Aineistot (yhteensä 10697)

Keiteleelle elektroniikkateollisuutta. Euro-Tele Oy:tä edustivat sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa työnjohtaja Timo Meriluoto (vas.) ja toimitusjohtaja Seppo Sinivirta sekä Keiteleen kuntaa kunnanjohtaja Osmo Kärkkäinen ja kunnansihteeri Erkki…

Petsamosta lähdettiin evakkoon Norjan puolelle, vähän sen jälkeen koko Petsamo paloi. Välirauhan jälkeen palattiin takaisin Suomeen. 

2010-01-15
Tarina kertoo evakkomatkasta Inarista Rovaniemen kautta Muonioon, evakkoajasta Muoniossa sekä kotiinpaluusta.

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2000

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1977

1900-luku (vuosikymmen)
Iso-Evon kruunun liikamaa määrättiin vuonna 1856 kruununpuistoksi. Evon metsäopisto perustettiin 1858 ja se toimi vuoteen 1908, jolloin korkein metsäopetus siirrettiin Helsingin yliopistoon. Vuodesta 1876 Evolla toimi myös metsäkoulu, joka jatkoi…

1920-luku
Evon metsäoppilaitoksen oppilaat olivat nimenneet Alisen Rautjärven hiekkarannat Rivieraksi. Järven pohjoisrannan puoleinen tie johtaa Evon metsäkoululta yleiselle maantielle. Rivieran männikkö on syntynyt luontaisesti 1830-luvun metsäpalon jälkeen.…

1920-luku
Postikortin kuvassa on ilmeisesti Evon metsäopiston silta, joka yhdisti Evon opiston vanhan ja uuden puolen alueet toisiinsa. Kuvan ottamisaikana, 1920-luvulla, oppilaitoksen nimenä oli Evon metsäkoulu. Myös Huokausten sillaksi kutsutulla paikalla…

Avainsanat: , , ,

1908 viimeistään
Ylinen, Keskinen ja Alinen Rautjärvi sijaitsevat Lammilla nykyisellä Evon luonnonsuojelualueella noin 14,5 kilometrin päästä Lammin taajamasta pohjoiseen. Järvistä on käytetty myös nimityksiä Ylimmäinen, Keskimmäinen ja Alimmainen Rautjärvi. Alinen…

1807
Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) opiskeluaikaisia muistiinpanoja

Metsänhoitaja Aimo Manner toimi Pohjois-Karjalan uittoyhdistyksen uittopäällikkönä vuosina 1939-1958, jonka jälkeen hän jäi eläkkeelle.Aimo Mannerin exlibriksen on tehnyt B. E. Uttuslien vuonna 1945.

Avainsanat: ,

Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti — 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…

Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti – 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…

Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti – 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…

Iivo Härkönen (25.8.1882 Suistamo - 28.8.1941 Helsinki) oli kirjailija, opettaja ja karjalaisen kansanperinteen kerääjä. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista, ja toimi opettajana Suistamolla, Salmissa ja Helsingissä. Vuodesta…

Avainsanat:

Onni Uljas Ruutu (11.10.1894-15.11.1972), vuoteen 1934 Ruuth, oli lakitieteen lisensiaatti ja toimi Joensuun pormestarina vuosina 1922-1964. Hänen vaimonsa Paula Ruutu toimi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toiminnnajohtajana vuosina…

Avainsanat: ,

Frithiof Napoleon Neppenström (1835 Kuhmalahti – 1905 Joensuu) oli kauppias, kauppaneuvos ja laivanvarustaja. Neppenström omisti myös kolmasosan kaupungissa toimineesta Haukipuron oluttehtaasta.

1925
Alkuperäinen maalaus on Hämeenkyrön kirjastossa

Pieni karttakirja on Sortavalassa toimineen Laatokan Karjalan museon kokoelmasta. Kokoelma evakuoitiin sodan jaloista Suomen puolelle. Esineistö ehti olla useassa paikassa säilytyksessä. Iso osa esineistöstä päätyi Kansallismuseon kautta…

Avainsanat:

1954
Laulun levytys julkaistu alunperin 1954 äänilevyllä: Das deutche Lied / Hans Leo Hassler& Leonhard Lechner. - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 14010 APM

1992
Falkinkoski on Hirvijoen uomaan kaivettu uimapaikka Nousiaisissa.

Vanuttaja oli käsityöläinen, joka käsitteli lampaanvillaa sarkamyllyssä niin että villasta muodostui huopamaista kuitukudosta. Varsin raskas käsivoimin tehtävä työ oli miesten työtä.

2010
Falkinkoski on Hirvijoessa.

Avajaispäivänä uudessa farkkushopissa 22.10. Ihmisiä oli jonossa tielle asti ja pieni myymälä täyttyi heti noin sadalla asiakkaalla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.10.1976.

2014
Fatiojan silta rakennettiin kivistä.

1998
Teos on taiteilijakirja. Sisältää eläinaiheisia valokuvia ja runosäkeen. Kannet taitetut. Numeroitu painos (147/190).

Avainsanat:

1954
Laulun levytys julkaistu alunperin 1954 äänilevyllä: Das deutche Lied / Hans Leo Hassler& Leonhard Lechner. - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 14010 APM

1955
Julkaistu alunperin 1955 äänilevyllä (Madrigale und Caccien aus dem Codex Squarcialupi / Landino ... ; Geistliche Werke / Guillaume Dufay). - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 14019

Maanviljelijä Feodor Vornasen tummavarsa Herätys Pauli Jääskeläisen pitelemänä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 2.7.1965.

17.8.1898
Palokki 17.8.98

Nykyajan toimitus
Helsinki

Tänään saapui 13–14 N:o kaksi vuosikertaa, vaan 10 N:o ei ole saapunu kuin 1si kappale. 11–12 numerot ovat kerrassaan saapumatta. Pyydän arv. Toimituksen ensitilasuudessa lähettämään puuttuvat…

Avainsanat: ,

Ferdinand Lainila (s. 1891) polkupyörän vieressä.
 
Koneluettavat metatiedot: