Aineistot (yhteensä 10734)

Vuodelta 1985 peräisin oleva Pukkilan ensimmäinen kuntaesite, jonka tekstin allekirjoittajana on kunnanjohtaja Kari Satoniitty. Esitteen on tehnyt paikallinen yritys, toiminimi Mainostoimisto Kantele. Valokuvat ovat pääosin Lasse Sumiloffin ottamia.

Avainsanat:

Pukkilan kunnan esite, joka on otsikoitu "Elämäsi suuret haaveet ovat lähempänä kuin luuletkaan". Esitteen ovat tehneet paikallisessa yrityksessä, Mainostoimisto Kanteleessa Lasse ja Eeva Sumiloff sekä Tiina Perttilä. Tämä kuntaesite on 1990-luvun…

Avainsanat:

1940-luku
Heinäntekoa Pukaranjärvellä 1940-luvun lopulla (2_9 Honkajoki, Pukarankylä). Henkilöt vasemmalta: Esteri Niemi, Aini Mäkelä, Veikko Mäkelä, Milja Kustila ja Niilo Järvenpää. Etualalla koira. Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara…

2013
Teos on taiteilijakirja. Teoksen muoto on avattu kirja. Materiaalina kuparinen, patinoitunut kattopelti. Pinnalla lintukuvioita. Uniikkikappale

Avainsanat:

1993
Teos on taiteilijakirja. Teos on muodoltaan haitarikirja. Matkapäiväkirja, tajunnanvirtaa. "Circulatio-projekti (1992-93) käsitteli rautateitä kuin verisuonistoa Suomen kehossa" (Tuula Karjalainen). Numeroitu kappale (30/101).

Avainsanat:

1995
Teos on taiteilijakirja. Näyttely: Helsingin kaupungin taidemuseo 9.12.1994 - 15.1.1995.

Avainsanat:

Pukkilan kotiseutumuseon vitriini. Edessä on Pukkilan Puhelin Osakeyhtiön osakekirja vuodelta 1924. Takana rautainen pöytäpuhelin, jonka on omistanut Savijoen koulun opettaja Gebhard Vuorela. Eino Sairolan voittamassa pokaalissa on teksti Kanteleen…

Pukkilan kotiseutumuseon tupainteriööri, jonka esineistö ja tekstiilit ovat aikakaudelta ennen vuotta 1919. Interiööri kuvaa tupaa kiireisenä arkipäivänä. Esillä olevaan esineistöön kuuluvat muun muassa perunavati, kaljatuoppi, voiaski, yhdestä…

Pukkilan kotiseutumuseon savupirtin oven yläpuolelle on kaiverrettu vuosiluku 1795. Huoneessa oikealla kiinteä penkki ja vasemmalla jäänteitä tulisijasta. Rakennuksessa on useita kerrostumia. Räppänät kertovat sisäänlämpiävästä rakennuksesta.…

Pukkilan kotiseutumuseon navetan esineistöä. Oikealla on kimpitekniikalla valmistettu leili eli piimälasku, keskellä kiulu, vasemmalla toinen leili, takana kirnu. Vieressä Kylväjä-lehtiä vuodelta 1909 ja Pellervo-lehti vuodelta 1919. Seinällä on…

Pukkilan kotiseutumuseo toimii taidegalleria Koivulinnan pihapiirissä olevissa rakennuksissa.
Pukkilan museoyhdistyksen perustava kokous, jonka Einar Simolinna oli kutsunut koolle, pidettiin 7. kesäkuuta 1953. Kotiseutumuseon ensimmäiseksi…

Pukkilan kotiseutumuseon suutarinverstas. Seinällä olevilla hyllyillä on erikokoisia puisia lestejä: ylähyllyllä miesten sekä alahyllyllä naisten ja lasten kenkien lestejä. Suutarin pöytä on matala laatikollinen pöytä, jonka reunassa on pieni laita.…

Pukkilan kotiseutumuseossa oleva suutarin silinterikone, Poljettavaa Singer-merkkistä suutarin ompelukonetta kutsutaan silinteriksi tai silinterikoneeksi.

Etualalla on Pukkilan Osuusmeijerin konttori- ja asuinrakennus ja taustalla Sipiläisen liikerakennus Pukkilan Kirkonkylässä, nykyisen Keskustien varrella. Emil Sipiläisen aikana liiketalossa toimi muun muassa kauppa, kahvila, leipomo ja…

Avainsanat:

Nykyisen Keskustien varrella Pukkilan Kirkonkylässä ollut Sipiläisen talo, jossa toimivat aikoinaan muun muassa kauppa, kahvila, leipomo ja limonaditehdas. Kuva on otettu joulukuussa 1975. Ilmakuvassa Sipiläisen punasävyinen talo on alhaalla olevista…

Avainsanat:

Sipiläisen entinen liiketalo nykyisen Keskustien varrella Pukkilan kirkonkylässä purettiin vuonna 1977. Etualalla olevan liikenteenjakajan kohdalta oli jo aiemmin purettu Riihimäen talo, jossa toimivat muun muassa kauppa ja kahvila Melba.

Avainsanat:

Aiemmin osuuskaupan myymälänä toiminut ja sittemmin ravintolaksi muutettu Kohisevan talo rakennettiin nykyisen Keskustien varrelle Pukkilan Kirkonkylään vuonna 1953. Rakennuksen päädyssä on mäntsäläläisen taiteilija Sven-Olof Westerlundin…

Avainsanat:

Santalan huoltoasemaa esittelevistä kuvista ensimmäinen on lokakuulta 1974. Ennen huoltoaseman perustamista samalla paikalla toimi Eino Soinin polkupyöräkorjaamo. Tapio Santala aloitti huoltoaseman pidon 1960-luvun alussa. Asemakiinteistön…

Avainsanat:

Kuvia Koivulinnan huvilasta, joka on toiminut viime vuodet taidegalleriana (Galleria Koivulinna). Ylimmän kuvan on ottanut Pertti Mäkelä ja muut Virpi Kallio. Ensimmäinen interiöörikuva on Katja Tukiaisen ja kaksi muuta Alpo Jaakolan näyttelystä.…

Kotiseutumuseon navetassa on Yrjö Siltalan valmistama puuhevonen Hekku, jonka päälle on puettu 1900-luvun alun satulan runko. Siltalan kotona oli Hekku-niminen hevonen, joka kyyditsi oppikoulua käyneet pojat kotoa Porvoontien varrella olevalle…

Pukkilan entinen vanhainkoti. Kunnalliskoti valmistui vuonna 1955. Siinä oli alunperin tilat 19 asukasta varten. Lisäksi talossa oli henkilökunnan asuntoja. Oheinen kuva on vuodelta 1983.

Avainsanat:

Ennen omien toimitilojen hankkimista Pukkilan kirjasto toimi ainakin suntio Emanuel Soinin talossa, suntio Väinö Karilan talossa ja Bäskmannin talossa. Karilan talon salin kunta vuokrasi vuonna 1929 kirjastokäyttöön. Kirjastoa hoiti Selma Karila,…

Avainsanat:

Kuva museon navetasta. Oikealla maitosiivilä, jonka edessä ovat lehmänkellot. Keskellä maitotonkka, jossa on sekoitusmäntä. Vasemmalla: kermakannu.

Lapsuusmuistoja kotiseutumuseossa. Vitriinissä on kaksi leikkikaluina käytettyä matkalaukkua, puusta valmistettu hyrrä, kuvapalikat, muistokirja 1930-luvulta, rihvelitaulu, joka on valmistettu ajanjaksolla 1890–1910, sekä lelu, jonka narusta…

Vitriinissä on muun muassa kaksi valurautaista, liedellä kuumennettavaa silitysrautaa sekä nauhapirta, joka on valmistettu yhdestä puusta ja maalattu tummaksi. Työvälineessä on 22 lovea ja 23 reiällistä pystypuuta. Kahvalaudassa on ripustusreikä.…

Vitriinissä oikealla: kivikirves, jossa on reikä keskellä vartta varten. Vasemmalla kivikirves, joka on löydetty Pukkilan Naarkoskelta 28.4.1990. Reikäkivi on luovutettu Pukkilan kotiseutumuseolle 5.8.1996.

Pukkilan kotiseutumuseon vitriinissä on muun muassa kruunattu mitta, jossa on vuosiluku 1892. Kulmat on vahvistettu metallilla. Kapassa on kädensijat ja sen vetoisuus on 20 litraa. Kapassa ja kapan takana on jyvälapio. Toisessa kruunatussa kapassa a…

2014
Seurantalo on valmistunut syksyllä 1936 ja sen on suunnitellut arkkitehti Heikki Siikonen. Taloa laajennettiin vuonna 1967 lisäämällä 9x15 metrin pituinen jatke kaksikerroksisena. (Lähde: Martti Saaristo: Pukkilan historia. Järvenpää 1985: Lehtikarin…

Pertti Mäkelä on ottanut postikorttien kuvat. Suurin osa kuvista on otettu vuosina 2014-2016. Valokuvat ovat olleet esillä Naarkosken sillat -näyttelyssä Hyvinvointikeskus Onnissa kesällä 2016. Näyttelyn on koonnut Elämää Pukkilassa -ryhmä.…

2012
Teos on taiteilijakirja. Teos on kirjansivuista leikatuista, noin 4 mm kapeista paperinauhoista keritty ja liimaamalla kovetettu pallo, jossa on 28 cm pitkä häntä. Uniikkiteos.

Avainsanat:

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2006

2023
Teos on taiteilijakirja. Nidottu vihko, 40 sivua, obi. Paperit Gmund Original Vergé 100 g/m2, Fabriano Tiziano 160 g/m2. "J. O. Mallanderin En Begynnelse sisältää alun perin vuonna 1978 julkaistun satiirisen, filosofisen tekstin, jossa inhimillinen…

Avainsanat:

1906
Selonteko Suomen suomaista ja niiden viljelyolosuhteista, kirjoittanut E. A. Malm.

Suomen Suoviljelysyhdistyksen vuosikirja 1905, kolmas vihko.

2013
Teos on taiteilijakirja. Tekstitön kuvateos. Numeroitu painos (73/375).

2015
Teos on taiteilijakirja.

Avainsanat:

1907
Tarkastusten toimittaminen "käsityöhuoneissa" kuului Hämeenlinnassa vuonna 1880 perustetun terveydenhoitolautakunnan tehtäviin. Kaupunginlääkäri Viktor Mannerin kirjoittama tarkastuskertomus kattaa kymmenvuotiskauden 1896–1905, jolloin Hämeenlinnan…

1909
Asumisen ahtaus ja asuntojen huono kunto oli yleistä varsinkin alemmissa sosiaaliryhmissä vielä 1900-luvun alkupuolella niin Hämeenlinnassa kuin muissakin kaupungeissa. Pienimmissä, vain yhden huoneen käsittävissä asunnoissa asui keskimäärin 2,8…

1908
Viktor Manner toimi Hämeenlinnan kaupunginlääkärinä vuosina 1899–1913. Manner oli myös uudistusmielinen kunnallismies, jolla oli suuri vaikutus esim. kaupungin vesijohtolaitoksen perustamiseen. Tässä artikkelissa Manner selvittelee mm. tilastojen…

1909
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) selvitti vuonna 1909 Hämeenlinnan kaupungin terveydenhoidon tilannetta kaupungissa pidettävää Suomen terveydenhoitoyhdistyksen kokousta varten. Vaikka kokous peruuntuikin, Mannerin selvitys julkaistiin…

1902
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) esittelee teoksen alussa Hämeenlinnan 1800-luvun väestötilastoja, asukaslukua, avioliittojen määrää sekä syntyvyys- ja kuolleisuustilastoja. Selvitykseen terveys- ja sairashoidollisista oloista kuuluvat…

1989
Haastattelun alussa Esko Mannermaa kuvaa nuoren miehen ensikosketusta savottatöihin ja saapumista savottakämppään jurojen savottajätkien joukkoon. Esko Mannermaa ja Vilho Mansikka-aho keskustelevat metsurin työn raskaudesta ja työmotivaatiosta.…

1989
Esko Mannermaa muistelee kuinka hän aloitti metsurin uransa v. 1943 15-vuotiaana poikasena Solojärven metsätyömaalla. Työtehtävänä hänellä oli pääasiassa kuormien anto ja latvusten katkominen. Työmaalle lähdettiin syksyllä ja kotiin palattiin vasta…

1989
Metsurin työ on muuttunut paljon siitä kun kertoja aloitti poikasena metsätyöt. Saksimiehet, jotka hoitivat mittauksen vielä 1950-luvulla ovat jääneet historiaan ja metsurit  hoitavat mittamiehen työt itse. Mittaamisessa on otettava huomioon monia…

1989
Tarinassa kuvataan Jakob Fellmannin osuutta Mannermaan sukutaustaan ja sitä miten Paadar sukunimi muuttui Mannermaaksi.

1989
Kertojan suvun vallitseva luonteenpiirre on aina ollut herkkyys. Suvun jäsenet ovat olleet sekä herkkiä että lahjakkaita. Varsinkin kaamos ja pimeys ovat aiheuttaneet ahdistusta. Tarinassa kerrotaan, että vanhat ihmiset ovat ennen kuolemaansa…
 
Koneluettavat metatiedot: