Pappi saarnasi kirkossa, että kuka ainoansa antaa se kymmenkertaisesti palkitaan. Papilla oli kymmenen lehmää ja köyhällä lukkarilla yksi. Lukkari lahjoitti omansa pois ja tuli kymmenkertaisesti palkituksi, juuri kuten pappi oli saarnannut.
Kertoja muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan Salmijärvellä. Äiti oli jäänyt leskeksi, lapsia oli yksitoista. Norjalaiset ostivat metsiä ja puut uitettin Paatsjokea pitkin. Perheen pojat olivat vuoronperään savotoissa, välillä hevonen sai levätä…
Haastateltava muistelee keitä asui Salmijärven rannalla ennen 1920-lukua. Salmijärvellä oli useita suomalaisia sukuja ja taloja ja myös jonkin verran norjalaisia.
Haastateltava kertoo kalastuksesta Petsamovuonolla. Vuosi 1932 oli mahtava sillivuosi, silloin tuli kerrankin 600 kg yhdestä verkosta. Höyhenjärven vihainen emäntä oli leski, kunnes sitten meni yhteen Martti Sarre -nimisen saamelaisen kanssa.Elämä ei…
Saksalaisten liikehdintä ennen toisen maailmansodan syttymistä aiheutti Petsamossa kuten muuallakin levottomuutta väestön keskuudessa. Sodan sytyttyä asukkaat evakuoitiin sotarintamalta. Väliarauhan aikana palattiin takaisin kotiseudulle, jossa talot…
Taka-Lapin kaupan perustaminen Petsamoon oli vaikeaa. Petsamossa oli jo yksi kauppa, mutta se oli paikallisille asukkaille hinnoiltaan liian kallis. Taka-Lapille ei löytynyt tonttia ennen kuin kertoja järjesti kauppaa varten tontin yksityiseltä.
Portin suku on lähtöisin Sodankylän puolelta, Porttikoskelta. Suku on alunperin ollut Mattila, mutta muutettu Portiksi. Norjassa on paljon Portin sukua. Sinne ovat ihmiset menneet aikanaan, kun kalastukseen on tarvittu työväkeä myös Suomesta. Osa…
Ivalossa rakennettiin koulua. Koululla oli hevosmies Karigasniemeltä, joka hoiti hevostaan huonosti, eikä koskaan pessyt sitä. Hevonen oli vaalea ja likaisena rumannäköinen. Niinpä pojat maalasivat hevosen eräänä yönä. Toisessa tarinassa Kahma yritti…
Lasten tehtävänä oli auttaa vanhempia kotitöiden teossa, veden ja puun kannossa, lehmien lypsyssä sekä lehtikerppujen ja heinänteossa. Työn lomassa käytiin koulua ja leikittiin etupäässä ulkoleikkejä. Myrkkyroona, ruutupelit, piilosillaolo, könkkä ja…
Entisaikaan kotieläimistä ja porosta hyödynnettiin kaikki joko ruoaksi tai vaatteiksi. Eläinten verestä tehtiin veripalttua, -makkaraa ja -leipää. Poron vatsassa olevaa "kuninkaan lakkia" käytettiin verimakkaran teossa. Veren joukkoon pantiin…
Inarissa riehui 1919-1920 espanjantauti, johon menehtyi yli 200 henkeä, jopa kokonaisia perheitä. Lapsia jäi paljon orvoiksi, eivätkä kaikki mahtuneet Riutulan lastenkotiin. Osa lapsista, kertoja mukaan lukien, sijoitettiin Toivoniemeen,…
Anna-Briita Mattus oli Karhu-Pekan sukua. Hän oli luonnonparantaja, kuppari ja hieroja. Kuppaus auttoi muunmuassa reumatismiin. Kuppaaminen tapahtui saunassa. Anna-Briitalla oli myös jonkinlaisia ennaltanäkemisen taitoja.
Rukoushuone sijaitsi Nellimin ja Sulkusjärven välillä. Myöhemmin sotien jälkeen se paloi. Silloin kun pappi kävi, pidettiin kirkonmenot ja seurat. Lappalaisia tuli paikalle eri puolilta Inaria. Kun lapsi syntyi, hänelle annettiin hätäkaste ja oikea…
Niilo Ranttila kertoo Lemmenjoen kullan löytymisestä syyskuussa 1945 ja sitä seuranneesta kultaryntäyksen tapahtumista. Lemmenjoen kultaryntäys ajoittui vuosille 1948-1950 ja parhaimmillaan kultaa oli kaivamassa jopa 200 henkeä. Monet olivat…
Niilo Rauhalan muistele 35 vuotta kestänyttä elämäänsä kullankaivajana Lemmenjoella Martti Timosen ja Seppo J. Partasen tuottamassa kaksiosaisessa radio-ohjelmassa v. 1985. Nipa kertoo kuinka kultaryntäys Lemmenjoelle alkoi v. 1949 ja miten…
Seppo Saraspään jäkälänhakumatka muuttui jännittäväksi tapahtumaketjuksi, kun hänen käteensä osui outo esine. Löytö sai miehen vähäksi aikaa sekaisin, etenkin kun varovainen tunnustelu löydöksen ympäristössä osoitti, että käädyksi paljastuneen…
Seppo Saraspää pohdiskelee hopeakäätyjen alkuperää ja palaa muistoissaan tunnelmiin, joita hän koki aarteen löydettyään. Monia kysymyksiä pyöri mielessä. Kuka korut oli kätkenyt ja miten ne olivat kulkeutuneet Inariin? Miksi juuri hän löysi korut?…
Hopeakäätyjen löytyminen aiheutti melkoisen mediapyörityksen. Aarteen löytyminen kiinnosti suomalaismedian lisäksi myös norjalaisia tiedotusvälineitä. Aarteen arvoakin pohdittiin ihan asiantuntijavoimin ja löytäjä tunsi jossain vaiheessa olleensa…
Posti-Mattina tunnettu Matti Aikio kuljetti postia Inarista aina Räkkijärvelle asti. Kelirikkoajat olivat vaikeimpia aikoja vuodesta. Ongelmia oli joskus myös venemoottorin kanssa. Postinkuljetus ei ollut tiukasti aikatauihin sidottua, vaan välillä…
Posti-Matti saattoi ennakkoon sovituissa paikoissa jättää postia jopa puunhaaraan. Tämä herätti kanssamatkustajissa joskus ihmetystä. Postinkuljetus veneellä ja poroilla loppui 1954. Tämän jälkeen, ennen Sevettijärven tien valmistumista ja…
Anni muistelee matkoja isän kanssa Inarin ja Akuniemen välillä. Eräs matka pimenevässä lokakuussa on jäänyt mieleen erityisesti. Posti-Matti tunsi reitin vanhastaan hyvin. Kerran kuitenkin sattui karilleajo ja isä komensi tyttären pumppuun. Kahden…
Rovasti Räme paransi hevosen kipeytyneen jalan käydessään Akuniemessä. Talon tytölle hän antoi häälahjaksi keksipaketin ja neuvon olla suuttumatta yhtäaikaa. Tämä olikin paras lahja minkä Anni oli häälahjakseen saanut.
Kiilanuottaa käytettiin lohenkalastuksessa Petsamossa. Kiilanuotan syvyys oli joko 7.20 tai 9 metriä meripyynnissä, mitat kuitenkin kyynärissä tuohon aikaan. Aidan pituus vaihteli 55-60 metristä yli sadan metrin pituuteen. Kiilanuotan paulat olivat…
Lohenpyynti on ollut hyvin tärkeä elinkeino Petsamossa. Kolttasaamelaisilla oli yksinoikeus pyytää lohta Petsamovuonossa. Vanhin pyyntimuoto oli harvalla eli suurisilmäisella verkolla pyynti. Harvallapyynti muistutti pesäpyyntiä ja siitä on…
Hietajärvellä poropaimenenena ollut Pekka Svendsen joutui aseistettujen porovarkaiden yllättämäksi ja hänet vietiin pulkkaansidottuna Juhani Morottajalta ryöstettyjen porojen kanssa Venäjälle. Henki luvattiin säilyttää, jos hän ei karkaisi. Venäjällä…
Porovarkaus ja siepatuksi tuleminen eivät tulleet varoittamatta, sillä kertoja näki ennenunen taphtumista muutamia päiviä ennen kuin se tapahtui. Pekka on tavannut sieppaajansa jälkikäteen ja antanut yhdelle korvatilkan kuittaukseksi…
Virtaniemen ja Paatsjoen varret olivat tulleet tutuksi Pekka Svendsenille uitto- ja voimalaitostyömaiden kautta. Sota-aika kului porohommissa. Svendsen osallistui myös Petsamoon menevän tien rakentamiseen.
Haastateltavan lapsuudessa Akkajärvellä elettiin luontaistaloudessa, elinkeinoina olivat kalastus, poronhoito ja metsästys. Ympärillä olevissa vesistöissä oli runsaasti isokokoista kalaa. Kalastusta harjoitettiin kestävän kehityksen periaatteen…
Petsamossa kolttasaamelaisten sukujen hallintoalueet jakaantuivat seitsemän suvun: Feodoroffin, Fofanoffin, Gauriloffin, Kiprianoffin, Mosnikoffin, Semenoffin ja Sverloffin sukujen kesken. Jokaisella suvulla oli omat määritellyt asuin-, kalastus-,…
Inarin kirkon alttaritaulu kastui evakkomatkalla ja se korjattiin Ateneumissa Helsingissä. Tarinassa muistellaan Inarin kirkonkylän ja Inarin seurakunnan historiaa.
Inarissa oli vähän varsinaista ansiotyötä tekeviä ihmisiä. Ihmiset saivat toimeentulonsa kalastamalla, riekonpyynnillä ja harjoittamalla poronhoitoa. Inarin suolasiikaa toimitettiin puupytyissä Rovaniemelle myyntiin.
Entiseen aikaan Inarissa kirkkopyhät kestivät 2 - 3 päivää, paikallista väkeä oli paljon liikkeellä eikä ihmisillä ollut kiire. Nyt paikalliset ihmiset käyvät vähemmän kirkossa ja aina on kiire.
Inarilaiset kävivät Norjan puolella vaihtamassa voita ja poronlihaa suolaan, sokeriin ja kahviin. Inari oli tullivapaa alue, Norjasta tuotuja elintarvikkeita ei saanut viedä eteenpäin Sodankylään. Puhakka, joka jäi kiinni kahvin salakuljetuksesta…
Vilho Edvard Törmänen ja Tuomo Itkonen olivat luokkatovereita. Kirjailija Törmänen oli jo lapsena kova lukemaan ja hyvä oppilas koulussa. Hän muutti myöhemmin Lohjalle ja toimi opettajana ja toimittajana.
Rieston Jaakko oli selvännäkijä Sompiosta. Hän ennusti Tuomas Törmäselle, että tämän tuleva vaimo löytyisi hyvinkin läheltä ja olisi lappalainen. Tuomas ei ennustuksesta innostunut. Ennustus kuitenkin kävi toteen.
Muualta tulleita kullankaivajia saattoi olla jopa enemmän kuin paikallisia. He viettivät Inarissa kesäkauden ja lähtivät usein talveksi kotiseuduilleen.
Ivalojokivarren asukkailla ei ollut joutoaikaa. Joutessaan he rakensivat veneitä, rekiä ja saaveja. Tuotteet myytiin Norjaan, mutta ne piti jättää keskentekoisiksi, joilloin niistä ei tarvinnut maksaa tullimaksua. Myös karvakenkiä myytiin.
Ohraa viljeltiin Törmäsessä ja Ivalossa, paikoin se kasvoikin hyvin. Ohran puimiseen tarvittiin riihi. Katovuosina 1918 - 1919 perunakaan ei kasvanut ja jouduttiin lisäämään puusta jauhoa pettuleipään. Tulirokkoon ja espanjantautiin kuoli paljon…
Haastateltava asui 70 kilometrin päässä Petsamosta pienessä kylässä. Petsamossa oli yksi pappi ja yksi lääkäri. Synnytyksiä ja sairauksia pyrittiin hoitamaan omin voimin. Evakkoon kylän väki lähti Kalajoelle. Evakon jälkeen haastateltava muutti…
Haastateltava on muuttanut lapsena perheensä kanssa Kittilästä Petsamoon. Perhe oli työläisperhe. Taloissa oli lampaita ja lehmiä omiksi tarpeiksi, harjoitettiin perunanviljelyä ja jokikalastusta. Petsamoon rakennettiin tie ja sinne tuli Nikkelin…
Petsamon asukkaat seurasivat aikaansa lehtien ja radion välityksellä. Haastateltavan perheeseen radio tuli välirauhan aikaan. Savottatöitä oli paljon, savotoille lähdettiin talvella joulun jälkeen. Kesällä oltiin uittotöissä.
Pekka asettui evakkomatkalta paluun jälkeen Tsurnuun, äitinsä kotitaloon, jossa hän on viettänyt elämänsä aluksi äitinsä kanssa asuen ja myöhemmin asuinkumppaninsa Inkan kanssa. Toimeentulo on saatu luonnosta ja poroista. Sodan jälkeen käytiin…
Ensimmäiset savottakämpät olivat matalia ja kolme ensimmäistä hirsikertaa oli kaivettu maan sisälle. Kämpissä oli maalattia, joka oli lämpötaloudellisesti parempi ratkaisu kuin puulattiat. Seinät oli tiivistetty sammaleella. Joskus miehet repivät…
Aukusti Uusitalo kertoo aluksi miten keisarivallan aikaisia sotatarvikkeita kuljetettiin kolmea reittiä pitkin Suomeen. Aseet pakattiin pumpulipaaluihin ja ne kuljetettiin hevosella eteenpäin ensin Ivaloon ja sieltä Rovaniemelle. Työvoimaa värväävän…
Ohran viljely oli Ivalojoen laaksossa 1920-luvulla hyvin yleistä. Lähes joka kylässä oli oma mylly, jossa jauhettiin vilja kotitarpeiksi. Suuret savottatyömaat ja tietyöt antoivat isännille tienestimahdollisuuksia kodin ulkopuolella ja niinpä…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa