Aineistot (yhteensä 10734)

Frithiof Napoleon Neppenström (1835 Kuhmalahti – 1905 Joensuu) oli kauppias, kauppaneuvos ja laivanvarustaja. Neppenström omisti myös kolmasosan kaupungissa toimineesta Haukipuron oluttehtaasta.

Onni Uljas Ruutu (11.10.1894-15.11.1972), vuoteen 1934 Ruuth, oli lakitieteen lisensiaatti ja toimi Joensuun pormestarina vuosina 1922-1964. Hänen vaimonsa Paula Ruutu toimi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toiminnnajohtajana vuosina…

Avainsanat: ,

Iivo Härkönen (25.8.1882 Suistamo - 28.8.1941 Helsinki) oli kirjailija, opettaja ja karjalaisen kansanperinteen kerääjä. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista, ja toimi opettajana Suistamolla, Salmissa ja Helsingissä. Vuodesta…

Avainsanat:

Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti – 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…

Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti – 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…

Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti — 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…

Metsänhoitaja Aimo Manner toimi Pohjois-Karjalan uittoyhdistyksen uittopäällikkönä vuosina 1939-1958, jonka jälkeen hän jäi eläkkeelle.Aimo Mannerin exlibriksen on tehnyt B. E. Uttuslien vuonna 1945.

Avainsanat: ,

1807
Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) opiskeluaikaisia muistiinpanoja

1908 viimeistään
Ylinen, Keskinen ja Alinen Rautjärvi sijaitsevat Lammilla nykyisellä Evon luonnonsuojelualueella noin 14,5 kilometrin päästä Lammin taajamasta pohjoiseen. Järvistä on käytetty myös nimityksiä Ylimmäinen, Keskimmäinen ja Alimmainen Rautjärvi. Alinen…

1920-luku
Postikortin kuvassa on ilmeisesti Evon metsäopiston silta, joka yhdisti Evon opiston vanhan ja uuden puolen alueet toisiinsa. Kuvan ottamisaikana, 1920-luvulla, oppilaitoksen nimenä oli Evon metsäkoulu. Myös Huokausten sillaksi kutsutulla paikalla…

Avainsanat: , , ,

1920-luku
Evon metsäoppilaitoksen oppilaat olivat nimenneet Alisen Rautjärven hiekkarannat Rivieraksi. Järven pohjoisrannan puoleinen tie johtaa Evon metsäkoululta yleiselle maantielle. Rivieran männikkö on syntynyt luontaisesti 1830-luvun metsäpalon jälkeen.…

1900-luku (vuosikymmen)
Iso-Evon kruunun liikamaa määrättiin vuonna 1856 kruununpuistoksi. Evon metsäopisto perustettiin 1858 ja se toimi vuoteen 1908, jolloin korkein metsäopetus siirrettiin Helsingin yliopistoon. Vuodesta 1876 Evolla toimi myös metsäkoulu, joka jatkoi…

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1977

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2000

2010-01-15
Tarina kertoo evakkomatkasta Inarista Rovaniemen kautta Muonioon, evakkoajasta Muoniossa sekä kotiinpaluusta.

Petsamosta lähdettiin evakkoon Norjan puolelle, vähän sen jälkeen koko Petsamo paloi. Välirauhan jälkeen palattiin takaisin Suomeen. 

Keiteleelle elektroniikkateollisuutta. Euro-Tele Oy:tä edustivat sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa työnjohtaja Timo Meriluoto (vas.) ja toimitusjohtaja Seppo Sinivirta sekä Keiteleen kuntaa kunnanjohtaja Osmo Kärkkäinen ja kunnansihteeri Erkki…

1973
Tämä kirja kertoo Eurasta. Vauraan maatalouden ja voimakkaan suurteollisuuden kunnasta. Teoksen sivuilta löytää näkymiä ja havaintoja, joita ei aina osu ohikulki­jan silmään - ellei pysäytä ajokkiaan ja kurkista miltä maisema näyttää…

2010
EURAN KUNTA tunnetaan kivikaudesta myöhäiselle rautakaudelle asti ulottuvasta rikkaasta esihistoriastaan, talonpoikaisesta rakennusperinnöstään ja teollisen miljöön monisatavuotisista kerrostumistaan. Alueen monista arvokkaista luontokohteista…

Avainsanat: ,

1920
Työväen näytelmäkirjasto, n:o 54

1985
Teos on taiteilijakirja ja portfolio. Mustavalkoisia valokuvia kansion sisällä. Rabbe Enckellin runo "Ständigt går hårda bud genom själen...", suom. Tuomas Anhava. Painos 110 numeroitua kappaletta (105/110).

Avainsanat:

1964
Teos on taiteilijakirja. Teos on muodoltaan haitarikirja ja sisältää sanaleikkejä ja piirroksia.

Avainsanat:

aikaisintaan 1922
Kuvan oikeassa reunassa näkyvät ns. Eteläkadun villat rakennettiin vuosina 1919–1922 kaupungin vuokratonteille. Yhden puisista asuintaloista suunnitteli rakennusmestari E. K. Ansas ja muut silloinen kaupungin rakennusmestari K. B. Koskinen. Talot…

Esteri Parviainen, kirjastonhoitajana Iisalmen kaupunginkirjastossa vuosina 1935 - 1952.

Ester Saastamoinen lypsyllä. Karja on tyypillistä itäsuomalaista rotua eli kyyttöjä. Kuva Anna Kauhanen. Vuosiluku ei tiedossa.

Avainsanat: , , ,

Esson risteys. Vuosiluku ei tiedossa.

1976
Vanha Esson huoltoasemarakennus purettiin ja sen paikalle rakennettiin uusi huoltoasemarakennus, joka valmistui vuonna 1976. Sen yhteydessä aloitti toimintansa myös Primulan baari, josta tuli 1970-luvun jälkipuolella ja seuraavalla vuosikymmenellä…

1960-luku
1960-luvun Raision maamerkkeihin kuului vuonna 1960 valmistunut Esson huoltoasemarakennus. Raision taksiasema muutti uuden huoltoaseman kulmahuoneeseen.

Esso-huoltamo. Vuosiluku ei tiedossa.
 
Koneluettavat metatiedot: