Teos on taiteilijakirja. Liittyy näyttelyyn "Musta muistiinpanovihko" Galleria Bakeliittibambissa 15.1. - 5.2. 1998. Teos koostuu päiväkirjamerkinnöistä ja muistoista taiteilijan Pariisin matkan ajalta. Päiväkirja kuuluu kuvakudokseen "Muistiin…
Mustinmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Pohjois-Keiteleen vanhimpia tiloja. Päärakennus on rakennettu useassa eri vaiheessa. Vanhimman osan ikää ei tiedetä. Tuvan hirressä on vuosiluku 1874.
Muistolehto sisältyy seurakunnan hautausmaan laajennusosaan, joka valmistui vuoden 2010 lopussa, käyttöönottojuhla oli 29.5.2011. Laajennusosassa on 432 arkkuhautaa, 630 uurnahautaa sekä muistolehto ja sirottelualue sekä hiljentymisalue.…
Muualta tulleita kullankaivajia saattoi olla jopa enemmän kuin paikallisia. He viettivät Inarissa kesäkauden ja lähtivät usein talveksi kotiseuduilleen.
K. O. Lindeqvist kertoo tässä artikkelissa, miten monia vaiheita tarvittiin, ennen kuin Hämeenlinnan porvarit ryhtyivät järjestämään kaupungin köyhäinhoitoasioita 1800-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Edes maaherra Johan Henrik Munckin arvovalta…
Muurinpohjalettujen paistamista Vuohisaaren rannassa Saastamoisen sukuseuran illanvietossa. Vasemmalta taikinantekijä Maija-Liisa Koivistoinen, lettumestarit Jorma Koivistoinen ja Matti Saastamoinen sekä apurina toimiva Tuula Koivistoinen. Pielaveden…
Teos on taiteilijakirja. Teos on kahden kynäkeihään varaan kiinnitetty, mustasta ja harmaasta ohuesta kuitupaperista sidottu vihko. Harmaalla pohjalla näkyvät ohuet hopeanväriset ja mustat lankamaiset kuviot. Ei tekstiä eikä kuvia. Teos on asetettu…
Päijänne-lehdessä 6.8.1878 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Teppo. Aiheena kirjoituksessa mm. Hämäläinen-lehden kritiikki kansallispukuasiassa (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin kirjallinen tuotanto).
Suomen Talousseuran sihteeri ja tilastotieteilijä Carl Christian Böcker (1786-1841) teki uraauurtavan työn valistuskirjailijana. Muutamia neuvoja talonpojille -teoksessa hän opastaa lukijoita karjan ruokinnassa ja perunanviljelyssä pohjoisen…
Kolmikymmenvuotisen sodan (1618-1648) päättymisen jälkeen tuli tavaksi lahjoittaa etevimmälle sotapäällikölle ja muille valtakunnan ansiokkaille miehille kruunun omistamia linnoja ja tiluksia. Alueeltaan suurin läänityksistä oli Kajaanin…
Vuonna 1865 sai kajaanilainen Carl Gustaf Bergh lahjoituksena Karin Michekssonilta talon ja tontin ja rakennutti tontin eteläpäähän suuren kivinavetan. Melkein Kajaanin kirkkoa vastapäätä sijainnut kivinavetta oli aikanaan merkittävä ja komea…
Digitoitu dokumentti on violetinvärinen ruutuvihko. Vihko on lävistetty kahdesta kohtaa eli se on ehkä ollut kansiossa. Sivuilta 7-8 on leikattu pala pois johonkin tarkoitukseen, mutta teksti ei katkea, vain kaventuu. Sisältää kolme…
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu hamppuköydenpätkillä toisiinsa sidotuista punasavilevyistä ja niille liimatuista paperi- ja lehtileikkeistä. Teos asetettu kangaspintaiseen, pahviseen avokoteloon, jonka yläpuolta verhoaa kaistale ruskeaksi…
Mäntsälän Yrityskehityksen – MYK:n julkaisemia uutisia Mäntsälän
yrityselämästä vuosilta 2003-2020. Uutisten kautta koostuu kuva Mäntsälän Yrityskehityksen toiminnasta ja samalla Mäntsälän kunnan ja kunnassa toimivien yrittäjien…
"Inarin vilja oli paljon valkiampi kuin Keski-Suomen vehnä", muistelee Aarne Akujärvi Ylivieskan isäntien todenneen, kun he näkivät inarilaisten evakkotaipaleelle mukanaan tuomat ohrajauhot. Ohra jauhettiin akujärveläisten talollisten omistamassa…
Myllymäen asemakartassa ei ole merkintöjä piirtäjästä eikä ajasta. Se on kuitenkin luultavasti tehty 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Pieni osa Myllymäkeä oli asemakaavoitettu jo vuoden 1872 asemakaavassa. Vuonna 1900 Myllymäen…
Kaupunginvaltuusto asetti vuonna 1907 valiokunnan suunnittelemaan Myllymäen kansakoulun rakentamista. Järjestettiin Hämeenlinnan ensimmäinen, arvokas rakennussuunnittelukilpailu. Ehdotuksia tuli lähes 50 ja voittajaksi valittiin Walter Jungin komea…
Ohran viljely oli Ivalojoen laaksossa 1920-luvulla hyvin yleistä. Lähes joka kylässä oli oma mylly, jossa jauhettiin vilja kotitarpeiksi. Suuret savottatyömaat ja tietyöt antoivat isännille tienestimahdollisuuksia kodin ulkopuolella ja niinpä…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
