Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu yhdeksästä valokuvasta, aiheina puut. Kuvien takana aforistisia tekstejä. Valokuvat kansion sisällä, kansion värit musta ja kulta.
Teos on taiteilijakirja. Tekijä on valmistanut tätä kirjaa 9 kappaleen uniikkisarjan. Kirja on käsin sidottu ja se koostuu silkkipaperi- ja kartonkisivuista. Sivuilla sinistä tekstiä, silkkipaperiperhosia ja keltaisia pilkkuja. Kannessa yksi…
1800-luvun lopulla tervan hinta oli laskenut ja sen poltto velkaannutti tekijänsä. Oulun apulaislääninagronomi Anders Theodor Europaeus (1836-1912) kampanjoi voimallisesti maanviljelyksen ja karjanhoidon puolesta. ”Jos Kajaanin kihlakunnan wanhat…
Kivenhakkaaja Frans Verner Sarkki perusti kiviveistämön Hämeenlinnaan vuonna 1923. Sarkki valmisti hautakiviä joko oman mallistonsa mukaan tai asiakkaan piirustuksista. Sarkin kiviveistämö sijaitsi osoitteessa Turuntie 20.
Anders Emil (Antti) Favén (1841–1913) oli Hämeenlinnan normaalilyseon ja lyseon historian ja maantieteen opettaja, joka toimi myös lyseon rehtorina ja kansakoulujen tarkastajana. Favén oli myös Hämeen Sanomien alkuperäinen nimimerkki Antti. Hänen…
Hämeenlinnan kansakoulujen kolmas toimintakertomus käsittelee kaupungin kansakoululaitoksen tilaa kymmenvuotisjaksolla 1892-1902. Hämeenlinnan kansakoulujen tarkastaja, lyseon lehtori A. E. Favén kuvaa kulunutta jaksoa verrattain onnelliseksi.…
Hämeenlinnan kansakoulujen toisen seitsenvuotiskauden toimintakertomus ilmestyi kevätlukukauden 1892 päätteeksi. Suuri muutos kuluneella kaudella oli yhden luokan lisääminen alakoulun puolelle, minkä jälkeen sekä ala- että yläkoulu olivat…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen pohjana on Viitasaaren kirjastosta poistettu kirja ja ideana taiteilijan sanoin "ruostuminen". Teoksen muoto on avattu kirja. Pinnalla on rautapölyä, liimaa ja mikropiirejä. Vallitseva väri on ruosteenruskea.…
Teos on taiteilijakirja. Pienen pyöreän pahvisen laatikon sisällä on 2,5 x 165 cm haitarikirja. Hora on romanialainen ympyrätanssi. Kirjassa on käytetty syväpainopaperia ja kohopainomenetelmää. Uniikkikappale.
Teos on taiteilijakirja. Pienen pyöreän pahvisen laatikon sisällä on 3 x 261 cm pituinen liuska rullalla. Käsin ladottu, linokuvoita (numeroita ja kirjaimia). Syväpainopaperi, kohopainomenetelmä. Tekijän signeeraama, ex. 2/10.
Niemelän torppa sijaitsi Mäskälän Paavolassa Katumajärven itäpuolella. Paavola kuului osana Katisten kartanoon. Niemelän torpan rakennusryhmä oli rakennettu perinteiseen länsisuomalaiseen umpipihamalliin. Torppa tyhjeni asukkaistaan vuonna 1907.…
Geografisk Charta öfver Hattula socken belägen i Tavastehus län, [1800-1820?] on alun perin digitoitu Kansalliskirjaston kokoelmaan Helmi - näytteitä Kansalliskirjaston kokoelmista.
Katumajärven rannalla Mantereenvuorella oli 1900-luvun alkuvuosina hieno näköalapaikka. Vasemmalla näkyy Tuomarinsaari ja kuvan keskelle oikealta ulottuu Pitkäniemi. Kortissa on käsinkirjoitettu teksti: Tämän valokuvan on Ipi itse ottanut. Ipi oli…
Teos on taiteilijakirja. A companion to the touring exhibition arranged by Southampton Art Gallery. Numbered edition 811/1000. J.O. Mallanderin lahjoitus kokoelmaan.
Kaksi arkaluonteista kuriiria pysähtyy Viipurista Tukholmaan matkatessaan Turkuun mennen tullen. Luostarijoen-kadun varrella lähellä Aurajoen rantaa asustavaa ystävää tavataan samalla matkalla, samoin yliopiston vahtimestaria.
Kajaanin silloisen pormestarin C. G. Flanderin kirjoittama selostus kaupungin oloista ja historiasta vuodelta 1815. Kertomuksessa esitellään mm. kaupungin perustaminen 1651, kaupungin asemakaavaa ja maita, julkisia rakennuksia ja kaupunkia…
Sömnlösa nätter, : wid warande krankhet, då i betraktande är kommit, de gudfruktigas lidande på jorden, och glädje i himmelen, samt de ogudaktigas wälgång i lifwet, och undergång i döden. Framgifne af Gabriel Floren.
Pellossa syntyneelle kunnanlääkärille Lappi erityisolosuhteineen oli tuttua, mutta vaimolle talvella jopa viikon kestäneet - 50 C:n pakkaset olivat liikaa. Inarissa oli tuohon aikaan kaksi lääkäriä, jotka hoitivat vastaanottotyön lisäksi satoja…
Kirjassa on tutkintokirjat kihlakunnan oikeusistunnoista Tohmajärven ja Pälkjärven käräjäkunnasta sekä Värtsilän välikäräjästä vuosina 1856-1857, jossa käsiteltiin alkoholin vaikutuksen alaisena tehtyä murhaa.
Lammin keskiaikainen harmaakivikirkko on kuvattu tähän postikorttiin eteläseinustan asehuoneen puolelta. Asehuoneen oven yläpuolella on pyöreä ikkuna ja päätykolmiossa ulkoinen saarnastuoli, josta voitiin saarnata kesäaikaan ja lukea esim.…
Lammi oli maatalousvaltainen pitäjä aina 1970-luvun puoliväliin asti. Vuonna 1910 ammatissa toimivasta lammilaisista 90 prosenttia sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Vuoteen 1970 mennessä tämä osuus oli pudonnut 50 prosenttiin, ja vuonna 1990…
Kirje on kirjoitettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran viralliselle kirjepaperille. Kirjeen allekirjoittaja F. W. Rothstén oli SKS:n sihteeri 1870-1900. Kirjeessä Minna Canthille ilmoitetaan hänelle Längmanin testamentin varoista myönnetystä…
Kirje on kirjoitettu Suomalaisen kirjallisuuden seuran viralliselle paperille. Kirjeen allekirjoittaja F. W. Rothstén oli SKS:n sihteeri 1870-1900. Kirjeessä ilmoitetaan Canthille myönnetystä palkinnosta, jonka hän sai Murtovarkaus-näytelmästään.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
