Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…
Kansanvalistusseuran yleiset laulu- ja soittojuhlat järjestettiin Sortavalassa, Laatokan Karjalassa vuosina 1896, 1906 ja 1926 ja Kalevalan riemuvuoden yleiset laulu- ja soittojuhlat vuonna 1935.
Joensuun kaupungintalo valmistui lopullisesti vuonna 1914. Kirjastolle ja lukusalille oli varattu kolme huonetta kaupungintalon kolmannesta kerroksesta. Kirjasto muutti uusiin tiloihin lokakuussa 1914. Kirjasto toimi kaupungintalossa vuoteen 1961,…
Joensuun kaupungintalo valmistui lopullisesti vuonna 1914. Kirjastolle ja lukusalille oli varattu kolme huonetta kaupungintalon kolmannesta kerroksesta. Kirjasto muutti uusiin tiloihin lokakuussa 1914. Kirjasto toimi kaupungintalossa vuoteen 1961,…
Joensuun kaupungintalo valmistui lopullisesti vuonna 1914. Kirjastolle ja lukusalille oli varattu kolme huonetta kaupungintalon kolmannesta kerroksesta. Kirjasto muutti uusiin tiloihin lokakuussa 1914. Kirjasto toimi kaupungintalossa vuoteen 1961,…
Liperiä esittelevästä pienestä valokuva-albumista löytyy kuvia mm. seuraavista paikoista ja tiloista: Liperin kirkko, sankarihauta, Simananniemi, Siikasalmi, Korjunsalmi, Harjula, Männistö, Antti Sallisen tila ja Antti Kariolan tila.
Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…
K. J. Ståhlberg ja hänen vaimonsa Ester kuljetettiin vastoin tahtoaan Helsingistä Joensuuhun, missä sieppaajat päästivät heidät vapaiksi. Kyseessä oli Lapuan liikettä lähellä olleiden oikeistoaktivistien ja sotilashenkilöiden 14.10.1930 järjestämä…
K. J. Ståhlberg ja hänen vaimonsa Ester kuljetettiin vastoin tahtoaan Helsingistä Joensuuhun, missä sieppaajat päästivät heidät vapaiksi. Kyseessä oli Lapuan liikettä lähellä olleiden oikeistoaktivistien ja sotilashenkilöiden 14.10.1930 järjestämä…
AIV-rehun tekoa aloiteltiin Ypykälläkin 1930-luvulla. Tornia korotettiin sitä mukaa, kun se täyttyi. Taustalla näkyy Mustikkamäki. Kuva Aarne Huttunen.
Perunannostotalkoot Lappamäessä 1920-30 -lukujen vaihteessa. Kuvasta tunnistettu Jussi Laukkanen, Saimi Varis, Aili Hujanen ja Sylvi Laukkanen. Kuva Anna Kauhanen.
Tossavanlahden Pienviljelijäyhdistyksen talon rakennushanke aloitettiin kevättalvella 1937. Kuvassa Nikolai Paananen ja Arttu Laukkanen tuovat Tähti-hevosella ensimmäisiä tukkeja sahauspaikalle. Kuva Matti Laukkanen.
Ensimmäiset uudella Vuonamon koululla järjestetyt äitienpäivät vuonna 1937. Äidit vas. Riikka Laukkanen, Serafia Huttunen, Eeva Jauhiainen, Anna Sohvi Tarvainen, Maria Jauhiainen, Liinu Jauhiainen ja Veera Jääskeläinen. Seuraava rivi vas. Martta…
Vuonamon koulun oppilaita vuonna 1939. Eturivi vas. Matti Jääskeläinen, Kauko Huttunen, Tapani Leinonen, Veikko Huttunen, Erkki Kumpulainen, tunnistamaton, Teuvo Laukkanen, Antero Jauhiainen, Antti Lappalainen ja tunnistamaton. Toinen rivi vas. Saimi…
Vuonamon koulukkaita Aholassa vuonna 1934 tai 1935. Eturivi vas. Niilo Jauhiainen, Aarne Jauhiainen, Hilkka Huttunen, Koskisen kaksostytöt Toini ja Taimi, Emil Saastamoinen ja Paavo Jääskeläinen. Keskirivi vas. Aune Paananen, Siiri Jauhiainen, Anni…
Helsingissä talonpoikaismarssilla 1930. Kuvassa muun muassa Robert Kauhanen, Vilho Jauhiainen, Eemil Vesterinen, Nestor Huttunen (Ypykkä), Taavetti Jauhiainen, Tuure Pellikka, Arvi Rahikainen, Nestor Huttunen (Ahola), Emil Hyvärinen ja Pekka…
Heinätöihin tarvittiin paljon työväkeä. Heinänkorjuuporukkaa Pekanahon mailla 1930-luvulla. Kuorman päällä vas. Matti Laukkanen, ilman paitaa Aarne Laukkanen, viikatemies Yrjö Ihalainen, oik. istumassa Arttu ja Reetta Laukkanen, loput…
Jussi Tikkanen oli Kymi-yhtiön ”kymppi”, ja vaimo Manta muistetaan savottalaisten keskuudessa hyvästä kahvistaan. Kuvassa lisäksi lapset Niilo, Liisa ja Leena. 1930-luku. Kuva Riitta ja Raimo Tossavainen.
Työnjohtajan perhe 1930-luvulla Harjulla. Vasemmalta Unto, Jaakko, Arvi, Augusta ja Vilho Koskinen. Kotiapulainen Tyyne Mikkonen sylissään perheen kuopus Esko. Kuva Arvi Koskinen.
Sahausta ja päreen höyläystä v. 1935. Jalmari ja Veera Saastamoinen, Alma ja Taavetti Huikari, lapset Liisa Saastamoinen, Sauli Huikari. Kolmas mies tuntematon. Suoniemi. Kuvaaja ei tiedossa.
Vuosi n. 1932(?) Elsa Reininsalo, Niilo Myyryläinen, Irja Pellikka, Erkki Simonen, Rauha Pitkänen, Eino Markkanen, Teuvo Nuutinen, Antti Reininsalo, Hilja Nuutinen ja Tauno Pitkänen. Kuvaaja ei tiedossa.
Laturetkellä 3.2.1935. Opettajana Pitkänen. Mukana ahkerat hiihtäjät: Maija Jäntti, Liisa Simonen, Airi Laukkanen, Irja Pellikka, Elsa Reininsalo, Laimi ja Enni Paananen, Toini Jäntti, Veera, Emil ja Voitto Vesterinen, Martti Kuhlman ja Pauli…
Hamulan reippaita lottia n. 1934. Hanna Jääskeläinen, Beata Jääskeläinen, Anna Pulkkinen, Kaisa Pelkonen, Anna Pelkonen, Valma Pellikka ja Aino Markkanen-Airasto. Puuttuu: Aino Räisänen, Elma Räisänen, Elli Pellikka, Veera Vesterinen ja Maire…