Aineistot (yhteensä 10734)

Aini Saari kuoli Amerikassa 1954. Hiski tuli vaimonsa hautajaisiin Vehmaalle tuoden mukanaan Ainin tuhkan. 1956 Hiski palasi Amerikkaan tarkoituksenaan tulla sieltä Suomeen lopullisesti, mutta suunnitelmat muuttuivat kun Hiski halvaantui ja kuoli…

Avainsanat:

Hiski ja Aini Salomaa kävivät Suomessa useaan otteeseen 1930-50-luvulla tapaamassa sukulaisiaan sekä Kangasniemellä että Vehmaalla.

Kangasniemeltä 19-vuotias Hiski Salomaa lähti vuonna 1909 Amerikkaan siirtolaiseksi. Amerikassa Hiski tapasi vehmaalaisen Aini Saaren, jonka kanssa hän avioitui 1910-luvulla.

1936
Hiski ja Aini Salomaa poseeraavat Amerikassa 1936 uuden Studebaker-autonsa kanssa. Myöhemmin Hiski tuli Studebakerin kanssa Suomeen ja möi auton kangasniemeläiselle taksinkuljettajalle.

Avainsanat:

Hirviporukka Heinosen ladolla Hississä 17.10.1963. Kuvassa vasemmalta lukien: tunnistamatta, Heimo Hyrylä, Arvi Lahtinen, tunnistamatta, Arto Kataja, Urho Ollila, tunnistamatta, Robert Majakallio.

Emännät Sanni Kolehmainen ja Hilda Jauhiainen jakamassa hirvikeittoa Vuonamon Tienhaarassa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.10.1971.

Vuonamon Raikun hirvipeijaiset Aholassa. Vasemmalla Senja Laukkanen ja Elina Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 31.10.1968.

Kummunkylän Siirtolassa hirvipeijaiset. Vasemmalla emännät Augusta Hänninen, Hilda Nuutinen, Aino Vesterinen ja Kerttu Nuutinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 10.11.1967.

Kummunkylän koululla vietettiin hirvipeijaisia. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 6.11.1975.

Hirvipeijaiset Keiteleen Kummun kansakoulussa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 3.12.1970.

Hirvipeijaiset Kummunkylällä. Vasemmalta Niilo Hytönen, Onni Ruotsalainen, nimi ei tiedossa, Aulis Leinonen, Yrjö Jääskeläinen, Toivo Ikäläinen, Toini Jääskeläinen, nimi ei tiedossa, Aino Leinonen ja nimi ei tiedossa.

Hirviniemen hiekkaranta 18.7.1967.

Hirvikilpailut. Vasemmalta Markku Laukkanen(?) ja Lassi Kahelin. Vuosiluku tuntematon.

Hirvikilpailu Keiteleellä. Voittanut joukkue Vuonamon Raiku. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.10.1965

Vasemmalta Helga Ruotsalainen, Klaudia Utriainen ja Kyllikki Pulkkinen syömässä hirvikeittoa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.12.1964.

2016
Hirvijokilaakso kuvattuna kirkon kävelysillalta kirkonkoskea kohden. Kutsuttu myös Kalahaudaksi.

1990
Suhteellisen pieni joki muuttuu tulviessaan varsin laajaksi. Kuvissa Nummen silta ja sen lähiympäristö.

1987
Suhteellisen pieni joki paisuu suureksi tulvien aikaan vuosittain.

2008
Hirvijoki virtaa Nousiaisten kirkon ohi.

2008 (yksi kuva), 2016
Hirvijokilaakso on kulttuuriperintömaisemaa Nousiaisissa. Aluetta on hoidettu paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen johdolla yhteistalkoin sekä lampaita laiduntamalla.

2012
Hirvijoen Falkinkoski.

Avainsanat: ,

1999
Toimivat kylät -hankkeen puitteissa laadittu kyläsuunnitelma vuodelta 1999.

Avainsanat:

Erkki Pulkkinen Leppäselän ampumaradalla riistanhoitoyhdistysten hirvi- ja haulikkokilpailussa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 1.9.1977.

Hirvensalon kirjasto sijaitsee Hirvensalon saarella. Kirjasto jatkaa pitkiä perinteitä, sillä kirjastotoiminnan voi katsoa alkaneen jo vuonna 1897 nuorisoseuran toimesta, kun saarelle perustettiin lukutupa. Kunnalliseksi kirjasto muuttui vuonna…

Hirvenammunnan Keiteleen mestarit Olavi Paananen (vas.) ja Hannu Hytönen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 6.4.1978.

Vieno ja Aadolf Laakso Hintun tuvan pihalla. Kuva on otettu n. 1930-luvulla.

Raision kaupungistumisesta huolimatta merkittävää maanviljelyä harjoitetaan yhä muun muassa Hintsan kartanossa, Mahittulassa. Kuva on 1970-luvulta.

Avainsanat:

1912
Kelloseppä Leonard Albinus Lönnrot (1865–1944) perusti kello- ja sormuskaupan Hämeenlinnaan vuonna 1894. Liike menestyi hyvin, ja vuonna 1912 sillä oli päämyymälä torin varrella ja sivumyymälä Raatihuoneenkadulla numerossa 36, Kirkkopuiston kohdalla.…

1905 1909 1920 1928
Viktor (Vihtori) Heinäsen kiviveistämö toimi Hämeenlinnassa vuosina 1897–1937. Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta on digitoitu Heinäsen kiviveistämön hintaluettelot myös vuosilta 1909 ja 1920 sekä kaksiosainen luettelo vuodelta 1928.

1927
Kivenhakkaaja Frans Verner Sarkki perusti kiviveistämön Hämeenlinnaan vuonna 1923. Sarkki valmisti hautakiviä joko oman mallistonsa mukaan tai asiakkaan piirustuksista. Sarkin kiviveistämö sijaitsi osoitteessa Turuntie 20.

1938-1939
Hämeenlinnan verkatehtaan valmistamien puku- ja kappakankaiden, sheviottien ja diagonaalien ym. kankaiden hintaluettelo tuli voimaan tammikuun 17. päivänä 1938. Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta on digitoitu Verkatehtaan hintaluettelo myös…

1937
K. J. Tuominen valmisti Tuuloksessa ajelukärryjä.

1941
Hämeenlinnalainen osakeyhtiö Kotelo perustettiin vuonna 1921. Liikkeen toimitusjohtaja Toivo Kuusela siirtyi osakeyhtiöön Arvi A. Kariston kirjekuoritehtaan johtajan paikalta. Kotelo oy valmisti 1920–1940-luvuilla erilaisia pahvikoteloita mm.…

1939
Vuonna 1918 perustettu osakeyhtiö Kultakeskus valmisti kaikenlaisia hopea- ja uushopeaesineitä.

1931
Puunjalostusliike Aron & Railon valikoimissa oli vuonna 1931 mm. yli kaksikymmentä erilaista vaateripustinmallia, saapasrenkejä, leikkuulautoja ja pyykkipoikia.

1942
Tunnettu viipurilainen makeistehdas Pohjola-Koitto siirsi toimintansa Hämeenlinnaan talvisodan alettua. Vuoden 1942 hinnastossa esitellään tehtaan makeisvalikoima karamelleista suklaarasioihin. Hinnat ovat Kansanhuoltoministeriön määräämiä.

Vuonna 1889 perustetun K. G. Wileniuksen makkaratehtaan tuoteluettelossa on monenlaisia makkaroita ja lihatuotteita, jotka tehdas valmisti noudattaen lihan käsittelyssä "mitä ankarinta puhtautta". Wilenius kuoli vuonna 1912, jonka jälkeen hänen…
 
Koneluettavat metatiedot: