Höyrylaiva Ahti on kiinnittynyt Hämeenlinnan satamaan. Ahti liikennöi Vanajavedellä ainakin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Huvimatkojen järjestäjät kehuivat lehti-ilmoituksissaan Ahtia ketteräksi ja nopeakulkuiseksi. Laivan taustalla on…
Evon kruununmetsä syntyi isojaon jälkeen 1770-luvulla, kun jakamatta jääneet alueet jäivät kruunun omaisuudeksi. Metsien yhteiskäyttö ja haaskaaminen kuitenkin jatkui edelleen. Vuonna 1851 säädettiin metsälaki ja Evon kruununmetsiinkin lähetettiin…
Allekirjoittanut kenraaliluutnantti Seyn. Franz Albert Aleksandrovitš Seyn oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Tiedonannot on luettu ääneen Ruskon kirkossa ja Ruskon kirkkoherra on ne säilyttänyt.
Hämäläisten pukineiden olennaisimmat osat 1800-luvulla olivat valkoinen rohtiminen mekko, patalakki ja pieksut. Kansanpukujen ohella R. W. Ekmanin teos esittelee hämäläisen heimon luonnetta, hämäläisten asumisoloja, rakennuksia ja yleisemminkin…
Suomenkasarmien ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1880-luvulla alueelle rakennettiin puisia miehistö- ja asuinrakennuksia suomalaista sotaväkeä varten. Kolme miehistörakennuksista paloi 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Suomalaisen sotaväen…
Johdanto
I. Pohjanmaan-Savon poikkiradan alkuhistoria
II. Esitys ratasuunnan Vaasa-Härma-Lappajärvi-Alapitkä rakentamisesta
III. Keski-Suomen poikkirata eli Suomen Pacific-rautatie
IV. Miksi Vaasa poikkiradan päätepisteeksi?
V. Vaasan satamain…
Kokouskutsu Suomen Naisyhdistyksen vuosikokoukseen 20.2.1890. Kutsu on kirjoitettu sekä suomeksi että ruotsiksi. Kutsussa on Suomen Naisyhdistyksen leima.
Suomen Ladun 40-v. juhlahiihtoon osallistui 160 keiteleläistä. Vasemmalta Anni Savolainen, Tuula Tikkanen, Hannu Lappalainen ja Pentti Saastamoinen ovat juuri saapuneet saamaan juhlavuoden tarran takkinsa hihaan. Jokaiselle tuli 10 km taival.…
Allekirjottanut kenraaliluutnantti Seyn. Franz Albert Aleksandrovitš Seyn oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Tiedonannot on luettu ääneen Ruskon kirkossa ja Ruskon kirkkoherra on ne säilyttänyt.
Iivo Härkösen matkakuvaus sisältää tietoa mm. Pohjois- ja Etelä-Karjalan sekä Laatokan Karjalan historiasta, luonnosta, karjalaisista asukkaista ja heidän elinkeinoistaan.
Julkaisussa on esillä karjalaisia kansanpukuja tekstein ja värikuvin. Se on osa julkaisusarjaa, jossa esitellään suomalaisia kansanpukuja 1800-luvulta. Tämä on kirjasarjan ensimmäinen osa Karjala.
Suomen Hiihtoliiton 70-vuotisjuhlaviesti. Keiteleelle ns. pistoviesti. Viestiä lukee Pentti Nykänen (vas.) ja mukana myös muut viestiä kuljettaneet Oiva Saastamoinen, Seppo Ahonen, Antti Samppala ja Matti Savander. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…
Suomalaisuuden Liitto on perustettu Johannes Linnankosken aloitteesta J.V. Snellmanin syntymän satavuotispäivänä 12.5.1906. Suomalaisuuden Liiton perinteisenä tehtävänä on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa, sekä kaikin…
Suomalaisuuden Liitto on perustettu Johannes Linnankosken aloitteesta J.V. Snellmanin syntymän satavuotispäivänä 12.5.1906. Suomalaisuuden Liiton perinteisenä tehtävänä on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa, sekä kaikin…
Sven Gabriel Elmgrenin kirjoittama Suomalaisia päivätapahtumia ilmestyi alun perin ruotsiksi lyhyempänä laitoksena. Vuoden 1895 painoksen sisältö ulottuu vuoden 1894 loppuun. Kirjassa on lueteltu tärkeitä tapahtumia vuosilta 1157-1894 ensin…
Päijänne-lehdessä 5.11.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin kirjoittama arvio Suomalaisen teatterin toiseen kertaan esittämästä J.J. Wecksellin Daniel Hjortista. Ensiesityksen arvio ilmestyi Päijänteessä 1.11.1878. Arviot ovat…
Päijänne-lehdessä 1.11.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin kirjoittama arvio Suomalaisen teatterin esittämästä J.J. Wecksellin Daniel Hjortista otsikolla "Suomalaisessa teaterissa". Näytelmän toisen esityksen arvio ilmestyi Päijänteessä…
Päijänne-lehdessä 29.10.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin arvio Suomalaisen teatterin esittämästä Kiven Nummisuutareista otsikolla "Suomalaisessa teaterissa". Arvio on nimetön.
Kannilan mukaan Jyväskylässä 1878 vierailleen Suomalaisen…
Päijänne-lehdessä 25.10.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin laatima arvio Suomalaisen teatterin esittämistä komedioista Kuinka anopeista päästään ja Samuli S:n Kevään oikkuja otsikolla "Suomalaisessa teaterissa". Arviot ovat…
Päijänne-lehdessä 8.10.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin laatima arvio Suomalaisen teatterin esittämistä Benedixin näytelmästä Hellät sukulaiset. Arvio on nimetön.
Kannilan mukaan Jyväskylässä 1878 vierailleen Suomalaisen Teatterin …
Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö oli vuonna 1904 ostanut 1830-luvulla rakennetun entisen tyttökoulun empiretyylisen puurakennuksen Turuntie 2:sta ns. Pikkutorin kulmasta. Myyjinä olivat professori E. Bondsdorff, lehtori E. W. Palander…
Suomalaisen teatterin näyttelijöitten sähke on ilmeisesti lähetetty Papin perhe -näytelmän ensi-illan jälkeen. Sähkeen päiväys on epäselvä. Allekirjoituksena: Leino.
Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…
Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…
Kirje on kirjoitettu Suomalaisen kirjallisuuden seuran viralliselle paperille. Kirjeen allekirjoittaja F. W. Rothstén oli SKS:n sihteeri 1870-1900. Kirjeessä ilmoitetaan Canthille myönnetystä palkinnosta, jonka hän sai Murtovarkaus-näytelmästään.
Kirje on kirjoitettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran viralliselle kirjepaperille. Kirjeen allekirjoittaja F. W. Rothstén oli SKS:n sihteeri 1870-1900. Kirjeessä Minna Canthille ilmoitetaan hänelle Längmanin testamentin varoista myönnetystä…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
