Kuvia Koivulinnan huvilasta, joka on toiminut viime vuodet taidegalleriana (Galleria Koivulinna). Ylimmän kuvan on ottanut Pertti Mäkelä ja muut Virpi Kallio. Ensimmäinen interiöörikuva on Katja Tukiaisen ja kaksi muuta Alpo Jaakolan näyttelystä.…
Kotiseutumuseon navetassa on Yrjö Siltalan valmistama puuhevonen Hekku, jonka päälle on puettu 1900-luvun alun satulan runko. Siltalan kotona oli Hekku-niminen hevonen, joka kyyditsi oppikoulua käyneet pojat kotoa Porvoontien varrella olevalle…
Pukkilan entinen vanhainkoti. Kunnalliskoti valmistui vuonna 1955. Siinä oli alunperin tilat 19 asukasta varten. Lisäksi talossa oli henkilökunnan asuntoja. Oheinen kuva on vuodelta 1983.
Ennen omien toimitilojen hankkimista Pukkilan kirjasto toimi ainakin suntio Emanuel Soinin talossa, suntio Väinö Karilan talossa ja Bäskmannin talossa. Karilan talon salin kunta vuokrasi vuonna 1929 kirjastokäyttöön. Kirjastoa hoiti Selma Karila,…
Lapsuusmuistoja kotiseutumuseossa. Vitriinissä on kaksi leikkikaluina käytettyä matkalaukkua, puusta valmistettu hyrrä, kuvapalikat, muistokirja 1930-luvulta, rihvelitaulu, joka on valmistettu ajanjaksolla 1890–1910, sekä lelu, jonka narusta…
Vitriinissä on muun muassa kaksi valurautaista, liedellä kuumennettavaa silitysrautaa sekä nauhapirta, joka on valmistettu yhdestä puusta ja maalattu tummaksi. Työvälineessä on 22 lovea ja 23 reiällistä pystypuuta. Kahvalaudassa on ripustusreikä.…
Vitriinissä oikealla: kivikirves, jossa on reikä keskellä vartta varten. Vasemmalla kivikirves, joka on löydetty Pukkilan Naarkoskelta 28.4.1990. Reikäkivi on luovutettu Pukkilan kotiseutumuseolle 5.8.1996.
Pukkilan kotiseutumuseon vitriinissä on muun muassa kruunattu mitta, jossa on vuosiluku 1892. Kulmat on vahvistettu metallilla. Kapassa on kädensijat ja sen vetoisuus on 20 litraa. Kapassa ja kapan takana on jyvälapio. Toisessa kruunatussa kapassa a…
Seurantalo on valmistunut syksyllä 1936 ja sen on suunnitellut arkkitehti Heikki Siikonen. Taloa laajennettiin vuonna 1967 lisäämällä 9x15 metrin pituinen jatke kaksikerroksisena. (Lähde: Martti Saaristo: Pukkilan historia. Järvenpää 1985: Lehtikarin…
Pertti Mäkelä on ottanut postikorttien kuvat. Suurin osa kuvista on otettu vuosina 2014-2016. Valokuvat ovat olleet esillä Naarkosken sillat -näyttelyssä Hyvinvointikeskus Onnissa kesällä 2016. Näyttelyn on koonnut Elämää Pukkilassa -ryhmä.…
Teos on taiteilijakirja. Teos on kirjansivuista leikatuista, noin 4 mm kapeista paperinauhoista keritty ja liimaamalla kovetettu pallo, jossa on 28 cm pitkä häntä. Uniikkiteos.
Teos on taiteilijakirja. Nidottu vihko, 40 sivua, obi. Paperit Gmund Original Vergé 100 g/m2, Fabriano Tiziano 160 g/m2. "J. O. Mallanderin En Begynnelse sisältää alun perin vuonna 1978 julkaistun satiirisen, filosofisen tekstin, jossa inhimillinen…
Tarkastusten toimittaminen "käsityöhuoneissa" kuului Hämeenlinnassa vuonna 1880 perustetun terveydenhoitolautakunnan tehtäviin. Kaupunginlääkäri Viktor Mannerin kirjoittama tarkastuskertomus kattaa kymmenvuotiskauden 1896–1905, jolloin Hämeenlinnan…
Asumisen ahtaus ja asuntojen huono kunto oli yleistä varsinkin alemmissa sosiaaliryhmissä vielä 1900-luvun alkupuolella niin Hämeenlinnassa kuin muissakin kaupungeissa. Pienimmissä, vain yhden huoneen käsittävissä asunnoissa asui keskimäärin 2,8…
Viktor Manner toimi Hämeenlinnan kaupunginlääkärinä vuosina 1899–1913. Manner oli myös uudistusmielinen kunnallismies, jolla oli suuri vaikutus esim. kaupungin vesijohtolaitoksen perustamiseen. Tässä artikkelissa Manner selvittelee mm. tilastojen…
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) selvitti vuonna 1909 Hämeenlinnan kaupungin terveydenhoidon tilannetta kaupungissa pidettävää Suomen terveydenhoitoyhdistyksen kokousta varten. Vaikka kokous peruuntuikin, Mannerin selvitys julkaistiin…
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) esittelee teoksen alussa Hämeenlinnan 1800-luvun väestötilastoja, asukaslukua, avioliittojen määrää sekä syntyvyys- ja kuolleisuustilastoja. Selvitykseen terveys- ja sairashoidollisista oloista kuuluvat…
Haastattelun alussa Esko Mannermaa kuvaa nuoren miehen ensikosketusta savottatöihin ja saapumista savottakämppään jurojen savottajätkien joukkoon. Esko Mannermaa ja Vilho Mansikka-aho keskustelevat metsurin työn raskaudesta ja työmotivaatiosta.…
Esko Mannermaa muistelee kuinka hän aloitti metsurin uransa v. 1943 15-vuotiaana poikasena Solojärven metsätyömaalla. Työtehtävänä hänellä oli pääasiassa kuormien anto ja latvusten katkominen. Työmaalle lähdettiin syksyllä ja kotiin palattiin vasta…
Metsurin työ on muuttunut paljon siitä kun kertoja aloitti poikasena metsätyöt. Saksimiehet, jotka hoitivat mittauksen vielä 1950-luvulla ovat jääneet historiaan ja metsurit hoitavat mittamiehen työt itse. Mittaamisessa on otettava huomioon monia…
Kertojan suvun vallitseva luonteenpiirre on aina ollut herkkyys. Suvun jäsenet ovat olleet sekä herkkiä että lahjakkaita. Varsinkin kaamos ja pimeys ovat aiheuttaneet ahdistusta. Tarinassa kerrotaan, että vanhat ihmiset ovat ennen kuolemaansa…
Koppelon vanhalla koululla, jota kutsuttiin myös Ruottukan kouluksi oli kova kuri ja järjestys. Monenlaisia tapahtumia sattui, kun lapset asuivat ja opiskelivat samassa rakennuksessa viikkoja, jotkut jopa kuukausia ennenkuin pääsivät käymään kotona.…
Saksalaisilla oli Solojärvellä savotta, jolla työskenteli venäläisiä vankeja. Puut uitettiin Mahlatista Paksuvuonoon ja Nellimiin, joissa oli sahalaitokset ja siitä edelleen todennäköisesti Petsamoon asti. Saksalaisilla oli kahdenkannettavat…
Haastateltava muistelee lapsuuttaan ja lapsuuden perhettään. Ensimmäiset muistikuvat liittyvät kalaan ja kalastukseen. Kalastus on elättänyt haastateltavan lapsuuden perheen ja myös oman perheensä hän on elättänyt kalastuksella.
Vilho Mannermaa kertoo kuinka hän sai poikasena kokea Inarijärvellä unohtumattomia kalastuskokemuksia kavereidensa kanssa. Kotijärvi toimi kylän poikien leikkipaikkana. Taimenet ja hauet näyttivät poikasten silmissä suuren suurilta ja eräskin taimen…
Mikkolan Heikku sai aikoinaan niin suuren hauen, että hän tuli sitä Veskoniemeen näyttämään. Samalla hän oli kertonut kamppailusta kalan kanssa. Hauenpyytäjän herkkua olivat pää, suolet ja maksa. Samoin Karisaaren Vihtori sai tarpomalla suuren hauen,…
Haastateltava muistelee koulunkäyntiä Koppelon vanhalla koululla. Koulu sijaitsee Koppelon ja Veskoniemen kylien puolivälissä. Opettaja Hakosalo oli innostunut työstään ja piti koululaisille myös iltalinjaa, jossa paranneltiin opittuja tietoja ja…
Kolttien tullessa Sevettijärvelle siellä ei ollut juuri mitään, eivätkä he tienneet minkälaiseen paikkaan heitä oltiin kuljettamassa. Sevettijärvellä oli kuitenkin hyvät mahdollisuudet kalastukseen ja poronhoitoon. Kuljetukset tehtiin autoilla…
Kolttasaamelaiset asutettiin Sevettijärvelle 1940-luvun lopulla. Heille rakennettiin sinne pienehköt asunnot. Myöhemmin rakennettin koulu. Elintarvikkeet kuljetettiin muualta, niitä saattoi hankkia myös Norjan puolelta Näätämöstä.
Talvisodan alkaessa ensimmäisiä pommeja pudotettiin mm. Koppeloon ja Veskoniemeen. Niitä osui evakkotavaroihin ja Suikki Jussin lehmänlihoihin. Veskoniemessä Vesko Jussi närkästyi pomminpudottajille ja päätti lähteä sotaa pakoon evakkoon.
Pikku-Mikkillä oli erikoisia lahjoja. Hän osasi matkia elikoita ja ihmisiä, ja muuttua jopa kerrottavansa näköiseksi. Lisäksi hän hämmästytti ihmisiä silmänkääntö- ja taikatempuilla. Kerran Pikku-Mikki yritti ostaa luotolla kauppias Pekan-Juhanilta…
Hankasalmelaisia kuvia on yhteisödokumentti, joka kuvaa Hankasalmen luontoa, nähtävyyksiä, ihmisiä ja elämää. Elokuvan tilaaja on Hankasalmen kunta. Elokuvan on toteuttanut hankasalmelaisista koottu työryhmä elokuva-alan opiskelija Eeva-Maija…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
