Tukinuittonäytös Nakkilan Tappuritapahtumassa. Sestominen on yksi tukkilaiskisojen taitolaji, jossa liikutaan uivalla tukilla seisten ja käytetään keksiä melana.
Ensimmäisessä kuvassa tehdään tukkikuormaa Joutsalaisella vinssillä vuonna 1951. Joutsalainen oli käänteentekevä parannus ja apu tukkikuorman tekoon aikaisemman käsipelin jälkeen. Kuvassa Pentti Lehtinen (vas.) ja Urho Marttila.
Tukinuittoa Naarkoskessa. Ensimmäisessä kuvassa näkyy taustalla Naarkosken kivisilta.
Kolmannessa kuvassa Yrjö Honkanen (vas.).
Neljännessä kuvassa Vilho Perttilä (vas. mies, jonka sylissä on lapsi) ja Helvi Kilpinen (keskellä, musta takki).…
Sisällissodan loppuvaiheessa Hämeenlinnan vanha asemarakennus paloi pahoin ammusvaunun räjähdettyä kaupungin valtauksen yhteydessä 26.4.1918. Rakennus vaurioitui korjauskelvottomaksi. Pari seuraavaa vuotta käytettiin väliaikaisena asemana puista…
Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…
Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…
Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…
Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…
Jaakko (Jacob) Fredrik Lagervall (ent. Oxeman, 1787—1865) syntyi Kontiolahdella. Hän oli majuri ja suomalainen näytelmäkirjailija. Lagervallin vanhemmat olivat Kontiolahden kappalainen Fredrik Johan Oxman ja Hedvig Katharina Brusin. Lagervall otti…
Tsekkoslovakialaisia urheilujohtajia Valtosen suksitehtaalla 6.3.1958, oik. Pirkko Valtonen, Tuula Passi (tulkki), vieras, vieras, Paula Valtonen, vieras ja hänen takanaan Mauri Valtonen.
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu yhdeksästä valokuvasta, aiheina puut. Kuvien takana aforistisia tekstejä. Valokuvat kansion sisällä, kansion värit musta ja kulta.
Travels-teoksen toisessa osassa matkataan Muonionjokea ja Palojokea pitkin Jäämeren rannikolle ja sieltä edelleen purjehtien Nordkappiin. Lappia koskevan matkakuvauksen jälkeen seuraa laaja osasto ”Yleisiä ja sekalaisia tietoja Lapista” (General and…
Italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi (1773–1846) matkasi vuosina 1798-1799 Suomen ja Lapin halki Nordkappiin, Euroopan pohjoisimpaan kärkeen. Kolme vuotta myöhemmin hän julkaisi retkestään laajan englanninkielisen teoksen, jossa hän…
Teos on taiteilijakirja. Pahvikotelo, jonka sisällä 32 kpl kompostoituvalle, kevyesti teksturoituidulle mattapintaiselle erikoispaperille painettua korttia. Kortit sisältävät englanninkielisiä tekstejä ja grafiikkaa. Numeroitu painos (2/80).
Vasemmalla Maija Saastamoinen, Pirjo Kukkonen, Pirjo Jääskeläinen ja Aino Kananen traktorinajokorttia anomaan menossa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 3.6.1971.
Johtaja E. Raatikainen ja johtaja K. Aitto-oja luovuttavat maanviljelijä Eino J. Kortelaiselle 135Ferguson-merkkisen traktorin. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 12.3.1965.
Eino Leinon muistelmateoksessa Elämäni kuvakirja on luku, jossa Leino muistelee abiturienttivuotensa tapahtumia Hämeenlinnan lyseossa vuonna 1895. Lyseon rehtorina oli tuolloin K. O. Lindeqvist, lempinimeltään Pehtori. Liiallinen punssin nauttiminen…
Tossavanlahden työväentalo. Valmistunut 1914. Yhdistys lakkautettiin 1931, ja talo joutui suojeluskunnan lottakahvilaksi. Talon lunasti SKDL:n Tossavanlahden Työväenyhdistys 1945. Talo vielä (1988) yhdistyksen omistuksessa. Valokuva: Kuopion…
Reino Tuovinen (vas.) ja Pekka Kauhanen Tossavanlahden keskuksen asennustöissä. Tossavanlahden keskuksen muutto automaattiseksi aloitettiin 11.9. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 21.9.1978.
Tossavanlahden Pienviljelijäyhdistyksen talon rakennushanke aloitettiin kevättalvella 1937. Kuvassa Nikolai Paananen ja Arttu Laukkanen tuovat Tähti-hevosella ensimmäisiä tukkeja sahauspaikalle. Kuva Matti Laukkanen.
Tossavanlahden myymälä inventaariossa. Ovella myymälänhoitaja Vieno Hentilä, oikealla hänen miehensä Kalervo Hentilä. Vasemmalla Luotsi Teofilus Kauppinen, selin Emil Ikäläinen Iisakkilasta
Tossavanlahden meijerissä voita pakkaamassa vasemmalta Kerttu Hult, Anna-Liisa Mykkänen, Väinö ja Ida Ylikotila. Kuva Keiteleen kotiseutuarkisto. Vuosiluku ei tiedossa.
Tossavanlahden meijerin viimeinen henkilökuntapotretti. Vasemmalta meijeriapulainen Lea Kauhanen, meijeristi Esko Reijula ja Salme Qvick, kirjanpitäjä Kaarina Isotalo, koneenhoitaja/mylläri Toivo Tenhunen ja toimitusjohtaja Veikko Isotalo. Meijerin…
Tossavanlahti oli aikanaan vilkas kyläyhteisö, jossa oli meijerin ja myllyn lisäksi muun muassa kaksi kauppaa ja kahvila. Kuvassa meijeri ja Osuuskauppa. Kuva Vilho Mikkonen. Vuosiluku ei tiedossa.
Tossavanlahden koulun alaluokkien oppilaita 1954, opettajana Irja Halttunen, joka löysi aviomiehen Rajaniemestä ja muutti parin vuoden opettajana työskentelyn jälkeen pois paikkakunnalta. Hänen toimestaan kyläkunnalla toimi aikuisten opintopiirinä…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
