Iivo Härkösen matkakuvaus sisältää tietoa mm. Pohjois- ja Etelä-Karjalan sekä Laatokan Karjalan historiasta, luonnosta, karjalaisista asukkaista ja heidän elinkeinoistaan.
Allekirjottanut kenraaliluutnantti Seyn. Franz Albert Aleksandrovitš Seyn oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Tiedonannot on luettu ääneen Ruskon kirkossa ja Ruskon kirkkoherra on ne säilyttänyt.
Suomen Ladun 40-v. juhlahiihtoon osallistui 160 keiteleläistä. Vasemmalta Anni Savolainen, Tuula Tikkanen, Hannu Lappalainen ja Pentti Saastamoinen ovat juuri saapuneet saamaan juhlavuoden tarran takkinsa hihaan. Jokaiselle tuli 10 km taival.…
Kokouskutsu Suomen Naisyhdistyksen vuosikokoukseen 20.2.1890. Kutsu on kirjoitettu sekä suomeksi että ruotsiksi. Kutsussa on Suomen Naisyhdistyksen leima.
Johdanto
I. Pohjanmaan-Savon poikkiradan alkuhistoria
II. Esitys ratasuunnan Vaasa-Härma-Lappajärvi-Alapitkä rakentamisesta
III. Keski-Suomen poikkirata eli Suomen Pacific-rautatie
IV. Miksi Vaasa poikkiradan päätepisteeksi?
V. Vaasan satamain…
Suomenkasarmien ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1880-luvulla alueelle rakennettiin puisia miehistö- ja asuinrakennuksia suomalaista sotaväkeä varten. Kolme miehistörakennuksista paloi 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Suomalaisen sotaväen…
Hämäläisten pukineiden olennaisimmat osat 1800-luvulla olivat valkoinen rohtiminen mekko, patalakki ja pieksut. Kansanpukujen ohella R. W. Ekmanin teos esittelee hämäläisen heimon luonnetta, hämäläisten asumisoloja, rakennuksia ja yleisemminkin…
Allekirjoittanut kenraaliluutnantti Seyn. Franz Albert Aleksandrovitš Seyn oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Tiedonannot on luettu ääneen Ruskon kirkossa ja Ruskon kirkkoherra on ne säilyttänyt.
Evon kruununmetsä syntyi isojaon jälkeen 1770-luvulla, kun jakamatta jääneet alueet jäivät kruunun omaisuudeksi. Metsien yhteiskäyttö ja haaskaaminen kuitenkin jatkui edelleen. Vuonna 1851 säädettiin metsälaki ja Evon kruununmetsiinkin lähetettiin…
Höyrylaiva Ahti on kiinnittynyt Hämeenlinnan satamaan. Ahti liikennöi Vanajavedellä ainakin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Huvimatkojen järjestäjät kehuivat lehti-ilmoituksissaan Ahtia ketteräksi ja nopeakulkuiseksi. Laivan taustalla on…
Eelis Peltonen oli tunnettu ketun ja ahman pyytäjä, mutta hän harrasti myös helmenpyyntiä Suomujoella vuosina 1910-1955. Suomujoki oli ollut venäläisten helmenpyytäjien pyyntipaikka vuosina 1840-1890, jolloin saaliit olivat olleet hyviä. Kiitokseksi…
G. W. Gustafssonin arkkiveisu kertoo samasta Hämeenlinnassa tapahtuneesta surmatyöstä kuin Simo Hirvosen arkkiveisu. Arkkiveisu on painettu Tampereella, Emil Hagelbergin ja kumppaneiden kirjapainossa.
Katastrofit ja onnettomuudet olivat suosittuja arkkiveisujen aiheita. Surulaulu tapaturmasta, joka tapahtui Warjakan retillä kertoo Oulunsalon Varjakassa syksyllä 1907 tapahtuneesta turmasta. Norjalaisen parkki Haugesundin lastausväkeä kuljettanut…
Arkkiveisu kertoo, miten Koivuniemen torpan isäntä ja piika murhasivat kuristamalla torpan emännän ja viiden lapsen äidin Tyrvännössä, Haukilan kartanon mailla.
Simo Hirvosen laatima arkkiveisu on kaksiosainen. Ensimmäinen osa Tapahtuma kertoo neidin kohtalokkaasta matkasta. "Kauniista kaupungista, Linnasta Hämehen, Sen kestikievarista, Läks neiti matkallen." Neiti oli matkalla tuttavansa luokse Hattulaan,…
Mäntsälä-lehdessä 17.11.1996 julkaistu artikkeli Keisarin Kalaaseista. Mukana myös samalla sivulla julkaistu artikkeli "Ullan korut korutaidenäyttelyssä" Ulla Möllersvärdin Keisari Aleksanteri I:ltä saamista koruista.
Suur-Huittisten historian neljäs osa alkaa vuoden 1918 tapahtumista. Alue kuului muun Etelä-Suomen tavoin ns. Punaiseen-Suomeen. Vasemmisto oli ollut eduskuntavaaleissa yleisesti porvarillisia vahvempi. Rintamalinjat olivat jyrkät barrikadin…
Suur-Huittisten historian viides osa johdattaa lukijan kotirintaman vaikeuksiin. Kaikkea säännösteltiin, kansanhuolto valvoi ja sotajoukot kaipasivat huolenpitoa. Siirtoväki tuli kahdesti. Se muonitettiin ja majoitettiin. Siirtoväki jarintamamiehet…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
