Tarina kertoo kuinka savotoissa ja metsäpalojen sammutusreissuilla kalastettiin haukia joesta ja löydettiin simpukoita, raakkuja. Joku saattoi löytää helmenkin.
Talvet olivat lumisia ja kylmiä. Kesäaikaan oli kovia ukonilmoja, ukkonen sytytti runsaasti metsäpaloja. Sammutustyö oli raskasta. Sammutustyöhön oli miesten lähdettävä vaikka kesken omien heinätöiden. Tulvat olivat suuria ja kun jäät lähtivät…
Vuonamo-Jylhä -metsätien tekeminen. Oikealla maanviljelijä Pauli Kukkonen ja työkoneenkuljettaja Terho Hassinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 14.8.1975.
Esko Mannermaa muistelee kuinka hän aloitti metsurin uransa v. 1943 15-vuotiaana poikasena Solojärven metsätyömaalla. Työtehtävänä hänellä oli pääasiassa kuormien anto ja latvusten katkominen. Työmaalle lähdettiin syksyllä ja kotiin palattiin vasta…
Haastattelun alussa Esko Mannermaa kuvaa nuoren miehen ensikosketusta savottatöihin ja saapumista savottakämppään jurojen savottajätkien joukkoon. Esko Mannermaa ja Vilho Mansikka-aho keskustelevat metsurin työn raskaudesta ja työmotivaatiosta.…
Miehet esittelemässä hevosia ja varsoja (3_13 Honkajoki, Kirkonkylä). Henkilöt vas. Olavi Vanhahonko, Paavo Vanhahonko, Yrjö Hautaoja ja Paavo Laiho. Hevosia ja varsoja yhteensä seitsemän. Luultavasti Vanhahongon pellolla.
Kokoelmassa on pukkilalaisia miehiä sotilaspuvuissa.
Ensimmäisessä kuvassa ovat Heimo Hyrylä (vas.) ja Jalo Aaltonen.
Toisessa kuvassa ovat Heimo (vas.), Laina ja Aaro Hyrylä.
Kolmannessa kuvassa ovat Heimo Hyrylä (vas.), tunnistamatta ja Aaro…
Nousiaisten Alku ja Nousiaisten Susi ovat yhteistyössä talkoilla rakentaneet portaat Miekkavuorelle Rästäsmäen pururadan yhteyteen. Portaiden avajaisia vietettiin keskiviikkona 14.6.2017.
Mies ja nainen kantamassa heiniä Vanhahongolle (3_1 Honkajoki, Kirkonkylä). Kanto-orret olivat nimeltään hamiloimet. Kuvan oikeassa reunassa Kauhajoelle johtava maantie ja oikealla takana tien varressa Vanhahongon riihi. Henkilöt tuntemattomia.
Mies ja pajarakennus (1_13 Honkajoki). Tuntematon mies pystylaudoitetun rakennuksen ovella. Myös katto laudoista tehty. Rakennus melko pieni, luultavasti sepän paja (ks. kuva 1_14). Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Kertomus siitä, kuinka vihollisvenäläiset sodan aikaan olivat saunomassa Oulujärveen laskevan Miesjoen varrella. Venäläisillä oli vankina suomalainen poika, jonka heltynyt kokki päästi lopulta pakoon. Poika juoksi kertomaan venäläisten majapaikan…
Ensimmäinen kuva esittää vastaperustettua Pukkilan Mieskuoroa, jonka kuoronjohtajana toimi Savijoen koululle opettajaksi tullut Aulis Sallinen - mies, joka sittemmin on säveltänyt muun muassa oopperat Ratsumies. Punainen viiva ja Kuningas lähtee…
Mieskuoro Savijoen seurantalolla. Eturivi: Elmeri Eskola (vas.), Erkki Rantalainen, tunnistamatta, Toivo Synkkänen, Ilmari Siltala, Eino Lempälä, Niilo Salin, Einar Simolinna.
Keskirivi: Pekka Samola (vas.), Oiva Marttila, Urho Marttila,…
Kuvassa edessä ovat Urho Marttila (oik), Toivo Marttila, Einar Simolinna, Niilo Salin, Ilmari Siltala, Pentti Lehtinen ja Erkki Kaisla (Siltalan takana), Viljam Vuorio, Matti Karjalainen (Vuorion takana), Toivo Synkkänen, Olli Anttila (Aaltosen…
Tiedostossa on otteita muistikirjasta, johon kuoronjohtaja Väinö Hynninen on pitänyt kirjaa Pukkilan Mieskuoron esiintymisistä ja harjoituksista. Muistikirja sisältää mm. listauksen kuoron ohjelmistosta sekä vuosittaisen listan harjoituksiin…
Kirkonkylän koululla opettajana toiminut kuorolainen Pentti Mela suunnitteli Pukkilan Mieskuorolle merkin, johon on kuvattu muun muassa nuottiavaimen kuva. Tunnuksesta valmistettiin muun muassa rintamerkkejä ja leimasin. Kuoron nimikkomerkkiä…
Pukkilan Mieskuoron perustava kokous pidettiin maaliskuussa 1957. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Toivo Synkkänen. Myöhemmin puheenjohtajina toimivat Esko Ryynälä, Olle Kotilainen ja Jorma Seppälä.
Työkaudella 1957-1958 kuoron riveissä…
Pöytäkirja kesäkuussa 1993 pidetystä kokouksesta, jossa päätettiin kuoron virallisen toiminnan lopettamisesta. Kuoron nimiin jäi vain piano, jonka säilytyspaikaksi tuli nuorisoseurantalo Toimela. Kuoron historian viimeiseksi jääneen pöytäkirjan…
Opettaja Pentti Melan suunnittelema Pukkilan Mieskuoron pöytästandaari. Siihen on kuvattu kätensä kohottanut kuoronjohtaja, jonka takinnapit vilkkuvat viirin alaosassa. Ympyrät symboloivat kuorolaisia. Pentti Mela lauloi itsekin mieskuorossa ja toimi…
Hiukan epätarkassa katukuvassa on kiinnostavasti miehillä yllään 1930-luvun eri tyylisiä vaatteita. On pikkutakkia, puvuntakkia ja taustalla pitkä takki. Erilaisia hattuja, paitoja solmiolla ja ilman. Housut ja kengät täysin eri tyylisiä. Pussihousut…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
