Wasa-Nordsjö Ångbåts-Aktiebolag såsom faktor i utvecklingen
Linjen Hull - Köpenhamn - Vasa åren 1873-1881
I fart på Lübeck och Hull åren 1882-1896
En period av stark urveckling och nya…
Liikkeen perustaja Ananias Peksujeff, myöhemmin Purjesalo, syntyi vuonna 1877 Vienan Karjalan Kontokissa. Hänen isänsä oli kiertänyt kaupanteossa 1800-luvun loppupuolella Pohjois-Savossa 30 vuoden ajan. Ananias oli mukana 13-vuotiaasta alkaen, ja hän…
Oulun osoitekalenteri 1912-1913 on jaettu neljään osaan. Varsinaisten osoitetietojen lisäksi siinä esitellään kaupungin virastot, liike- ja ammattiluettelo sekä taksat ja järjestyssäännöt. Kalenterin mainokset kertovat omaa kieltään 1900-luvun alun…
Osoitekalenterit olivat eräänlaisia puhelinluetteloiden edeltäjiä, ja nykyään ne ovat oivallinen apu suku- ja historiantutkijoille. Vuosien 1901-1902 Oulun osoitekalenteri sisältää yli tuhannen oululaisen ammatti- ja osoitetiedot sekä virastojen ja…
Viktor (Vihtori) Heinäsen kiviveistämö toimi Hämeenlinnassa vuosina 1897–1937. Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta on digitoitu Heinäsen kiviveistämön hintaluettelot myös vuosilta 1909 ja 1920 sekä kaksiosainen luettelo vuodelta 1928.
Puutyöliike J. Heikkilä Oy on puu- ja hirsirakentamiseen erikoistunut yritys. Yritys on valmistanut ensimmäisen leikkimökin 1970-luvulla. Sen jälkeen Puutyöliike J. Heikkilän mökkejä on valmistettu tuhansittain ja toimitettu ympäri…
Pienimuotoisesta sahaustoiminnasta vuonna 1907 aloittaneen tuuloslaisen Mikko Kaloisen (1885–1949) liiketoiminta kattoi lopulta kolme sahaa ja puutavaratehtaan. Kaloisen puutavaravarasto, höyläämö ja laatikkotehdas toimi Hämeenlinnassa. Liikkeen…
Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan osaston toimittama matkaopas 1930-luvun lopulta esittelee kaupungin historiaa ja nähtävyyksiä runsaan kuvituksen kera. Arkkitehtuuri ja merkittävät rakennukset ovat erityisesti esillä. Aulanko oli…
Rakennusmestari Hilpi Kummila siirsi Terijoen liikkeensä Hämeenlinnaan vuonna 1924. Kummilan sementtivalimotuotteisiin kuului enimmäkseen erilaisia betoniputkia, mutta myös mm. kukkamaljakoita ja portinpylväitä oli tarjolla. Liikkeeseen kuuluivat…
Tunnettu viipurilainen makeistehdas Pohjola-Koitto siirsi toimintansa Hämeenlinnaan talvisodan alettua. Vuoden 1942 hinnastossa esitellään tehtaan makeisvalikoima karamelleista suklaarasioihin. Hinnat ovat Kansanhuoltoministeriön määräämiä.
Liimarakenteen aloitus 7.2.1975. Kuvassa vasemmalta Seppo Ahonen, oikohöylällä Osmo Kärkkäinen ja maaherra Risto Hölttä. Takana seisomassa toimitusjohtaja Paavo Lampinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.2.1975
Harju-Suksen vihkiäisyleisöä 19.9.1972. Edessä Urho Kekkonen. Oikealla Veikko Vuorikari (Kera), Osmo Kärkkäinen, adjutantti Aarne Saastamoinen, Antti Valkonen ja Hannu Valkonen.
Harju-Suksi Oy. Valmiiden suksien lajittelua, numerointia ja pakkaamista. Vasemmalta tuotantopäällikkö Atte Toivanen, Pauli Jääskeläinen (Sammalisranta) ja Taisto Rautiainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 22.6.1972.
Johtaja Antti Valkosen koko perhe on mukana Harju-Suksi Oy:n toimissa. Edessä oikealla johtaja Antti Valkonen ja rouva Eeva, myyntipäällikkö Hannu Valkonen ja rouva Arja vasemmalla sekä takana oikealla tuotekehittelypäällikkö Heikki Valkonen ja rouva…
Harju-Suksen harjannostajaisista 1971. Vasemmalta Tauno Rökman, Jouko Kaihenoja, Laila Raatikainen, Kerttu Kero -möi tehtaan tontin, Aino Könttä ja Sulo Ylöstalo rakennusvalvoja.
Harju-Suksen vihkiäisissä 18.9.1972. Vasemmalta Reino Saastamoinen, Aarne Saastamoinen, Ale Shemeikka ja tehtaan tontin myynyt Kerttu Kero. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 21.9.1972.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
