Aineistot (yhteensä 143)

  • Aihe on tarkasti "näytelmät"

1900
Roinilan talossa -näytelmän ilmoitus. Ilmoituksessa esitetään näytelmän roolijako.Ilmoituksella viitataan Suomalaisen teatterin Roinilan talossa -esitykseen, jonka ensiesitys oli 19.3.1900.

Avainsanat: ,

Neiti Svärdin talo sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kapunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta…

Joensuun Työväen Teatteri perustettiin 1902. Kaupungissa toimi tuohon aikaan kaksi teatteriryhmää: työväenyhdistyksen näytelmäseura ja Joensuun näytelmäseura. Työväen teatterin ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Kaarlo Nissisen Kansanteatterista.…

Avainsanat: ,

Joensuussa toimi 1900-luvun alussa kaksi teatteriryhmää: Työväenyhdistyksen näytelmäseura sekä Joensuun näytelmäseura.Joensuun näytelmäseuran käsiohjelmasta vuodelta 1914 löytyy mm. seuraavia nimiä: Eino Pakarinen, Aino Pakarinen, Hanna Varis, Juho…

Joensuun Teatterin ystävät esittävät teatterin hyväksi 5-kuvaelmaisen huvinäytelmän.Täytekynä-näytelmän käsiohjelmasta löytyvät seuraavat nimet: Kauko Salminen, Marita Koivula, Iikka Koivula, Irma Tarma, Salomon Manninen, Paavo Riippa, Sirkka-Liisa…

Avainsanat: ,

Joensuun Teatteri esitti näytäntökaudella 1944-45 Eugene O'Neillin näytelmää Oi, nuoruus. Näytelmän käsiohjelmassa on myös teatterin näyttelijöiden kuvia.

Neiti Svärdin talo sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä…

Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…

Avainsanat:

Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…

Avainsanat:

Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…

Avainsanat: ,

Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…

Avainsanat:

Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…

Avainsanat: ,

Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…

Avainsanat: ,

Seitsämän Veljeksen näytelmäryhmä Piippolan Leskelässä.

Pukkilan nuorisoseuran esittämä Pastori Jussilainen -näytelmä 1960-luvulta.

Ensimmäisessä kuvassa Pertti Hyrylä (vas.), Anneli Sainio, Niemi (etunimi ei tiedossa) ja Taisto Korström.
Toisessa kuvassa ensimmäisessä rivissä Riitta Mäkelä (vas),…

Orimattilan Työväen Näyttämöltä 1950-60-lukujen taitteesta, oikealla Kaisu Nuolijärvi.

Naarkoskella Yli-Hyrylän pihalla otetut kuvat ovat vuodelta 1955 tai 1956 ja ne liittyvät Pukkilassa järjestettyihin Uudenmaan nuorisoseurojen maakuntajuhliin. Juhlien ohjelmassa oli näytelmä Pohjalaisia, joka esitettiin Yli-Hyrylän pihapiirissä.…

Avainsanat:

1991
Mäntsälä-lehdessä 22.1.1991 julkaistu artikkeli Keisarin Kalaasien markkinoinnista.

Avainsanat:

1796
Af herr Schröder ; fri öfversättning af M. Altén.
92 s. : kuv. ; 18 cm.
Alkuteos Der Vetter in Lissabon ilmestyi 1784.
Niteeseen on sidottu myös teokset Den tokroliga dagen eller Figaros bröllop ja Den enleverade fästmön eller den tjänstagtige…

Anu Pakkasvirta ja Tenho Raatikainen näytelmässä ”Pohjalaisia” 1950-60 -lukujen taitteessa.

1893
Näytelmä on mukaelma saksalaisesta ilveilystä Die Braut aus Pommern. Canth kirjoitti sen Kuopion suomalaisen yhteiskoulun hyväksi. Näytelmä esitettiin Suomalaisessa teatterissa 1893.

1891
Neljä sidottua ruutuvihkoa, joissa näytelmän käsikirjoitus.

1895
Käsikirjoitus. Canth dramatisoi novellinsa "Kodista pois" (ilmestyi Valvoja-lehdessä 1893) näytelmäksi, jonka nimeksi tuli "Kotoa pois". Näytelmän ensiesitys oli Suomalaisessa teatterissa 1895.

1896
Sidottu ruutuvihko, jossa lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoituksen alku. Canth aloitti Agnes-novellinsa dramatisoinnin luultavasti vuonna 1896, mutta työ jäi kesken. Käsikirjoituskatkelma on julkaistu teoksessa "Suomalainen näyttämö 18…

1888
Kolme sidottua ruutuvihkoa. Käsikirjoitus on yksi versio näytelmästä, jonka lopulliseksi nimeksi tuli "Kovan onnen lapsia". Kolmannen näytöksen nimi on "Topra-Heikki".

1893
Käsikirjoitus on punaisten kansien välissä. Etukannen yläkulmassa on teksti: "Första originalmanuskr till Fru Canths "Sylvi". Sedermera vidtagna ändringar skedde på min inrådan. HM" (Ensimmäinen alkuperäinen käsikirjoitus rouva Canthin Sylviin.…

Prestens familj -näytelmän pääkirja. Kannessa on leima "Aug. Arppe teatern" Kannessa teksti: "Sufflör ex. Prestens familj. Skådespel i fyra akter af Minna Canth." Ruotsinkielisen käännöksen on tehnyt Ruth Dahl.

1882
Murtovarkaus-näytelmän pääkirja nro 106. Ensilehdellä teksti: "Murtovarkaus, näytelmä neljässä näytöksessä, kirjoittanut Wilja. Minna Canth" Etukannessa on venäjänkielinen sinetti sekä allekirjoituksella varustettu teksti, jossa todetaan, että…

1895
Anna Liisa -näytelmän pääkirja nro 291b. Pääkirjan etusivulle on kirjoitettu teksti: "Tämä kappale on Minna Canthin omalla käsialalla kirjoitettu." Ensilehdelle on merkitty myös näyttämötarvikkeita kuhunkin näytökseen. Canth lähetti käsikirjoituksen…

Julkaisemattoman näytelmän käsikirjoitusluonnos. Käsikirjoitus on taitetun arkin välissä. Arkissa on merkinnät "No 1" ja "Kauppaneuvos Toikka". Käsikirjoitus on kirjoitettu mustalla musteella.

Julkaisemattoman näytelmän käsikirjoitusluonnos. Teksti on kahden taitetun arkin välissä. Päälimmäisessä arkissa on tekstiä ja pikakirjoitusta. Käsikirjoitus on tehty lyijykynällä. Tekstiä käsikirjoitusvihossa on 14:llä sivulla. Samojen taitettujen…

Julkaisemattoman näytelmän käsikirjoitusluonnos. Käsikirjoitus on kahden taitetun arkin välissä. Kansilehdellä on tekstiä ja pikakirjoitusta. Käsikirjoitus on tehty lyijykynällä. Tekstiä käsikirjoitusvihossa on 30:lla sivulla, osa tekstistä on…

1893
Näytelmän käsikirjoitus. Kansilehdellä on teksti: "Sylvi, Skådespel i fyra akter af Minna Canth" Käsikirjoitus on kirjoitettu konseptiarkeille, jotka on sidottu yhteen.

1883
Näytelmän käsikirjoitusluonnos. Teksti on kirjoitettu lyijykynällä konseptiarkille. Paperiin ei ole merkitty näytelmän nimeä, vaan se on päätelty tekstin sisällöstä. Kyseessä on katkelma, ilmeisesti näytelmän alkuluonnosta.

1883
Näytelmän käsikirjoitusta. Tekstiarkit ovat taitetun paperin välissä, jossa on merkinta: "N:o 8". Tekstiä ei ole kirjoittanut Minna Canth, vaan sen on joku muu kopioinut hänen käsikirjoituksestaan. Arkkien ylälaitaan on merkitty ne sivut, joilta…

1883
Näytelmän käsikirjoitus. Teksti on sidottu tummanvihreisiin kansiin. Etulehdellä on merkintä: "Roinilan talossa, näytelmä 3:ssa näytöksessä Kirj. Minna Canth". Ensimmäisellä ja viimeisellä tekstisivulla on venäjänkielinen leima.

1883
Näytelmän käsikirjoitusversio. Käsikirjoitus on sidottu kirjaviin kansiin, joissa punainen selkämys. Roinilan talossa - käsikirjoitus on kirjan alussa, 93 numeroitua sivua, näytökset 1-2. Käsikirjoitus on puhtaaksikirjoitettu, ei ilmeisesti Minna…

1882
Teksti on kirjoitettu toisiinsa kiinnisidottuihin paperiarkkeihin, joista osa on irronnut. Kyseessä on käsikirjoituksen katkelma.

1882
Näytelmän käsikirjoitusluonnos. Teksti on kirjoitettu toisiinsa kiinnisidottuihin paperiarkkeihin. Kyseessä on käsikirjoituksen katkelma.

1882
Näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kansilehdessä lukee "Murtovarkaus" ja pikakirjoitustekstiä. Teksti on kirjoitettu toisiinsa kiinnisidottuihin paperiarkkeihin. Kyseessä on käsikirjoituksen katkelma.

1882
Näytelmän käsikirjoitusluonnos. Sivun 21 ylälaitaan on kirjoitettu: "3:tta näytöstä" Sivut ovat irrallisia. Kyseessä on käsikirjoituksen katkelma.

1888
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoituluonnos. Sivuja ei ole numeroitu ja tekstissä on paljon yliviivauksia.

1888
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Sivuja ei ole numeroitu. Keskellä vihkoa tekstittömiä sivuja ja vihon lopussa muuta tekstiä. Tekstissä on paljon yliviivauksia.

1888
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Tekstiä on kymmenellä sivulla. Vihon kääntöpuolella on lyhyt tekstikatkelma. Tekstissä on paljon yliviivauksia.
 
Koneluettavat metatiedot: