Aineistot (yhteensä 127)

  • Aihe on tarkasti "sillat"

1900-luku (vuosikymmen)
Valtionarkkitehti C. L. Engelin suunnittelemat Hämeenlinnan lääninsairaalan empiretyyliset rakennukset valmistuivat Keinusaaren rantaan vuosina 1840–1844. Sairaalan sivurakennukset korotettiin 1880-luvulla kaksikerroksisiksi. Myös päärakennusta…

1910-luku
Väritetyssä 1910-luvun kortissa Vanajaveden ylittävä puinen Pitkäsilta on jo korvattu teräsrakenteisella uudella sillalla. Uusi silta avattiin käyttöön 15.11.1909. Vanhaa puusiltaa kehuttiin yleisesti kauniiksi, mutta rautasiltaa monet kaupunkilaiset…

1900-luku (vuosikymmen)
1900-luvun alun postikortissa on kuvattuna Vanajaveden ylittävä vanha puinen Pitkäsilta, joka purettiin vuonna 1909. Keinusaaren puolelta otetussa valokuvassa häämöttää kirkon torni kaupungin keskustassa. Raastuvankadun varrella näkyy myös ympäröiviä…

1900-luku (vuosikymmen)
Keinusaaren rannasta otetussa kuvassa erottuvat Hämeenlinnan keskustan maamerkkeinä kirkontorni ja lyseorakennus. Vanajaveden yli kuljetaan vielä puurakenteista Pitkääsiltaa pitkin. Uusi silta tälle paikalle rakennettiin vuonna 1909. Rantakadun…

1900-luku (vuosikymmen)
Kirkon tornista itään päin otetussa kuvassa näkyy keskustan rakennusten lisäksi Vanajaveden ylittävä vanha puinen Pitkäsilta. Keinusaaren makasiini- ja sairaalarakennukset jäävät enimmäkseen puiden taakse, mutta oikealla rannassa näkyy vanhempi ns.…

1900-luku (vuosikymmen)
Ortodoksisen sotilaskirkon edestä Turuntielle päin otetun kuvan oikeassa reunassa näkyy osa 1830-luvun alussa rakennettua puista empiretaloa, johon Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu majoittui 1880-luvulla. Tähän rakennukseen kiinnittyy viereinen…

1910-luku
Pikkutorin näkymää vuodesta 1900 alkaen hallitsi ortodoksinen varuskuntakirkko. Pikkutorin alue syntyi Saaristen virkatalon paikalle, kun asemakaavaa vuonna 1826 laajennettiin länteen päin ja keskimmäinen kortteli jätettiin rakentamattomaksi.…

1900-luku (vuosikymmen)
Turuntie sai nykyisen nimensä vasta 1925. Vuosisadan alussa Hämeenlinnan keskustasta Kuivansillan yli länteen päin johti Läntinen Viertotie, joka tunnettiin myös Chaussé-katuna. Viertotien keskustan puoleisessa päässä näkyy vuonna 1900 valmistunut…

1890-luku
Piirretyssä sommitelmakortissa 1890-luvulta on kuvattuna Hämeenlinnan Pitkäsilta ja Keinusaaren empirerakennukset, näkymä Kaupunginpuistosta Hämeen linnaa kohti sekä Aulangonvuoren paviljonki Aulangonjäven maisemissa. Kuvan keskellä on Venäjän lipun…

1900-luku (vuosikymmen)
Vanajaveden yli johtava Hämeenlinnan vanha Pitkäsilta oli käytössä vuosina 1878–1909. Pitkäsilta edusti perinteistä puurakentamistapaa tukiansaineen. Pian rakentamisen jälkeen 1880-luvulla puusillan kestävyys alkoi herättää suuria epäilyksiä.…

1910-luku
Vanajaveden jäältä otetussa talvisessa kuvassa järven keskustan puoleisella rannalla näkyy vuonna 1902 valmistunut oluttehtailija Schmausserin jugendhuvila. Huvilan arkkitehteinä olivat C. A. Caween ja H. R. Helin. Järven yli johtaa vuonna 1909…

1910-luku
Uusi silta Vanajaveden yli keskustasta Keinusaareen avattiin juhlallisesti liikenteelle 15. marraskuuta 1909. Sillan piirustukset laati insinööri Karl Lindberg, joka oli aikansa merkittävimpiä terässiltojen asiantuntijoita Suomessa. Uusi silta oli…

1929
Talvisena päivänä 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa Hämeenlinnan Pitkälläsillalla on liikkeellä vain hevosajoneuvoja eikä ruuhkasta ole tietoakaan. Liikenne sillalla kuitenkin vilkastui koko ajan mm. autoistumisen myötä, ja silta tuntui…

1929
Uusi silta Vanajaveden yli keskustasta Keinusaareen valmistui marraskuussa 1909. Vanha puinen Pitkäsilta ei enää kestänyt lisääntynyttä liikennettä, joten tilalle rakennettiin uusi rautainen kaarisilta, jonka osat tilattiin Saksasta. Silta oli ainoa…

1904
Vanhin tunnettu silta Vanajaveden yli sijaitsi 1600-luvulla linnan pohjoispuolella, suunnilleen nykyisen rautatiesillan kohdalla. Seuraava silta rakennettiin linnan ja Hätilänniemen välille 1740-luvulla. Ensimmäinen silta nykyiselle siltapaikalle…

1884 -1890
Kabinettikuvassa on näkymä Hämeenlinnan keskustan länsilaidalta Kuivansillan yli kohti Myllymäkeä. Kuvan taustalla näkyy vuosien 1881–1883 välisenä aikana rakennettuja Suomen kasarmien puurakennuksia Läntisen viertotien (nykyisen Turuntien)…

viimeistään 1905
Hämeenlinnan 1870-luvulla rakennettu rautatiesilta on tässä postikortissa kuvattuna Vanajaveden länsirannan puolelta 1900-luvun alkuvuosina. Alkuperäinen rautatiesilta oli käännettävä, mutta sen kääntökoneisto vaurioitui sisällissodan aikaisessa…

1900-luku (vuosikymmen)
Rautatiesilta Vanajaveden yli rakennettiin 1870-luvulla, kun rataa jatkettiin Hämeenlinnasta Tampereen suuntaan. Silta oli matala, mutta se oli rakennettu käännettäväksi, niin että suuremmatkin laivat pääsivät kulkemaan sen kohdalta. Sisällissodan…

1900-luku (vuosikymmen)
Näkymää Kuivansillan länsipäästä keskustaan päin noin vuonna 1909 hallitsee aivan vuosisadan alussa rakennettu ortodoksinen sotilaskirkko. Sillan takana kadun vasemmalla puolella on vuonna 1906 valmistunut Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun…

1900-1909
Läntinen Viertotie johti Hämeenlinnan keskustasta Kuivansillan yli länteen päin 1900-luvun alussa. Tie tunnettiin myös Chaussé-katuna. Viertotie on vanha nimitys rakennetun kaupunkialueen ulkopuolisille maanteille, joilta vaadittiin kestävyyttä…

1900-luku (vuosikymmen)
1900-luvun alussa keskustasta Läntiselle Viertotielle (nyk. Turuntielle) kuljettiin Kuivansillan yli. Vasemmalla kuvassa näkyy Suomenkasarmien puurakennuksia. Vuosina 1881–1901 Suomella oli asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, ns. vanha…

1900-luku (vuosikymmen)
"Eikö tämä ole kaunein maisemakortti H:linnan ympäristöltä?" kysyy postikortin lähettäjä vuonna 1908. Vuonna 1878 valmistunut Hämeenlinnan vanha puinen Pitkäsilta on tässä kuvassa vielä paikallaan. Vanha silta oli myös kaupungin nuorison…

1900-luku (vuosikymmen)
Vanajaveden yli Keinusaaresta keskustaan vei vielä 1900-luvun alkuvuosina puinen Pitkäsilta. Vanha silta oli valmistunut vuonna 1878 ja sillan kupeessa Pinellan rannassa näkyvä hevosuittolaituri 1850-luvulla. Sillan tuleva purku on jo kortin…
 
Koneluettavat metatiedot: