Johtaja E. Raatikainen ja johtaja K. Aitto-oja luovuttavat maanviljelijä Eino J. Kortelaiselle 135Ferguson-merkkisen traktorin. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 12.3.1965.
Vasemmalla Maija Saastamoinen, Pirjo Kukkonen, Pirjo Jääskeläinen ja Aino Kananen traktorinajokorttia anomaan menossa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 3.6.1971.
Teos on taiteilijakirja. Pahvikotelo, jonka sisällä 32 kpl kompostoituvalle, kevyesti teksturoituidulle mattapintaiselle erikoispaperille painettua korttia. Kortit sisältävät englanninkielisiä tekstejä ja grafiikkaa. Numeroitu painos (2/80).
Italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi (1773–1846) matkasi vuosina 1798-1799 Suomen ja Lapin halki Nordkappiin, Euroopan pohjoisimpaan kärkeen. Kolme vuotta myöhemmin hän julkaisi retkestään laajan englanninkielisen teoksen, jossa hän…
Travels-teoksen toisessa osassa matkataan Muonionjokea ja Palojokea pitkin Jäämeren rannikolle ja sieltä edelleen purjehtien Nordkappiin. Lappia koskevan matkakuvauksen jälkeen seuraa laaja osasto ”Yleisiä ja sekalaisia tietoja Lapista” (General and…
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu yhdeksästä valokuvasta, aiheina puut. Kuvien takana aforistisia tekstejä. Valokuvat kansion sisällä, kansion värit musta ja kulta.
Tsekkoslovakialaisia urheilujohtajia Valtosen suksitehtaalla 6.3.1958, oik. Pirkko Valtonen, Tuula Passi (tulkki), vieras, vieras, Paula Valtonen, vieras ja hänen takanaan Mauri Valtonen.
Jaakko (Jacob) Fredrik Lagervall (ent. Oxeman, 1787—1865) syntyi Kontiolahdella. Hän oli majuri ja suomalainen näytelmäkirjailija. Lagervallin vanhemmat olivat Kontiolahden kappalainen Fredrik Johan Oxman ja Hedvig Katharina Brusin. Lagervall otti…
Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…
Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…
Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…
Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…
Sisällissodan loppuvaiheessa Hämeenlinnan vanha asemarakennus paloi pahoin ammusvaunun räjähdettyä kaupungin valtauksen yhteydessä 26.4.1918. Rakennus vaurioitui korjauskelvottomaksi. Pari seuraavaa vuotta käytettiin väliaikaisena asemana puista…
Tukinuittoa Naarkoskessa. Ensimmäisessä kuvassa näkyy taustalla Naarkosken kivisilta.
Kolmannessa kuvassa Yrjö Honkanen (vas.).
Neljännessä kuvassa Vilho Perttilä (vas. mies, jonka sylissä on lapsi) ja Helvi Kilpinen (keskellä, musta takki).…
Ensimmäisessä kuvassa tehdään tukkikuormaa Joutsalaisella vinssillä vuonna 1951. Joutsalainen oli käänteentekevä parannus ja apu tukkikuorman tekoon aikaisemman käsipelin jälkeen. Kuvassa Pentti Lehtinen (vas.) ja Urho Marttila.
Tukinuittonäytös Nakkilan Tappuritapahtumassa. Sestominen on yksi tukkilaiskisojen taitolaji, jossa liikutaan uivalla tukilla seisten ja käytetään keksiä melana.
Teos on taiteilijakirja. Teos on kuvitusta sekä (proosa-)runoja sisältävä vihkonen. Teos on neljän, samassa mustassa paperipussissa säilytettävän erillisniteen muodostaman Mytty-teossarjan kolmas osa. 26 numeroimatonta sivua.
1930-luvulla kuivuus oli kova Inarissa kesäaikaan ja metsäpalot riehuivat ympäri kuntaa. Miehiä haettiin taloista sammutustöihin, vaikka oli heinäaika. Sammutuskeinoina olivat kuokka ja kirves.
Teos on taiteilijakirja. Teoksen pohjana on Viitasaaren kirjastosta poistettu kirja ja ideana taiteilijan sanoin "ruostuminen". Teoksen muoto on avattu kirja. Pinnalla on rautapölyä, liimaa ja mikropiirejä. Vallitseva väri on ruosteenruskea.…
Tyko Hagman kertoo kaupunkihistoriassaan hämeenlinnalaisten ponnistuksista kaupungin historian tuhoisimman tulipalon sammuttamiseksi. Vuoden 1831 suurpalossa tuhoutui lopulta kolme neljäsosaa kaupungin koko rakennuskannasta. Kirkkoa lukuun ottamatta…
Tulipalo Keiteleen Äyräpäässä Kivirannassa. Tuli tuhosi karjarakennuksen ja kolme lehmää ja sian. Pelastettiin neljä sikaa ja kaksi vasikkaa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.4.1968.
Koutajärven Itämäen talossa paloi navettarakennus ja aittarakennus. Rakennukset omistivat Pekka ja Liisa Karhunen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 21.5.1970.
Tulipalo Kummunkylässä Rasiahossa. Talossa asui nuohooja ja ostomies Alvar Leinonen yhdessä myymäläharjoittelija Raimo Myyryläisen kanssa. Talon omisti talonmies Aulis Leinonen, joka asui Vesannolla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 1.3.1968.
Emäntä Tyyne Räsänen poikiensa Juhanin ja Matin kanssa. Asuinrakennus paloi Sulkavanjärvenkylässä Petäjämäessä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.3.1969.
Tulvavesi peitti Savijoella Kukonkorven sillalle johtavan tien vuonna 1965. Sillasta on kuvassa näkyvillä vain keskikohta. Polkupyöräilijä on Harri Mäkelä.
Toisessa kuvassa näkyy taustalla Savijoen seuratalo.
Tulva Kanteleella, Myllyn sillalla vuonna 1935. Kuvassa ylhäällä seisovat Kauko Perttilä (vas.), Tauno Perttilä, Impi Perttilä ja Oskari Perttilä. Oikealla reunassa ovat Katri Perttilä ja Eino Lempälä. Autoa ajaa Mauno Perttilä ja auton reunalla…
Hämeen linnan ja kaupungin keskustan välinen alue oli vetistä maastoa, joka viime vuosisadan alkupuolella peittyi kevättulvien aikana kokonaan veden alle. Ennen Vanajaveden säännöstelyä vesi saattoi nousta aina Tampereentielle asti. Linnan ja…
Digitoidussa dokumentissa on neljä konekirjoitusliuskaa, joihin on tehty lyijykynällä pieniä korjauksia. Sisältää yhden novellin käsikirjoituksen.Novelli Tunturit kertoo kahden miehen oleskelusta autiossa tunturimaastossa, jossa he käyvät keskustelua…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
