Aineistot (yhteensä 101)

  • Aihe on tarkasti "puistot"

1930-luku
Eversti Standertskjöldin viimeisiä rakennustöitä Aulangolla oli muinaisen linnavuoren laelle rakennettu graniittinen näkötorni. Arkkitehti Valdemar Aspelinin suunnittelema 33 metriä korkea torni valmistui vuonna 1907. Näkötornin ulkoseinässä olevaan…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Hugo Standertskjöldin aikana 1880-luvulla rakennetun graniittilinnan pihalle oli kylvetty nurmikko ja istutettu pieniä puita, pensaita ja perennoja. Nurmea kiersivät hiekkapolut ja muurin vieressä oli kukkaistutuksia. 1930-luvulle tultaessa…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Vuonna 1904 perustettu Hämeenlinnan puistovaliokunta työskenteli ahkerasti Hämeenlinnan monien puistojen kunnostamisen ja kaunistamisen puolesta. Lehtori A. Th. Böökin johtama valiokunta kiinnitti huomionsa myös Linnanpuistoon, joka aina kevättulvien…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Toripuisto valmistui Hämeenlinnan kirkon ja Kirkkopuiston edustalle arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelman mukaisesti 1910-luvun alussa. Puiston keskellä sijaitsevan maljamaisen suihkulähteen paikalla voisi olla paljon näyttävämpikin veistos,…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan kirkon pääsisäänkäynnin yläpuolella päätykolmion koristeena oleva risti erottuu hyvin tässä postikorttikuvassa. Ristin pystyttämisestä sovittiin kirkonkokouksessa elokuussa 1830. Ristin keskikohtaan päätettiin kiinnittää vielä…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Arkkitehti Armas Lindgren suunnitteli Hämeenlinnan torin yläreunaan puistoalueen, jonka rakennelmiin kuului mm. kuvassa näkyvä suihkukaivo. Toripuisto valmistui syksyllä 1911. Samassa yhteydessä aiemmin hiekkapäällysteinen tori sai kiveyksen.…

Avainsanat: , , , , , ,

1910-luku
Hämeenlinnan kirkossa ei enää 1930-luvulla ollut kylmä talvellakaan, mutta edellisellä vuosisadalla kirkossakäyntiin piti varautua pukeutumalla lämpimiin vällyihin. "Lämmityslaitoksen" tarpeellisuutta käsiteltiin vuonna 1880 kirkonkokouksessa, mutta…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan Kirkkopuiston Raatihuoneenkadun puoleiseen päähän pystytettiin vuonna 1929 muistokivi kansalaissodassa kuolleiden valkoisten muistoksi. Kiven kirkonpuoleiselle sivulle hakkautettiin kaatuneiden nimet. Muistopatsaan hankinnasta vastasi…

Avainsanat: , , , , ,

1910-luku
Kaupunginpuiston rakennustöistä ylijääneistä kivistä maaherra Rehbinder rakennutti suuren katottoman kiviseinäisen rauniolinnan, joka valmistui luultavasti 1850-luvun puoleenväliin mennessä. Rakennelma sisältää keskikäytävän, joka yhdistää kahta…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Kun lähestyttiin 1930-lukua, maaherra Rehbinderin 1800-luvun puolivälissä rakennuttama rauniolinna alkoi jo peittyä näkyvistä korkeaksi kasvaneiden puiden taakse. Kerrotaan, että maaherra Rehbinder olisi hakkauttanut yhteen kivieen vuosiluvun 1250…

Avainsanat: , , , , ,

Maaherra Rehbinder rakennutti 1800-luvun puolivälissä kiviselle mäelle Hämeen linnan pohjoispuolelle Parkin eli Kaupunginpuiston. Käytävien ja huvimajojen tieltä raivatuista kivistä rakennettiin puistoon rauniolinnaa jäljittelevä rakennelma.…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Kaupunginpuiston rakennustöiden aikana puiston etelärinnettä pengerrettiin ja sinne tasoitettiin tukimuurilla reunustettuja terasseja, joille moni puistossa kävijä pysähtyi ihailemaan etelään päin avautuvaa maisemaa kohti linnaa, kaupunkia ja…

Avainsanat: , , , , ,

1920-luku
Näkymä Kaupunginpuistosta kohti linnaa alkoi 1900-luvun edetessä peittyä puiden kasvaessa Kaupunginpuiston etelärinteellä. Tässä kuvassa Linnankasarmien alue on jo muuttunut 1800-luvun loppupuolen asustaan. Alueelle rakennettiin uusia tiilisiä…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan sisävesiliikenteen satama sijaitsi 1900-luvun alkupuolella samalla paikalla kuin nykyäänkin eli keskustan itäreunassa, Birger Jaarlin kadun ja Hallituskadun alkupäässä. Arkkitehti Armas Rankka suunnitteli laivarantaan satamakonttorin…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Keskelle Hämeenlinnan Kaupunginpuistoa oli tasoitettu juhlakenttä, jota käytettiin ahkerasti erilaisiin ulkoilmajuhliin ja kulttuuritapahtumiin. Vuodesta 1907 lähtien kaikki puistossa järjestettävät juhlat määrättiin pidettäväksi juhlakentällä ja sen…

Avainsanat: , , ,

1924-1927
Hämeenlinnan Kaupunginpuiston perusti maaherra Rehbinder 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Kaupunginpuisto on jyrkällä mäellä, joka itäpuolella laskee kohti Vanajavettä. Vain puistoravintolan eteen sai ajaa 1920-luvulla autolla, kaikilla muilla…

Avainsanat: , , , , ,

1912
Karlbergin kartanon edustapuisto kunnostettiin Standertskjöldin aikana upeaksi muotopuutarhaksi: "Kartanon suurta puutarhaa on suuresti laajennettu ja kaunistettu. Siinä kasvaa kaikenlaatuisia puita, vielä useampia lajeja kuin kaupungin parkissa,…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Lemmenluolana tunnettu pieni kivinen rakennus sijaitsee hotellin lounaispuolella lähellä Vanajaveden rantaa. Lemmenluola on rakennettu jo eversti Hugo Standertskjöldin aikana, jolloin se oli myös sisustettu patsain ja kasvein. Myös rakennuksen…

Avainsanat: , , , , , ,

1930-luku
Aulangon puistometsän länsilaidalla sijaitseva Graniittilinna eli Rauniolinna on rakennettu vuonna 1887. Graniittilinnan piirustukset laati insinööri F. W. von Schultz. Linnarakennelmaan kuuluu kolme tornia, joista yksi on muita korkeampi.…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Maaherra Rehbinder oli jo 1850-luvulla rakennuttanut tien Sairiosta Aulangonjärven rantaan ja aloittanut siellä puiston rakennuttamisen. Puistotyöt jäivät Rehbinderilta kesken, mutta eversti Standertskjöld jatkoi hoidetun puistoalueen rakentamista…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Aulangonvuoren juurelta otetussa kuvassa näkyy vuonna 1907 valmistunut graniittinen portaikko, joka mutkittelee vuoren jyrkkää rinnettä ylös. Portaita on kaikkiaan 322 kappaletta. Kuvan oikeassa yläkulmassa näkyy Aulangonvuoren päällä sijainnut…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Nykyinen Kustaa III:n katu tunnettiin 1980-luvun loppuun asti Linnantienä. Linnantie kulki Linnanpuiston läpi Hämeen linnan portille. Linnanpuiston vanhimpia istutuksia ovat Linnantietä reunustavat puut. Muuta puustoa tai muitakaan istutuksia…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Vuonna 1909 puretun Vanajaveden vanhan sillan eli Pitkänsillan graniittiset päätypylväät tuotiin koristamaan Rantapuiston kävelytien molempia päitä. Kuvan puistotie kulkee nykyisten Maaherranpuiston ja Aleksis Kiven puiston läpi. Nämä puistot ovat…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Hämeen linnan ympärille rakennettiin 1770-luvulla kivetty vallihauta, joka yhdistettiin molemmista päistään Vanajaveteen. Vallihaudan rakentaminen liittyi Axel Magnus von Arbinin laatimaan Hämeen linnan linnoitussuunnitelmaan, jonka tarkoitus oli…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Tammikuussa 1928 tulipalossa tuhoutuneen Karlbergin päärakennuksen paikalle rakennettiin nopeassa tahdissa klassistinen ja hyvin maisemaan sopiva puinen ravintola-hotelli, joka avattiin jo vuoden 1928 kesäkuussa. Rakennus oli arkkitehti Matti…

Avainsanat: , , , , , ,

1930-luku
Kansallisosakepankin punatiilinen rakennus valmistui vuonna 1915 torin alakulmaan. Kansallisromanttista tyyliä edustava pankkitalo on arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema. Pankkitalon pohjoispäässä oli kaksi liikehuoneistoa ja yläkerroksissa…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Kiinalaisvaikutteinen Onnentemppeli Aulangon puistossa on rakennettu tiilistä kivisen kummun päälle. Ikkunoita reunustavat luonnonkivet ja katto on tehty tummista paanuista. Alun perin ikkunoita koristivat lasimaalaukset. Kivikasan toisella puolella…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Aulangon omistaja ja rakennuttaja eversti Hugo Standertskjöld oli ankara työnantaja, mutta hän piti myös hyvää huolta työväestään. Juhannuksena eversti järjesti palvelusväelleen "henkistä virkistystä" eli suuret juhannusjuhlat kuvassa näkyvän…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeen läänin kuvernööri Otto Carl Rehbinder rakennutti 1850-luvulla ajotien Sairiosta Aulangonniemeen. Niemen raivaamista puistoalueeksi aloiteltiin jo Rehbinderin aikana. Työ jäi kuitenkin Rehbinderiltä kesken, kun hän erosi virastaan vuonna 1863.…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Aulangon metsäpuiston kahdesta tekolammesta vanhempi on Joutsenlampi. Joutsenlampea rakennettiin kesällä 1885, jolloin sanomalehti Hämäläinen kuvaili Karlbergin kartanon alueella tapahtuvia uudistuksia näin: ”Suuria kaunistuksia on öwerstluutnantti…

Avainsanat: , , , , ,

1913
Hämeenlinnan kirkon ja toriaukion väliin valmistui 1910-luvun alussa Armas Lindgrenin suunnittelema Toripuisto, jonka molempiin päihin rakennettiin avoimet paviljonkirakennukset. Samassa yhteydessä tori kivettiin. Tässä ilmeisesti vuonna 1913…

Avainsanat: , , ,

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie B. No. 17

Avainsanat: , , ,

Huittisten kotiseutuyhdistyksen kuvakokoelman kuva nro 308

Nuorisoseurantalo Toimelan kupeessa oleva metsikkö, jossa on sotaan lähdön muistokivi, nimettiin 1980-luvulla Veteraanipuistoksi. Pukkilalaiset sotaveteraanit ja naisjaostolaiset huolehtivat alueen kunnossapidosta. Valokuvissa on siivoustalkoisiin…

Avainsanat: , , ,

Suomen valokuva - Kaarlo Lindberg
1930-luku
Aulangonvuoren näkötorni ja graniittiset kiviportaat vuoren huipulta alas Karhuluolalle valmistuivat vuonna 1907. Askelmia jyrkkään rinteeseen rakennetussa portaikossa on yhteensä 322, joten pieni levähdystasanne kivisine penkkeineen ja pöytineen oli…

Avainsanat: , , , ,

Suomen valokuva - Kaarlo Lindberg
1930-luku
Sisällissodan taisteluissa kuoli Hämeenlinnan alueella 62 saksalaista. Heidät haudattiin 2.5.1918 Tähtipuistoon eli nykyiseen Sibeliuksenpuistoon. Kuvanveistäjät Urho Heinänen ja Wila Martin suunnittelivat Hämeenlinnan suojeluskunnan aloitteesta…

Avainsanat: , , , , ,

Schulz, Fritz
1900-1907
Tyrvännössä sijaitseva Lepaan kartano on Hämeen vanhimpia kartanoita. Se on ollut olemassa jo keskiajalla, mahdollisesti jo 1200-luvulla. Lepaan omistajasukuja ovat olleet mm. Tavastit, Beurraeukset, Boijet, Stierncrantzit ja Heimbürgerit. Kuvassa…

Avainsanat: , , , , ,

Saxelin, C. O.
1890-luku
Kuvernööri Otto Carl Rehbinder alkoi rakennuttaa laajaa puistoa Hämeenlinnan kaupungin ja linnan pohjoispuolella sijaitsevan Pyövelinmäen rinteille. Alueen nimi oli perua ajalta, jolloin mäellä oli ollut kaupungin mestauspaikka. Kuvernööri halusi…

Avainsanat: , , , ,

Rytkönen, Enok
1904-1905
Hämeen linna on kuvattu tähän postikorttiin veden yli silloisen Rantapuiston kävelytieltä päin. Rantapuiston ja linnan välillä oli vetisen niityn reunassa kaupungin venevalkama. Linnan vasemmalla puolella näkyy arkkitehti L. I. Lindqvistin…

Avainsanat: , , ,

Rytkönen, Enok
1910-luku
Keinusaaressa, Pinellan puiston rannassa oli sairashuoneen taloudenhoitajan J. F. Lampénin 1800-luvun puolivälissä rakentama hevosuittolaituri Pitkänsillan kupeessa. Suurin osa Pinellan puistosta vuokrattiin 1800-luvun lopulla perustetulle…

Avainsanat: , , , ,

Lindgren, Armas
1908
Hämeenlinnassa syntyneeltä arkkitehti Armas Lindgreniltä tilattiin suunnitelma torialueen kohentamiseksi ja torikaupan uudelleenjärjestämiseksi. Vuoteen 1908 ajoittuvassa suunnitelmassa arkkitehti otti huomioon torin laidalla sijaitsevat kolme…

Avainsanat: , , , , ,

Lindgren, Armas
1911
Arkkitehti Armas Lindgrenin torisuunnitelmassa torin ylälaidassa, kirkon edessä oli korotettu terassi. Se oli kiviaidoin ja pilarein erotettu puisto. Toripuiston erotti kirkosta katu, joka kaartui kirkon edessä loivasti torin suuntaan. Puiston…

Avainsanat: , , , ,

Laurila, Usko
1936
Talvisessa postikorttikuvassa 1930-luvulta on näkymä Rantapuistosta kohti Vanajaveden ylittävää Pitkääsiltaa. Laivaranta on hiljentynyt talveksi, ja lumi peittää satamakonttorin kojuja koristavat tornit. Satamakonttorin ja vesimyymälän sisältävä…

Avainsanat: , , , , ,

Hagman, Tyko
1900
Paroni Otto Carl Reinhold Rehbinder (1797–1873) toimi Hämeenlinnassa Hämeen läänin kuvernöörinä eli maaherrana vuosina 1841–1862. Tarmokas ja velvollisuudentuntoinen Rehbinder toimi aktiivisesti mm. köyhäinhoidon ja luonnosuojelun hyväksi, mutta…

Avainsanat: , , , , , , , , ,

H. A. H. L. (Hans A. Hanson, Lübeck)
1900-luku (vuosikymmen)
Rantapuistoa kaunistettiin istutuksilla 1890-luvulla ja uudelleen vuoden 1904 jälkeen. Tässä kuvassa puisto näyttää kovin autiolta, joten kuva on luultavasti otettu ennen lehtori A. Th. Böökin istutustoimia 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.…

Avainsanat: , , , , ,

H. A. H. (Hans. A. Hanson)
1900-luku (vuosikymmen)
Lääninarkkitehti C. A. Edelfelt suunnitteli Kaupunginpuistoon sveitsiläistyylisen puistoravintolan, joka avattiin vuonna 1861 toukokuussa Floran päivänä. Edelfelt oli myös yksi ravintolahanketta ajaneen Parkkiyhtiön perustajista. Puistoravintola…

Avainsanat: , , , , ,

Brander, Signe
1912
Valokuva on otettu Karlbergin vanhan kartanon tornista pohjoiseen päin kohti Hattulaa. Etualalla näkyy osa kartanon pienehköstä edustuspihasta. Rakennuksen tällä puolella piha oli korotettu ja tuettu kivimuurilla tasaiseksi. Kartanorakennukseen…

Avainsanat: , , , , ,

Brander, Signe
1912
Signe Brander kuvasi Karlbergin kartanon rantapuiston yläviistosta varmaankin kartanon itäpäädyn tornista vuonna 1912. Rannassa näkyy kartanon venelaituri ja toisen laiturin päässä sijaitseva uimahuone. Kuvan keskellä olevan ison visakoivun taakse…

Avainsanat: , , , , , ,

Böök, A. Th.
1900-luku (vuosikymmen)
Kivisellä Pyövelinmäellä tehtiin jo 1840-luvulla kallioiden räjäytystöitä ja maaston tasaamisia, joista kertyi runsaasti kiviä käytettäväksi puiston rakennelmissa. Kiviä käytettiin mm. pitkiin kiviaitoihin, jotka rajasivat puistoa sen länsi- ja…

Avainsanat: , , , , ,

Böök, A. Th.
1900-luku (vuosikymmen)
Kuvernööri Otto Carl Rehbinder perusti Hämeenlinnan kaupunginpuiston eli Parkin 1800-luvun puolivälissä. Viime vuosisadan alun postikortissa näkyy tien reunassa Parkin länsilaidan kiviaitaa. Postikortin on lähettänyt kirjailija Hilja Haahti…

Avainsanat: , , , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: