Laulun levytys julkaistu alunperin 1954 äänilevyllä: Das deutche Lied / Hans Leo Hassler& Leonhard Lechner. - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 14010 APM
Hämeen läänin kuvernööri Otto Rehbinder esitti melko pian muutoksia Engelin laatimaan vuoden 1832 kaavaan. Kaavamuutosta ryhtyi toteuttamaan Carl Johan Edvard Gustafsson (1815-1868) intendentinkonttorista, ja uusi kaava hyväksyttiin jo 2.7.1845. Myös…
Osakeyhtiö A. Gust. Skogster aloitti toimintansa 1.7.1931, kun kauppaneuvos Skogster muutti hyvin menestyneen liikkeensä osakeyhtiöksi. 1930-luvun alun lamavuodet aiheuttivat kuitenkin myynnin vähenemistä ja tappiollisia tilinpäätöksiä, mutta…
Etelä-Hämeen osuusliikkeen funktionalistinen liikerakennus valmistui Rantatorin kulmaan vuonna 1941. Sen suunnitelmat oli laadittu 1930-luvun lopulla Suomen osuuskaupan rakennusosastolla arkkitehti Valde Aulangon johdolla. Rakennuksen alimmassa…
Hämeenlinnan kirkon ja toriaukion väliin valmistui 1910-luvun alussa Armas Lindgrenin suunnittelema Toripuisto, jonka molempiin päihin rakennettiin avoimet paviljonkirakennukset. Samassa yhteydessä tori kivettiin. Tässä ilmeisesti vuonna 1913…
Vanhat valokuvat Hämeen linnasta on yleensä otettu joko idän suunnasta Vanajaveden puolelta tai etelän suunnasta Linnanpuistosta päin. Tässä valokuvassa kuvakulma on harvinaisempi, sillä kuva on otettu linnan länsipuolelta nykyisen Tampereentien…
Kutsukirje Minna Canthin sisaren Augusta Johnsonin ja Constantin Littsonin häihin 9.8.1877. Kutsujina Ulrika ja Gustav Vilhelm Johnson. Kutsuun on kirjoitettu vastaanottajaksi "Herr Lektorn Ferdinand Canth. Jyväskylä".
Kauppias Moldakoffille osoitettu kutsu Johan Ferdinand Canthin ja Ulrika Wilhelminan häihin. Häät pidettiin Kuopiossa 17. syyskuuta 1865. Kutsujina ovat Minna Canthin vanhemmat Ulrika ja Gustaf Wilhelm Johnson.
Kutsukirje Johan Ferdinand Canthin ja Ulrika Vilhelmina Johnsonin (Minna Canth) häihin 17.9.1865. Kutsun reunoja kiertää kasviaiheinen koho-rnamentiikkakoristelu. Kutsu on osoitettu Herra Maanmittari Niskaselle rouvineen.Kutsussa on Kuopion…
Teos on taiteilijakirja. Teos kuuluu sarjaan Sekametsäkirjasto ja on muodoltaan avattava kirja. Materiaalina ajopuu, 6 "lehteä" kirveellä halkaistu. Selkämateriaali nahka. Uniikkikappale.
Haapakallio oli Theodolinda Hahnssonin esikoisteos ja maamme ensimmäinen naiskirjailijan suomen kielellä kirjoittama romaani. Kirjan tapahtumat sijoittuvat K-n pitäjään K-veden rannalle, josta käydään asioilla Hämeenlinnan kaupungissa. Haapakallio…
Renkoon päätettiin vuonna 1880 pitkän kädenväännön jälkeen perustaa kansakoulu. Talollinen David Rekola Uudestakylästä antoi koululle Haapamäki-nimisen tontin, kunhan saisi vastaisuudessa vapauden koulun kuluista. Puutavara saatiin talollisilta…
Haastattelu radio-ohjelmaan Asumisen linjat käynnissä. Vasemmalta Antti Keränen, Reino Saastamoinen, Markku Möttönen, Aarne Saastamoinen ja Osmo Kärkkäinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 26.2.1976.
Hilari Hautalan ja Mandi Sävelkorven häät Taka-Hautalassa Naarkoskella vuonna 1908. Nuorenparin vihki Pukkilan kirkkoherra Iivari Wallenius (kuvassa morsiamen ja sulhasen välissä). Edessä vasemmalla torvi sylissä istuu kanttori J.V. Marttinen.
Pekka ompelee suonilangalla halonteossa syntyneen syvän haavan. Suonilanka ei perimätiedon mukaan aiheuta tulehtumista. Setä-Matti ja veli Antti lähtevät talvikeleillä pyytämään Marastosta karhua. Asentopaikkaa varten tarvitaan nuotio ja niinpä…
Hahdenniemen uimarannasta tuli yleinen sen tultua kunnan omistukseen. Siellä pidettiin uimakouluja 1960-luvulla. Uimarannan käyttö kuitenkin päättyi 1970-luvun alussa. Kuva on 1960-luvun puolivälistä.
Kulkuyhteyksistä puhuttaessa ei sovi myöskään unohtaa Hahdenniemen venesatamaa – raisiolaisten porttia merelle. Siitä on kasvanut Lounais-Suomen suurin venesatama. Kuvassa Hahdenniemen venesatama kesäkuussa 1963, jolloin oli vain yksi iso laituri ja…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
