1900-luvun alkuvuosien postikortissa on kuvattu näkymä Varikonniemestä kohti kaupungin keskustaa. Vasemmalla kohoaa kirkon torni ja oikealla Hämeenlinnan lyseon rakennus. Lyseon ja rannan välissä sijaitsi olutpanimo, jonka oli perustanut kapteeni…
Uusi Savo -lehdessä 1891 ilmestynyt Minna Canthin kirjoitus.
Minna Canth kirjoitti vastineen saamiinsa moitteisiin koskien hänen päätöstään laittaa lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. Kirjoituksen ruotsinnos ilmestyi samana vuonna Nya Pressen…
Fredrika Wetterhoff perusti vuonna 1885 Hämeenlinnaan nuorille tytöille tarkoitetun käsityökoulun. Aluksi koulu toimi Hämeenlinnan rouvasväenyhdistyksen vuokralaisena, sen jälkeen mm. laamanni Wetterhoffin talossa Pikkutorin varrella. Työkoulua…
Fredrika Wetterhoffin työkoulu aloitti toimintansa Hämeenlinnassa vuonna 1885 Rouvasväen yhdistyksen tiloissa. Kun tilaan ei mahtunut kangaspuita, Fredrika siirsi koulun kotiinsa. Oppilaita oli aluksi kahdeksan. Vuonna 1890 käsityökoulua varten…
Vuonamon koulun oppilaita vuodelta 1939. Eturivi vasemmalta: Matti Jääskeläinen, Kauko Huttunen, Tapani Leinonen, Veikko Huttunen, Erkki Kumpulainen, tunnistamaton, Teuvo Laukkanen, Antero Jauhiainen, Antti Lappalainen ja tunnistamaton. Toinen rivi…
Vuonamon koulu 1937. Koulun vihkiäiset. Edessä vasemmalla Arttu Leinonen, Nestor Huttunen, R. Leinonen, Eino Saastamoinen, Veikko Jauhiainen, Heikki Jauhiainen ja Väinö Jauhiainen. Keskellä seisoo Saara Jauhiainen, Evi Jauhiainen, Elina Kolehmainen,…
Keski-Suomi-lehdessä 14.11.1874 Minna Canthin nimimerkillä Wilja laatima lehtikirjoitus, jonka aiheena oli kielikysymys. Kannilan mukaan "lehden edellisessä numerossa oli nimetön kirjoitus kokouksessa esitetystä vaatimuksesta, että suomenkielisten…
Valpperin kyläkoulussa on uudet, tarkoituksenmukaiset ja toimivat tilat.
Koulu kehittää toimintaansa ympäristö- ja luontokoulun suuntaan ja kaikki luokat hyödyntävät ympäröivää lähimaastoa oppimisympäristönä.
Koulu sai vihreän lipun käyttöoikeuden…
Joensuun tyttölyseo toimi oppikouluna vuosina 1865—1974. Koulun ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1911 Pielisjoen rannalle Rantakadulle. Rakennuksessa on toiminut myös kaupunginkirjasto vuosina 1961-1992. Vuonna 1956 valmistui uusi koulurakennus…
Joensuun tyttölyseo muutti 1956 uuteen koulurakennukseen Koulukadulle, ja se toimi tyttölyseona vuoteen 1974 saakka. Silloin rakennuksessa aloitti tyttöjen ja poikien yhteinen Keskustan lukio.
Hämeenlinnan keskustasta länteen päin johtavan tien nimeksi tuli vuonna 1924 Turuntie (entinen Läntinen Viertotie). Heti Kuivansillan jälkeen vasemmalla oli Suomenkasarmien varuskunta-alue, jonne 1910-luvulla oli rakennettu vanhojen puurakennusten…
Eino Leinon muistelmateoksessa Elämäni kuvakirja on luku, jossa Leino muistelee abiturienttivuotensa tapahtumia Hämeenlinnan lyseossa vuonna 1895. Lyseon rehtorina oli tuolloin K. O. Lindeqvist, lempinimeltään Pehtori. Liiallinen punssin nauttiminen…
Raisiossa toteutettiin 1950- ja 60-luvuilla uusien koulujen rakentamisohjelma. Ensimmäisenä valmistui Tahvion koulun lisärakennus vuonna 1953. Kuva on 1960-luvulta.
Tahvion koulun V ja VI luokkien oppilaita opettajansa Anna Siirin johdolla perunan nostossa syksyllä 1947. Perunapellon takana näkyy Tahvion vanha, vuodelta 1916 oleva koulurakennus.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
