Aineistot (yhteensä 603)

  • Kokoelma: Pienpainatteita

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin 22.1.1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään…

Brahea oli Pietari Brahen perustama, nykyisen Lieksan paikalla vuosina 1653-1681 sijainnut kaupunki. Pielisjärvi joutui 1600-luvun puolivälissä laajan Kajaanin vapaa­herra­kunnan osaksi. Kreivi Pietari Brahe, jonka läänitystä alue oli, perusti…

Suomen Kirkon Sisälähetysseura perustettiin Sortavalaan vuonna 1905. Sen missiona oli soveltaa uusia diakoniatyömuotoja Suomen oloihin. Sortavalassa sijainnut Diakonissalaitos siirtyi vuonna 1906 Sisälähetysseuran omistukseen. Vielä kerran sananen :…

Suomen Kirkon Sisälähetysseura perustettiin Sortavalaan vuonna 1905. Sen missiona oli soveltaa uusia diakoniatyömuotoja Suomen oloihin. Sortavalassa sijainnut Diakonissalaitos siirtyi vuonna 1906 Sisälähetysseuran omistukseen. Arvoisa Suomen nainen…

Esityksen Joensuun Porvariston Pensioni-kassalle ovat laatineet Kauppa- ja Teollisuus-yhdyskunnan puolesta R. Ryynänen, Fab. Lattunen, Joh. Sorsén ja Gustaf Cederberg.

Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…

Metsänhoitaja Aimo Manner toimi Pohjois-Karjalan uittoyhdistyksen uittopäällikkönä vuosina 1939-1958, jonka jälkeen hän jäi eläkkeelle.Aimo Mannerin exlibriksen on tehnyt B. E. Uttuslien vuonna 1945.

Avainsanat: ,

Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti — 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…

Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti – 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…

Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti – 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…

Iivo Härkönen (25.8.1882 Suistamo - 28.8.1941 Helsinki) oli kirjailija, opettaja ja karjalaisen kansanperinteen kerääjä. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista, ja toimi opettajana Suistamolla, Salmissa ja Helsingissä. Vuodesta…

Avainsanat:

Onni Uljas Ruutu (11.10.1894-15.11.1972), vuoteen 1934 Ruuth, oli lakitieteen lisensiaatti ja toimi Joensuun pormestarina vuosina 1922-1964. Hänen vaimonsa Paula Ruutu toimi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toiminnnajohtajana vuosina…

Avainsanat: ,

Pieni karttakirja on Sortavalassa toimineen Laatokan Karjalan museon kokoelmasta. Kokoelma evakuoitiin sodan jaloista Suomen puolelle. Esineistö ehti olla useassa paikassa säilytyksessä. Iso osa esineistöstä päätyi Kansallismuseon kautta…

Avainsanat:

Joensuun kaupungin perustamiskirja on vuodelta 1884. Sen on allekirjoittanut kreivi Alexander Armfelt, joka toimi tuolloin valtiosihteerinä ja asian esittelijänä. Tsaari Nikolai I hyväksyi Joensuun perustamisasiakirjat 29.11.1848.

Avainsanat: ,

Kutsu Leena ja Alfred Silfwerbergin pojan hautajaisiin.

Avainsanat: ,

Kutsu Ada Johanna Fredrika Cederbergin hautajaisiin.

Akulina Filipoff oli Impilahdella syntyneen kauppias Jakob Filipoffin vaimo.

Kutsu Aleksander Filipoffin hautajaisiin.

Ilmoitus Valkjärven seurakunnan kirkkoherra rovasti Anders Samuel Kiljanderin kuolemasta.

Kutsu Anna Huurinaisen hautajaisiin.

Kutsu Anna Kristina Cederbergin hautajaisiin.

Kutsu apteekkari Karl Fredrik Mandelinin hautajaisiin.

Kutsu asessori Carl August Malmbergin hautajaisiin.

Kutsu Beda Maria Kockin (os. Parviainen) hautajaisiin.

Kutsu Bernhard Leonard Cederbergin hautajaisiin.Bernhard Cederberg oli joensuulaisen suurliikemiehen, sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-Kusti") poika. Isä-Gustaf myi liiketoimintansa ja omaisuutensa (mm. Ukonlahden rannalla sijainneen…

Kutsu Blonda Parviaisen hautajaisiin.

Kutsu Catharina Wilhelmina Parviaisen hautajaisiin 30.1.1901.

Kutsu Efraim Fredrik Cajanderin hautajaisiin.

Kutsu Elin Parviaisen hautajaisiin 10.12.1899.

Kutsu Elin Sofia Lipposen hautajaisiin.

Kutsu Ella Parviaisen hautajaisiin 26.8.1896.

Kutsu kauppaneuvos Frithiof Napoleon Neppenströmin hautajaisiin.

Kutsu Gustava Cederbergin hautajaisiin.

Kutsu Heikki Kiiskin hautajaisiin.

Kutsu Helmi Cederbergin hautajaisiin.

Kutsu Hilja Hällströmin hautajaisiin.

Ida Emilia Aalberg (1857—1915 Pietari) oli aikansa huomattavin ja kansainvälisesti tunnetuin näyttelijä Suomessa. Aalberg oli Suomalaisen Teatterin näyttelijä 1874—1883 ja myöhemmin säännöllinen vierailija. Aalberg oli paitsi suomenkielisen…

Kutsu kauppias Idor Parviaisen hautajaisiin 6.1.1901.

Kutsu kauppias Jacob Gustaf Cederbergin hautajaisiin.

Kutsu Janne Westerlundin hautajaisiin.

Avainsanat: , ,

Kutsu Johan Emanuel Petreliuksen hautajaisiin.

Kutsu Johan Henrik Riikosen hautajaisiin.

Kutsu Juho Huurinaisen hautajaisiin.

Kutsu Karolina Kristina Hallmanin (os. Schlüter) hautajaisiin.

Kutsu Karolina Tuhkasen hautajaisiin.

Kauppias Jakob Filipoff syntyi Impilahdella. Ennen saapumistaan Joensuuhun hän toimi kauppiaana Sortavalassa.  Joensuussa Filipoff toimi aluksi kauppias Mustosen kirjanpitäjänä ja päämyyjänä. Filipoff, eli Ukko Vilipohvin kauppa toimi osoitteessa…

Kutsu kauppias Lauri Tuhkasen hautajaisiin.
 
Koneluettavat metatiedot: