Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1894-1895. Sisältää artikkelin: O. W. Neovius, Lukujärjestelmistä sekä kokonaisten lukujen jaollisuudesta (20 sivua).
Bror Berndt Höök (1834–1901) oli suomalainen kanavainsinööri. Hän toteutti mm. Kaltimon kanavahankkeen 1870-luvulla. Höök toimi myös Pielisjoen kanavien kaitsijana 1879–1889. Höök tunnettiin myös karhunkaatajana. Hän metsästi karhuja etupäässä…
Joensuun Työväen Teatteri perustettiin 1902. Kaupungissa toimi tuohon aikaan kaksi teatteriryhmää: työväenyhdistyksen näytelmäseura ja Joensuun näytelmäseura. Työväen teatterin ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Kaarlo Nissisen Kansanteatterista.…
Matkaoppaassa kerrotaan Pohjois-Laatokan alueista: Sortavalasta ympäristöineen, Laatokan saaristosta ja luonnosta sekä Valamosta. Oppaassa esitellään myös matkailureittiä sisämaahan.
Sortavalan kaupunginvaltuuston hyväksymä kaupungin poliisijärjestys, jonka Viipurin läänin maaherra on päätöksellään 18.3.1937 vahvistanut noudatettavaksi.
Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…
Suomen alkeisoppilaitosten uudistusten takia Joensuun klassillinen lyseo muuttui Joensuun suomalaiseksi lyseoksi. Keisari vahvisti tätä koskevan asetuksen 11.9.1914.
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Pietari Kurvinen (18. heinäkuuta 1842 Ilomantsi – 25. marraskuuta 1925 Karkku) oli yksi ensimmäisistä Ambomaalla toimineista suomalaisista lähetysaarnaajista vuosina 1868-1875. Kurvinen oli kansanomainen julistaja, jonka vaikutus monissa paikoissa…
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1905-1906 sisältää myös artikkelin: Gabr. v. Pfaler: Mietteitä ja toivomuksia voimistelun opetuksen suhteen.
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1897-1898. Sisältää myös artikkelin: Konrad Hildén, Ciceron valtio-opilliset mielipiteet (64 s.).
Kutsu Carl Johan Cederbergin ja Johanna Selina Parwiaisen vihkiäisiin Joensuun sahalla.Carl Johan (Janne) Cederberg oli joensuulaisen liikemiehen, eli sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-kusti") poika. Isä-Gustaf myi liiketoimintansa ja…
Konserttiohjelma Kööpenhaminassa pidetystä kansanlauluillasta 6.12.1919. Säestäjänä oli Selim Palmgren.Maikki Pakarinen-Järnefelt oli Joensuusta lähtöisin oleva oopperalaulaja. Hän oli syntynyt 26.8.1871 ja kuoli Turussa 4.7.1929. Hän oli naimisissa…
Sisältää konserttiohjelman ja artikkeleita pianisti Väinö Mäkisen konserteista ja Sibeliuksen musiikista. Väinö Mäkinen oli Sortavalan Myllykylän opettajan ja tehtailijan Eero Mäkisen poika.
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kirjanmerkki on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se Emilian itse valmistama. Emilia oli yksi piirilääkäri…
Joensuun kaupunginvaltuuston varsinainen kokous istuntohuoneessa kaupungintalossa perjantaina 28 p:nä tammikuuta 1949 klo 19.Kokouksen esityslistalla oli mm. poliisilaitoksen määrärahat, Savon Työlaitoksen edustajan vaali, kunnallisvero ja…
Joensuun suomalaisen lyseon vuosikertomuksen 1919-1920 lisäksi julkaisu sisältää lyseon sankarimuistotaulujen paljastamisjuhlan ohjelman puheineen, runoineen, lauluineen ja kansalaissodan muisteluineen.
Itä-Karjalan kansanopisto perustamiseen Laatokan Karjalassa saatiin lupa 8.3.1906, ja samana syksynä kansanopisto aloitti toimintansa Impilahden Viipulanniemessä. Siellä opisto toimi vuoteen 1939 asti, kunnes sota-aika katkaisi opetuksen.…
Kansalaissodan päättymisen maakunnallinen 40-vuotisjuhla järjestettiin 15.5.1958. Ohjelmassa oli mm. seppeleiden lasku ja paraati. Esiintyjälistalta löytyy seuraavia nimiä: kansanedustaja Raino Hallberg (tervehdyssanat), Joensuun Mieslaulajat…
Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…
Vuosikertomus Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliiton toimintavuodelta 1915. Vuonna 1915 liittoon kuului 16 yhdistystä. Puheenjohtajana toimi kauppias Eino Pakarinen Joensuusta.
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kirjastoja ylläpitivät erilaiset järjestöt, myös nuorisoseurat. Vuonna 1902 Pohjois-Karjalan Nuorisoseuralla oli 40 haaraosastoa, joista 16:lla oli kirjastot. Liperin Mattisenlahden nuorisoseura oli yksi…
Nurmeksessa Jukolan osuuskaupan juuret ovat osuustoimintaliikkeessä. Osuuskaupan ensimmäiset säännöt hyväksyttiin ja kuvernöörin vahvistus niille saatiin 25.11.1909. Kauppatoiminta sai myös alkunsa. Meijerin osuuskunnan kokouksessa 20.2.1912 tehtiin…
Pohjois-Karjalan Nuorisoseura katsotaan perustetuksi 1.5.1894, jolloin seuran säännöt saivat senaatilta hyväksyvän allekirjoituksen. Sitä ennenkin nuorisoseuratoimintaa oli maakunnassa, vanhimmat nuorisoseurat olivat Nurmeksessa, Kiteellä,…
Kutsu Aada Parviaisen ja filosofian maisteri Oskar Sylvinin vihkiäisiin Pekkalassa 2.8.1894. Aada oli kauppaneuvos, laivanvarustaja ja sahateollisuusmies Petter Parviaisen (1824–92) tyttären Catharina Wilhelminan tytär.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
