Aineistot (yhteensä 10734)

Haastattelu radio-ohjelmaan Asumisen linjat käynnissä. Vasemmalta Antti Keränen, Reino Saastamoinen, Markku Möttönen, Aarne Saastamoinen ja Osmo Kärkkäinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 26.2.1976.

Savijoen Hutkolla otettu hääkuva on ilmeisesti 1930-luvun puolivälistä. Kuvassa juhlitaan Helmi ja Toivo Perttilän häitä.

Hääparin oikealla puolella ovat sulhasen vanhemmat Selma ja Oskari Perttilä ja vasemmalla puolella tumma-asuinen Hutkon…

Hilari Hautalan ja Mandi Sävelkorven häät Taka-Hautalassa Naarkoskella vuonna 1908. Nuorenparin vihki Pukkilan kirkkoherra Iivari Wallenius (kuvassa morsiamen ja sulhasen välissä). Edessä vasemmalla torvi sylissä istuu kanttori J.V. Marttinen.

1989
Pekka ompelee suonilangalla halonteossa syntyneen syvän haavan. Suonilanka ei perimätiedon mukaan aiheuta tulehtumista.   Setä-Matti ja veli Antti lähtevät talvikeleillä pyytämään Marastosta karhua. Asentopaikkaa varten tarvitaan nuotio ja niinpä…

Hahdenniemen uimarannasta tuli yleinen sen tultua kunnan omistukseen. Siellä pidettiin uimakouluja 1960-luvulla. Uimarannan käyttö kuitenkin päättyi 1970-luvun alussa. Kuva on 1960-luvun puolivälistä.

1963
Kulkuyhteyksistä puhuttaessa ei sovi myöskään unohtaa Hahdenniemen venesatamaa – raisiolaisten porttia merelle. Siitä on kasvanut Lounais-Suomen suurin venesatama. Kuvassa Hahdenniemen venesatama kesäkuussa 1963, jolloin oli vain yksi iso laituri ja…

Hahdenniemen venesatama 1970-luvun puolivälissä. Venepaikkojen määrä oli kasvanut jo 120:een.

2014-10-30
Tarina kertoo mitä Pentti Lehtolan uteliaita matkailijoita varten sepittämät jutut saivat aikaan ja mitä Matti Lehtola joutui kokemaan ryhtyessään oikomaan tieteen tekijöiden todeksi uskomia juttuja.

1937
Digitoitu dokumentti sisältää novellin Hajalle mennyt suku käsikirjoituksen konekirjoitusliuskoilla. Tekstissä on pieniä lyijykynällä tehtyjä korjauksia.Novelli ironisoi herrasväen sukukokouksia. Haanpää on sijoittanut tapahtumat talonpoikais- ja…

2003
Vaasan yliopisto
Humanistinen tiedekunta
Nykysuomen ja kääntämisen laitos
Nimistöntutkimuskurssi
Vaasa 2003

Sisältö:

Johdanto - Aineisto, tavoite, työn rakenne
Nimi - Paikannimet, luontonimet, kulttuurinimet. Kaavanimet, epäviralliset,…

Avainsanat:

Viljo Lehtinen ja häkäpöntöllä varustettu Sisu vuosimallia 1939. Kuva on otettu sota-aikana.

Kuvassa kuljettaja täyttää häkäpönttöä pilkkeellä.
Kuvasta tunnistettu Terho Kareoja (o.s. Greijula) (2. vas.).

Martta Sonninen (myöh. Vänttinen) s. 1917 häkäpönttöauton edessä. Häkäpönttöauton pääasiallinen polttoine oli puupilke. SA55015 viittaa Suomen armeijan autoon.

Aineiston luovuttaja: Tuula Pitkänen

Kerrostalojen rakentaminen alkaa lähiaikoina vasemmalla puolella oleville pelloille. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 7.10.1971.

Hakatalot 11.10.1973

Juho Hakkaraisen kauppa 1970-luvulla. Takana näkyy taksiasema.

Kiviniemen paikalla 1950-luvulla asunut Häkkisen perhe. Vasemmalta Reino, Kaarina, Aili, Iida ja Marju Häkkinen, Mooses Tossavainen, Pentti, Sirkka Vieno, Olavi ja Kauko (Pienin) Häkkinen. Kuva Reino Häkkinen.

1961-11-10
Satakunnan Kansa -lehdessä 10.11.1961 julkaistu murrepakina.

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1979

Arvi Koskisen auton lavoille on lastattu halkoja 1950-luvulla. Kuvaaja ei tiedossa.

1798
Öfversättning ifrån spanskan.
236 s. ; 18 cm.
Kirja on Pohjanmaan museon omistama ja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin. Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.
Kirjassa on Lukukirjaston köynnös-exlibris, jossa numero…

1908
Kreivi Pietari Brahe totesi jo 1600-luvulla hämäläisten olevan "Suomen jäykintä väestöä", ja samalla kannalla olivat monet myöhemmätkin hämäläisyyden pohtijat. Luettu katkelma F. O. Rapolan Häme-teoksesta sisältää Topeliuksen tunnetun kuvauksen…

1931
Lisiä Uudenkaupungin historiaan 9

2003
Teos on taiteilijakirja. Projekt: Hamburg-Kartierung, Galerie für Landschaftskunst, 2003. Gefördert von der Stiftung Kunstfonds.

Avainsanat:

1908
Kansanvalistusseura julkaisi vuonna 1908 Suomen maakunnat -sarjansa neljäntenä osana Hämeen maakuntakuvauksen. Maakunta oli tuolloin nykyistä laajempi, ja siihen kuului myös osia nykyisestä Pirkanmaasta, Keski-Suomesta ja Kymenlaaksosta. Teoksen…

1934
Hämeen heimoliitto perustettiin vuonna 1924 edistämään Hämeen henkistä ja taloudellista kehitystä lähinnä kotiseutuhengen vaalimisen merkeissä. Liiton ensimmäisiä heimojuhlia vietettiin perustamisen yhteydessä Hämeenlinnassa kesällä 1924. Vuonna 1934…

1934
Hämeen heimoliitto järjesti 16.-17. kesäkuuta 1934 Hämeen heimojuhlat Hämeenlinnassa. Koristeellinen portti toivotti juhlaväen tervetulleeksi Pitkänsillan Keinusaaren puoleisessa päässä. Myös Heimojuhlien ohjelmalehtinen vuodelta 1934 on digitoituna…

1930-luku
Linnantien varrelle istutetut puut ovat jo päässeet hyvään kasvuun tässä 1930-luvun linnakuvassa. Myös aiemmin paljaana olleeseen rantaan linnan kohdalle on tullut uutta puustoa. 1930-luvullakin Hämeen linna oli edelleen tiukasti vankilakäytössä.

1920-luku
Vuonna 1904 perustettu Hämeenlinnan puistovaliokunta työskenteli ahkerasti Hämeenlinnan monien puistojen kunnostamisen ja kaunistamisen puolesta. Lehtori A. Th. Böökin johtama valiokunta kiinnitti huomionsa myös Linnanpuistoon, joka aina kevättulvien…

1901
Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) tuli 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hän oli varhaisimpia Hämeen linnan tutkijoita ja julkaisi tämän ensimmäisen linnatutkimuksensa Hämäläisen osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa…

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeen linnaa ympäröivä kivetty vallihauta on peräisin 1770-luvulta. Se rakennettiin silloin osana Axel Magnus von Arbinin laatimaa Hämeen linnan linnoitussuunnitelmaa. Vallihaudan seinämät rakennettiin luonnonkivistä ilman laastia, ja reunojen…

1908
Kyösti Ingmanin artikkeli Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa käsittelee Suomen sodan aikaisia oloja Hämeessä ja etenkin niitä rasituksia, joita sodasta ja venäläisen armeijan huoltamisesta aiheutui Hämeen asukkaille. Maaliskuusta…

1901
Hämeenlinnassa perustettiin metsästysseura 24. tammikuuta 1873 nimellä Jaktföreningen i Tavastehus län. Vuonna 1896 vahvistetuissa suomenkielisissä säännöissä seuran nimeksi tuli Hämeenläänin Metsästysseura. Seuran alueen oli tarkoitus kattaa koko…

1934
Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan haaraosasto Yleisen autoliiton Hämeenlinnan seudun osaston avustamana julkaisi vuonna 1934 matkaoppaan Hämeenlinnasta ympäristöineen. Opas esittelee runsaiden kuvien kera kaupungin ja ympäröivän maaseudun…

1910-luku
Skogsterin kauppahuone rakennettiin vuosina 1906–1907 Kirkkopuiston viereen Raastuvankadun (nykyisen Raatihuoneenkadun) varrelle. Liiketalonsa pohjoispuolelle Kirkkokadun varrelle Skogster rakennutti perheelleen asuintalon. Tämä jugendtalo tunnetaan…

1900-luku (vuosikymmen)
Kauppias Fr. Kiuttu myi huhtikuussa 1888 kauppaliikkeensä G. R. Söderlundille toimittuaan Hämeenlinnassa kauppiaana 20 vuotta. Söderlundin kangaskauppa ja räätälinliike toimi Kasarmikadun ja Hallituskadun kulmatontilla nro 60 olevassa puutalossa…

1900-luku (vuosikymmen)
Torin länsilaidalla, silloisen Läntisen Linnankadun varrella oli vielä 1900-luvun alkuvuosina matalia puutaloja. Vasemman reunan empiretyylinen puutalo oli rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Se tunnettiin kaupungissa 1900-luvun…

1900-luku (vuosikymmen)
Kevättulvat olivat Hämeenlinnassa jatkuvana riesana 1900-luvun alkupuolella. Linnanpuisto joutui säännöllisesti keväisin veden alle, ja vesi nousi usein myös Niittykadun ja Tampereentien varrella sijaitsevien asuinrakennusten ympärille, niin että…
 
Koneluettavat metatiedot: