Sömnlösa nätter, : wid warande krankhet, då i betraktande är kommit, de gudfruktigas lidande på jorden, och glädje i himmelen, samt de ogudaktigas wälgång i lifwet, och undergång i döden. Framgifne af Gabriel Floren.
Kajaanin silloisen pormestarin C. G. Flanderin kirjoittama selostus kaupungin oloista ja historiasta vuodelta 1815. Kertomuksessa esitellään mm. kaupungin perustaminen 1651, kaupungin asemakaavaa ja maita, julkisia rakennuksia ja kaupunkia…
Kaksi arkaluonteista kuriiria pysähtyy Viipurista Tukholmaan matkatessaan Turkuun mennen tullen. Luostarijoen-kadun varrella lähellä Aurajoen rantaa asustavaa ystävää tavataan samalla matkalla, samoin yliopiston vahtimestaria.
Teos on taiteilijakirja. A companion to the touring exhibition arranged by Southampton Art Gallery. Numbered edition 811/1000. J.O. Mallanderin lahjoitus kokoelmaan.
Katumajärven rannalla Mantereenvuorella oli 1900-luvun alkuvuosina hieno näköalapaikka. Vasemmalla näkyy Tuomarinsaari ja kuvan keskelle oikealta ulottuu Pitkäniemi. Kortissa on käsinkirjoitettu teksti: Tämän valokuvan on Ipi itse ottanut. Ipi oli…
Geografisk Charta öfver Hattula socken belägen i Tavastehus län, [1800-1820?] on alun perin digitoitu Kansalliskirjaston kokoelmaan Helmi - näytteitä Kansalliskirjaston kokoelmista.
Niemelän torppa sijaitsi Mäskälän Paavolassa Katumajärven itäpuolella. Paavola kuului osana Katisten kartanoon. Niemelän torpan rakennusryhmä oli rakennettu perinteiseen länsisuomalaiseen umpipihamalliin. Torppa tyhjeni asukkaistaan vuonna 1907.…
Teos on taiteilijakirja. Pienen pyöreän pahvisen laatikon sisällä on 3 x 261 cm pituinen liuska rullalla. Käsin ladottu, linokuvoita (numeroita ja kirjaimia). Syväpainopaperi, kohopainomenetelmä. Tekijän signeeraama, ex. 2/10.
Teos on taiteilijakirja. Pienen pyöreän pahvisen laatikon sisällä on 2,5 x 165 cm haitarikirja. Hora on romanialainen ympyrätanssi. Kirjassa on käytetty syväpainopaperia ja kohopainomenetelmää. Uniikkikappale.
Teos on taiteilijakirja. Teoksen pohjana on Viitasaaren kirjastosta poistettu kirja ja ideana taiteilijan sanoin "ruostuminen". Teoksen muoto on avattu kirja. Pinnalla on rautapölyä, liimaa ja mikropiirejä. Vallitseva väri on ruosteenruskea.…
Hämeenlinnan kansakoulujen toisen seitsenvuotiskauden toimintakertomus ilmestyi kevätlukukauden 1892 päätteeksi. Suuri muutos kuluneella kaudella oli yhden luokan lisääminen alakoulun puolelle, minkä jälkeen sekä ala- että yläkoulu olivat…
Hämeenlinnan kansakoulujen kolmas toimintakertomus käsittelee kaupungin kansakoululaitoksen tilaa kymmenvuotisjaksolla 1892-1902. Hämeenlinnan kansakoulujen tarkastaja, lyseon lehtori A. E. Favén kuvaa kulunutta jaksoa verrattain onnelliseksi.…
Anders Emil (Antti) Favén (1841–1913) oli Hämeenlinnan normaalilyseon ja lyseon historian ja maantieteen opettaja, joka toimi myös lyseon rehtorina ja kansakoulujen tarkastajana. Favén oli myös Hämeen Sanomien alkuperäinen nimimerkki Antti. Hänen…
Kivenhakkaaja Frans Verner Sarkki perusti kiviveistämön Hämeenlinnaan vuonna 1923. Sarkki valmisti hautakiviä joko oman mallistonsa mukaan tai asiakkaan piirustuksista. Sarkin kiviveistämö sijaitsi osoitteessa Turuntie 20.
1800-luvun lopulla tervan hinta oli laskenut ja sen poltto velkaannutti tekijänsä. Oulun apulaislääninagronomi Anders Theodor Europaeus (1836-1912) kampanjoi voimallisesti maanviljelyksen ja karjanhoidon puolesta. ”Jos Kajaanin kihlakunnan wanhat…
Teos on taiteilijakirja. Tekijä on valmistanut tätä kirjaa 9 kappaleen uniikkisarjan. Kirja on käsin sidottu ja se koostuu silkkipaperi- ja kartonkisivuista. Sivuilla sinistä tekstiä, silkkipaperiperhosia ja keltaisia pilkkuja. Kannessa yksi…
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu yhdeksästä valokuvasta, aiheina puut. Kuvien takana aforistisia tekstejä. Valokuvat kansion sisällä, kansion värit musta ja kulta.
Teos on taiteilijakirja. Teokseen kuuluu kaksi koteloa, joiden sisällä on kirja. Mustalla kankaalla päällystetyn kotelon sivussa lukituslaitteena puutikku. Sisällä musta, nauhoin ja ompelein "vangittu" kirja, kannessa rikottu peili. Valkoisen…
Teos on taiteilijakirja. Haitarikirja. Sivujen sekä liimattujen hiekka- ja tapettipilvien akvarelliväritys muuttuu sävyiltään ukkostaivaan värisestä kohti vaaleaa. Sivujen ylä- ja alalaitoihin tikattu ompelukoneella nuottiviivastomaisia rivejä,…
Teos on taiteilijakirja. Tekijä on valmistanut tätä kirjaa 25 kappaleen uniikkisarjan Juuriltani-näyttelyyn Tampereelle 4.-30.6.1998 (13/25). Kirja on käsin sidottu ja se koostuu alkuperäispiirroksista, valokuvien sävykopioista sekä…
G. Enwaldin kokoama lista Kajaanin koulun entisistä opettajista (n. 1812-1918) ja joidenkin entisten oppilaiden myöhemmistä elämänvaiheista (1848-1875).
Nimiluettelo:
Aejmelaeus, Carl Emil
-,,- Edvin
-,,- Frans Alfred
-,,- Gustaf…
Suomen koskenperkaus- eli joenperkaustöiden alkuunpanija oli Sotkamon kappalaisen Jaakko Chydeniuksen poika Samuel Chydenius. Hänet nimitettiin Turun yliopiston ensimmäiseksi kemian ja minerologian dosentiksi 5.12.1753, ja hän perusti omalla…
Vuodesta 1733 määrättiin Kajaanissa vuosittain yksi raatimiehistä "tarkastamaan, kuinka tulta käsitellään kaupungissa". 1779 päättivät kaupungin porvarit, että "asukkaitten tuli mies talosta vuorottain, kaksi miestä kerrallaan, joka yö kulkea…
Suomessa ei sotaväen välskäreitä lukuun ottamatta ollut lääkäreitä ennen kuin vasta 1700-luvun alkupuolella. Erityisen huono terveydenhuolto oli Kajaanin seudulla, sillä laajassa Oulun läänissä oli yksi ainoa piirilääkäri vuoteen 1807 saakka.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
![Myrsky-yöstä pois [vol.1] - Tiina Eräpuu 1.jpg](https://digi.kirjastot.fi/files/square_thumbnails/12cca64dffe0de03fc7b0b050c0f9802.jpg "Myrsky-yöstä pois [vol.1] - Tiina Eräpuu 1.jpg")
