Kuhankuono on Varsinais-Suomessa sijaitseva seitsemän kunnan rajapyykki. Kivelle ulottuvat Auran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Turun ja Ruskon rajat.
Se on myös Kurjenrahkan kansallispuiston tunnetuin nähtävyys.
Pokkalan pärekattoinen savupirtti on museoalueen vanhin rakennus. Pokkalan torpassa sijaitsevat tupa, tupakamari, porstua, porstuakamari sekä kammio. Rakennuksen vanhimmat osat ovat peräisin 1700-luvun puolivälistä.
Hirvijoen Nummen kohdalla ylittävä 1900-luvun alkuvuosina valmistunut kivisilta.
Joen pehmeät savipenkat vaikeuttivat tuntuvasti sillan rakentamista, mutta urakoitsijana toiminut Palon Longin silloinen isäntä hoiti pohjustuksen huolellisesti ja…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen kotelo tuo mieleen vanhan radion. Kotelon kannessa dymokirjaimin teksti: Music Radio Libro. Kannessa myös mm. hopeanvärisessä muovinauhassa radioasemien taajuusnumeroita. - Kotelon sisällä olevan kirjan sivut on tehty…
Pekka asettui evakkomatkalta paluun jälkeen Tsurnuun, äitinsä kotitaloon, jossa hän on viettänyt elämänsä aluksi äitinsä kanssa asuen ja myöhemmin asuinkumppaninsa Inkan kanssa. Toimeentulo on saatu luonnosta ja poroista. Sodan jälkeen käytiin…
Petsamon asukkaat seurasivat aikaansa lehtien ja radion välityksellä. Haastateltavan perheeseen radio tuli välirauhan aikaan. Savottatöitä oli paljon, savotoille lähdettiin talvella joulun jälkeen. Kesällä oltiin uittotöissä.
Haastateltava on muuttanut lapsena perheensä kanssa Kittilästä Petsamoon. Perhe oli työläisperhe. Taloissa oli lampaita ja lehmiä omiksi tarpeiksi, harjoitettiin perunanviljelyä ja jokikalastusta. Petsamoon rakennettiin tie ja sinne tuli Nikkelin…
Haastateltava asui 70 kilometrin päässä Petsamosta pienessä kylässä. Petsamossa oli yksi pappi ja yksi lääkäri. Synnytyksiä ja sairauksia pyrittiin hoitamaan omin voimin. Evakkoon kylän väki lähti Kalajoelle. Evakon jälkeen haastateltava muutti…
Olla Teräsvuori (1888-1953) tunnetaan ennen kaikkea vapaan kansansivistystyön uranuurtajana. Hän toimi Joensuun Vapaaopiston rehtorina vuodesta 1922 ja opintokerhotoiminnan edistäjänä Pohjois-Karjalassa ja Suomessa. Hän oli myös filatelian…
Julkaisussa kerrotaan Pohjois-Karjalan ja Laatokan Karjalan alueella toimivan Keskus-Vapaaopiston toiminnasta työvuonna 1928-1929. Joensuun vapaaopiston alaiset opintokerhot toimivat eri puolilla Pohjois-Karjalaa ja Laatokan Karjalassa.Julkaisu…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Julkaisussa kerrotaan Pohjois-Karjalan ja Laatokan Karjalan alueella toimivan Keskus-Vapaaopiston toiminnasta työvuonna 1929-1930. Joensuun vapaaopiston alaiset opintokerhot toimivat eri puolilla Pohjois-Karjalaa ja Laatokan Karjalassa.Julkaisu…
Julkaisussa kerrotaan Pohjois-Karjalan ja Laatokan Karjalan alueella toimivan Keskus-Vapaaopiston toiminnasta työvuonna 1930-1931. Joensuun vapaaopiston alaiset opintokerhot toimivat eri puolilla Pohjois-Karjalaa ja Laatokan Karjalassa.Julkaisu…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Joensuun kauppakoulun vuosikertomus koulun kymmenenneltä toimikaudelta 1918-1919. Se sisältää myös Kauppa-apulaiskoulun vuosikertomuksen samoilta vuosilta.
Mäntsälän Yrityskehityksen – MYK:n julkaisemia uutisia Mäntsälän
yrityselämästä vuosilta 2003-2020. Uutisten kautta koostuu kuva Mäntsälän Yrityskehityksen toiminnasta ja samalla Mäntsälän kunnan ja kunnassa toimivien yrittäjien…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
