Aineistot (yhteensä 10697)

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…

Keski-Karjalan Hevosystäväinseura perustettiin Joensuussa syksyllä 1873. Se mm. järjesti kilpa-ajoja.

Kutsu Anders Henrik Roseniuksen ja Elisi Silvénin vihkiäisiin.

Avainsanat: , ,

Hällströmien sisarusten perustama kaupungin köyhien tyttöjen koulu lakkautettiin tarpeettomana vuonna 1875. Tuolloin kaupunkiin saatiin kansakoulu. Viisi vuotta myöhemmin koulu avattiin kuitenkin uudelleen, nyt käsityökouluna. Vuonna 1909 vastuun…

Ilmoitus Johan Alfred Nystén kuolemasta.

Kutsu Aron Johan Rytkösen ja Natalia Wilhelmina Europaeuksen vihkiäisiin.

Kutsu opettaja Johan Magnus Alopaeuksen ja Nina Nathalia Nysténin vihkiäisiin.

Kutsu Efraim Fredrik Cajanderin hautajaisiin.

Kutsu Vetsej Solehmaisen ja Mathilda Lindholmin vihkiäisiin.

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…

Joensuun Teatterin ystävät esittävät teatterin hyväksi 5-kuvaelmaisen huvinäytelmän.Täytekynä-näytelmän käsiohjelmasta löytyvät seuraavat nimet: Kauko Salminen, Marita Koivula, Iikka Koivula, Irma Tarma, Salomon Manninen, Paavo Riippa, Sirkka-Liisa…

Avainsanat: ,

Akulina Filipoff oli Impilahdella syntyneen kauppias Jakob Filipoffin vaimo.

Kutsu Laura Hornborgin ja Woldemar Örnin vihkiäisiin.

Avainsanat: ,

Joensuun Teatteri esitti näytäntökaudella 1944-45 Eugene O'Neillin näytelmää Oi, nuoruus. Näytelmän käsiohjelmassa on myös teatterin näyttelijöiden kuvia.

Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kortti on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia, Sofia Julia…

Julkaisussa kerrotaan Sortavalan seminaarin toiminnasta lukuvuonna 1931-1932, joka oli seminaarin 52. toimintavuosi.

Privata fruntimmerskola i Joensuu eli tyttökoulu perustettiin 1865. Se toimi aluksi yksityisin varoin ja lukukausimaksuin. Opetuskieli ruotsi vaihtui vuodesta 1881 vuosiluokittain suomeksi.Pitkällisen väännön jälkeen koulun uudet tilat rakennettiin…

Vuosikertomus Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliiton toimintavuodelta 1918. Vuonna 1918 liittoon kuului 13 yhdistystä. Puheenjohtajana toimi kauppias Eino Pakarinen Joensuusta.

Kutsu Gustava Cederbergin hautajaisiin.

Hugo Ferdinand Olsoni (1857—1936) oli joensuulainen apteekkari. Hänen vanhempansa olivat apteekkari Anders Olsoni ja Evelina Olsoni. Hugo opiskeli Helsingin yliopistossa filosofian kandidaatiksi, farmaseutiksi ja proviisoriksi. Hän peri isänsä…

Karjalan liitto perustettiin 20.-21.4.1940. Ennen sitä 12.3.1940 oli solmittu Moskovan rauhansopimus, jonka seurauksena karjalaiset joutuivat siirtymään luovutetuilta alueilta uusille asuinsijoille. Karjalan liiton tarkoituksena oli pitää yhteyttä…

Kutsu Hannes Winter ja Aina Cederbergin vihkiäisiin. Gustaf Johannes eli Hannes Winter toimi mm. Sortavalan sairaalan lääkärinä. Hän oli erittäin tunnettu taitavana kirurgina. Aina oli kauppias C. G. Cederbergin lapsenlapsi. Vihkiäisiä vietettiin…

Kutsu Clas Mortimer Walldénin ja Flora Maria Forsténin vihkiäisiin 23.4.1878.

Kutsu Johan Henrik Riikosen hautajaisiin.

Esite sisältää Tolvajärven matkailu- ja retkeilykohteita. Korpiselässä sijaitseva Tolvajärvi kuului Korpiselän pitäjään Laatokan Karjalassa.

Avainsanat: , , ,

Neiti Svärdin talo sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä…

Kutsu Arvid Järnefeltin ja Emmy (Emilia Fredrika, 1865—1937) Parviaisen vihkiäisiin. Emilia Parviaisen isä Mikko Parviainen oli joensuulaisen Petter Parviaisen veli. Kirjailija Arvid Järnefelt (1861—1932) asui Jyväskylässä.

Käsiohjelma Maikki Järnefeltin juhlakonserttiin 22.5.1927 Joensuussa. Säestäjänä oli Selim Palmgren.Maikki Pakarinen-Järnefelt oli Joensuusta lähtöisin oleva oopperalaulaja. Hän oli syntynyt 26.8.1871 ja kuoli Turussa 4.7.1929, vain kaksi vuotta…

Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…

Kutsu kauppias Pekka Kotilaisen ja Iida Honkasen vihkiäisiin.

Sarjaohjelmaan on listattu kevät- ja syyskierroksen joukkueita: JoPS, Kajastus, SaPKo, MyPa, PaSa, SiU ja JoKa. Etu-ja takakannessa mainostavat Joenkulta, Kultasilta, Joensuun Tapetti ja Väri, Halosen lihajalosteet, Pukinetalo Kähkönen ja Joensuun…

Avainsanat: ,

Julkaisu sisältää Pohjois-Karjalan Kotiteollisuusyhdistyksen vuosikertomuksen 1937.

Nurmeksessa Jukolan osuuskaupan juuret ovat osuustoimintaliikkeessä. Osuuskaupan ensimmäiset säännöt hyväksyttiin ja kuvernöörin vahvistus niille saatiin 25.11.1909.Kauppatoiminta sai myös alkunsa. Meijerin osuuskunnan kokouksessa 20.2.1912 tehtiin…

Joensuun Kirkollisen Sisälähetyksen Rukoushuoneen Vihkiäisiin 5.11.1905

Aage Romin käyntikortti.

Avainsanat: ,

Kutsu Väinö Wegeliuksen ja Maikki Cederbergin vihkiäisiin Joensuun sahalla.

Kutsu Elin Neppenströmin ja Simo Parviaisen vihkiäisiin. Frithiof Napoleon Neppenström (21.3.1835 Kuhmalahti – 11.3.1905 Joensuu) oli kauppias, kauppaneuvos ja laivanvarustaja. Neppenström omisti myös kolmasosan kaupungissa toimineesta Haukipuron…

Ilmoitus neiti Maria Parviaisen kuolemasta 9.5.1891.

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…

Ilmoitus kauppias Jacob Gustaf Cederbergin kuolemasta. Jakob Gustav Cederberg (1823–1875) oli kotoisin Pietarsaaresta. Kirvesmiehenä työskennellyt Cederberg muutti 1843 Liperiin. Sittemmin hän toimi Penttilän lastauspaikan hoitajana ja…
 
Koneluettavat metatiedot: