteleellä 7.8.1956. Satamo oli suojeluskunnan paikallispäällikkö. Taustalla suojeluskuntatalo. Suojeluskunnan päällikön talo oikealla. Vasemmalla suojeluskunnan parakki, jossa kauppias Hannes Tenhu aloitti kauppiaana…

Rauhanmäki. Vasemmalla Kauppisen talo, oikealla Laitisen mökki. Seppo Satamon kokoelmat.

Tiehaaran ison tuvan viimeisen uunin muurasi Aatu Jääskeläinen 1946. Kuva Unto Koskiselta.

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie C. No. 34.

Carl Gustaf Wolff (1800-1868)
Wolffin puisto, Wolffintie, Palosaari, Vaasa
Rakennus on nykyisin purettu, tilalla Virastotalo ja sen pysäköintialue

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie C. No. 35.

Villa Hahl i Wolffska parken, Brändö, rivdes hösten 1983.
Vaasan Puuvillan johtajan asunto Villa Hahl Wolffin puistossa, Palosaarella, purettu 1983.

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie C. No. 20.

Svenska Yle-Arena 2013, Det var en gång - Villa Gustafsro i Vasa:
Villa Gustafsro i Dragnäsbäck i Vasa hör till de äldsta bevarade byggnaderna i staden. Det är tomt och…

1930
Elias Lönnrot nimitettiin vuonna 1833 Kajaanin piirilääkäriksi. Asuttuaan vuoden kauppias M. Micklessonin luona hän muutti 1834 postimestari E. Montgomeryn taloon. Montgomery myi talon hänelle muuttaessaan pois kaupungista.

Artikkeli kertoo…

Aarne ja Katri Leskisen koti nykyisen Oikotien varrella. Aarne Leskisellä oli autokorjaamo Linnansalmentien varrella kotitalonsa läheisyydessä. Leskinen aloitti korjaamotoiminnan vuonna 1946. Korjaamo paloi v. 1950 tai 1951, jolloin omistaja…

1991
Rakennuksen alakerrassa osuusliikkeen autotallit keskellä, vasemmalla pannuhuone ja oikealla sauna. Yläkerrassa asuintiloja.

Alestalon pihalla seisovat Hilja Alestalo (vas.), Paavo Alestalo ja Viliina Eerikson. Kuva on otettu n. 1930-luvulla.
 
Koneluettavat metatiedot: