Rakennus oli aikoinaan Nousiaisten rautatieasema, otettu käyttöön 1923. Nyttemmin se toimii juhlapaikkana sekä Aliskulman kyläyhdistys ry:n toiminnan keskuksena.
Aliskulman kyläyhdistys ry on toiminut aktiivisesti Nousiaisissa vuodesta 1994.…
Muistolehto sisältyy seurakunnan hautausmaan laajennusosaan, joka valmistui vuoden 2010 lopussa, käyttöönottojuhla oli 29.5.2011. Laajennusosassa on 432 arkkuhautaa, 630 uurnahautaa sekä muistolehto ja sirottelualue sekä hiljentymisalue.…
Ikiaikainen Halisten kylä elää yhä. Kylän entisille metsämaille on kohonnut Halisten uusi kaupunginosa. Kuitenkin kylän menneisyys on säilynyt sen maisemissa Aurajoen varrella, vanhoissa pihapiireissä - ja muistoissa.
Ikiaikainen Halisten kylä elää yhä. Kylän entisille metsämaille on kohonnut Halisten uusi kaupunginosa. Kuitenkin kylän menneisyys on säilynyt sen maisemissa Aurajoen varrella, vanhoissa pihapiireissä - ja muistoissa.
Ivalojoki on joki, joka suojelee itseään massaturismilta, toteaa pitkän linjan ohjelmapalveluyrittäjä Teuvo Katajamaa. Ivalojoen pinta saattaa vaihdella muutaman päivän sisällä jopa metrillä, joten aivan tottumattomalla saattaa olla vaikeuksia…
"Lapin luonto ja erämaat ovat matkailun vetovoima, jota ei vielä täysin ymmärretä", toteaa Lapin Luontolomat Oy:n perustaja Teuvo Katajamaa muistellessaan kymmeniä vuosia kestänyttä ohjelmapalvelu yrittäjätoimintaansa Saariselällä. Lapin Luontolomat…
Raja-Joosepilla oli renkinä kolttapoika. Renki haki itselleen vaimon. Raja-Jooseppi sanoi, että te ette sovi toisillenne ja he sitten erosivat. Vaimo jäi Raja-Joosepin haltuun. Joosepille tuli pororengiksi Akujärven Tauno, joka rakastui kolttapojan…
Lumilammen Väinö joutui kiipeliin naisten kanssa, häntä piiritti kolme naista. Kun hän meni naimisiin yhden kanssa, niin sisko tuli perässä. Ruottalan Eero alkoi tapailemaan tätä Aliisaa, siskoa ja meni naimisiin. Väinö oli naimisissa kuolemaansa…
Kertoja on ampunut jäniksiä paljonkin. Hän kertoo kuinka hän toi kaksi ampumaansa jänistä kavereilleen asentopaikalle kehottaen valmistamaan vaihteeksi jänispaistia. Hän oli myös ampunut pari kettua. Toiseen kettuun hän ei heti kunnolla osunut. Ennen…
Aukku muistelee armeijan aikuista talon siivousta ja siihen liittyneitä sattumuksia. Metson pyynti sai miesten kesken pientä kilpailuhenkeä aikaan. Kun kaverit kaipasivat vaihtelua ainaisen mettokeiton syöntiin, tarttui Aukku kivääriin ja kävi…
Pappi lähti kylästelemään Rahajärvelle, kun tiesi että siellä asui yksinäinen naisihminen. Kun ilta koitti niin Rahakaija lupasi lähteä viemään papin porokyydillä Inariin, kun oli itselläkin asiaa sinne. Hän pakkasi kuitenkin mukaan laavun, makaukset…
Aukusti Katajamaa hankki ensimmäisen poromerkkinsä työpalkallaan Kangasniemen Mikolta v. 1924. Poromiehen hommat saivat kuitenkin odottaa, sillä Aukusti joutui lähtemään isänsä avuksi Inarijärvellä sijaitseville savottatyömaille. Hän työskenteli…
Kertojan äiti on kotoisin Akujärveltä ja isä Ylitorniolta. Katajamaan suku on tällöin tullut Akujärvelle. Äidinäiti on kotoisin Hämeenkyröstä. Hän on Heikki Kyrön ja vaimonsa ottotytär ja muuttanut Kyrön pariskunnan mukana Akujärvelle.
Villinä talvena lakkolaiset polttivat yhtäaikaa kaksi sunaa. Toinen palo Tsarmijärvellä ja toinen Kirakkavuonossa. Lakkolaisten tarkoituksena oli saada palkankorotusta. Tsarmijärven savotalla hakattiin jopa 450 000 tukkia. Ruokapuoli oli melko…
Vuotta 1921 kutsuttiin villiksi vuodeksi savotoilla ansaittujen hyvien tienestien takia. Puusta maksettiin 5 mk/juoksumetri ja saaduilla tuloilla Aukustin isä osti hyvän hevosen 10 000 markalla. Aukusti muistelee myös, kuinka Mikko Kiviniemi lähti…
Teos on taiteilijakirja. "Pelikorttikirja on käsinsidottu kirja, joka on tehty vanhasta korttipakasta. Pelikortteja on työstetty sekatekniikalla maalaten ja piirtäen. Yhteen liimattu ja ommeltu korttipakka aukeaa tietyistä kohdista niin, että aukeama…
Sisarukset Elina ja Elsa musitelevat koulunkäyntiä ja asuntolaelämää Salmijärvellä. Vaikka kuri oli melko kova, on kouluajoista kuitenkin jäänyt hyvät muistot. Koulukäyntiin sisältyi askartelua ja leikkejä. Lisäksi oppilaat keräsivät marjoja ja…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen sisällä tekijämerkinnät: 13 kuivaneulakaiverrusta / Pentti Kaskipuro ; 13 runoa / Kari Saviniemi. Paperitaitokset (15 kpl) tumman sinivihreän kotelon sisällä, lukitus kiinalaiseen tyyliin. Painos 20 numeroitua…
Sähke on repeytynyt kolmeksi kappaleeksi ja sen päiväys epäselvä. Anna Liisa -näytelmän ensi-ilta oli 2.10.1895. Sähkeessä Kasimir Leino, Eero Erkko, Santeri Ingman, Reijonen, Hultin, Sjöberg ja Frisk onnittelevat Minna Canthia luultavasti näytelmän…
Kirjeen päiväyksessä ei vuosilukua, vaan se on päätelty kirjeen sisällöstä. Leino mainitsee kirjeessä listasta, jonka on tehnyt Nietzschen tutustumisen arvoisista teoksista ja jonka lähettää kirjeen mukana Canthille. Kyseinen suosituslappunen on…
F. A. Kaseliuksen laatima arkkiveisu kertoo hämeenlinnalaisen lehtorin Ferdinand (Nantti) Sainion murhasta, josta tuomittiin lehtorin Aina-vaimo. Arkkiveisu on painettu Tampereella Uuden kirjapaino-yhtiön kirjapainossa.
Teos on taiteilijakirja. Kirjan teemana rakkaus, kuolema ja Jumalan olemus. Liittyy näyttelyyn Tuomiokirkon kryptassa 11.9.2002 klo 18-22. Näyttelyvieraille annettiin lahjaksi Ulla Karttusen Punainen kirja.
Teos on taiteilijakirja. 21-sivuinen vihkonen käsin taitellussa kuvioidussa kuoressa. Teksti liittyy kuvataiteilija Mika Aalto-Setälän teokseen "Ulla Karttusen muotokuva" (1994). Tämä teos käsittää Ulla Karttusen kokonaisuudessaan ja on siis…
Teos on taiteilijakirja. Kierreselkäinen miniatyyrikirja, jossa tekstiä, kalvokuvia ja väripapereita. Liittyy Ulla Karttusen videoon "This is not art". Uniikkikappale.
Itä-Karjalan kansanopisto perustamiseen Laatokan Karjalassa saatiin lupa 8.3.1906, Saman vuoden marraskuussa kansanopisto aloitti toimintansa Impilahden Viipulanniemessä. Jo vuonna 1896 aloitettu kansanopistoasian valmistelu Karjalaan sai…
Näkymä Puijolta kaupungin yli kaakkoon. Kuva on otettu 1890-luvun alussa. Kuvaaja Karl Granit.Novellissa Eräs Puijolla käynti Canth kuvaa Puijon teitä ja maisemia: -- mutta vähän etempänä kohosi oikeaan Puijon mahtava mäki, kuopiolaisten ylpeys.…
Maisema Savilahdesta Harjulaan päin Karl Granitin kuvaamana. Harjulassa sijaitsi kaupungin vaivaistalo, jonne kaikki kaupungin vaivaishoitoon oikeutetut sijoitettiin 1880-luvulla.Julkinen huomio kohdistui Harjulan huonoihin oloihin vuosikymmenen…
Kaupungintalo valmistui 1885 kauppatorin varrelle. Rakennus oli keskeinen osa kaupunkikuvaa.Taustalla Puijo. Kuvaaja Karl Granit. Kuvan keskellä samana vuonna valmistunut kaupungintalo.
Kesäkuussa 1891 Kansanvalistusseura järjesti valtakunnalliset laulu- ja soittojuhlat Kuopiossa. Juhla-alue sijaitsi Väinölänniemen kentällä. Minna Canthin kirje Elli-tyttärelle kertoo, että juhlissa kävi 16 000 vierasta. Juhla erinomaisesti…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
