Kutsu Elin Neppenströmin ja Simo Parviaisen vihkiäisiin. Frithiof Napoleon Neppenström (21.3.1835 Kuhmalahti – 11.3.1905 Joensuu) oli kauppias, kauppaneuvos ja laivanvarustaja. Neppenström omisti myös kolmasosan kaupungissa toimineesta Haukipuron…
Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
Ilmoitus kauppias Jacob Gustaf Cederbergin kuolemasta. Jakob Gustav Cederberg (1823–1875) oli kotoisin Pietarsaaresta. Kirvesmiehenä työskennellyt Cederberg muutti 1843 Liperiin. Sittemmin hän toimi Penttilän lastauspaikan hoitajana ja…
Heti Joensuun kaupungin perustamisen jälkeen alkoi syntyä pöhinää lainakirjaston perustamiseksi. Kauppiaiden lahjoitusrahojen turvin saatiin hankittua ensimmäinen kokoelma kirjoja. Ne oli suunnattu ensisijaisesti sunnuntaikoulun varattomille…
Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…
Joensuun Yhteiskoulu perustettiin Suomen senaatin päätöksellä 20.6.1907. Ensimmäinen lukukausi alkoi syyskuussa 1907. Yhteiskoulu antoi ensimmäisenä ylioppilastutkintoon johtavaa opetusta myös tytöille.Aluksi koulu toimi vuokratiloissa. Vuonna 1908…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Joen suistossa oli jo tuolloin asutusta. Pääasiassa asutus oli keskittynyt Utraan. Utra oli 1800-luvulla suuri teollisuusyhdyskunta, jossa oli muun muassa lasitehdas…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi ruutukaavalle Gyldénin asemakaavaa…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Sen perustivat sisarukset Vilhelmina ja Josefina Tavast, jotka olivat aiemmin johtaneet tyttökoulua Savonlinnassa. Pian Joensuuhun tulonsa jälkeen molemmat…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Sen perustivat sisarukset Vilhelmina ja Josefina Tavast, jotka olivat aiemmin johtaneet tyttökoulua Savonlinnassa. Pian Joensuuhun tulonsa jälkeen molemmat…
Nykyinen Joensuun kirkko valmistui silloisen Nikolainkadun päähän vuonna 1903. Se oli kolmas kirkko Louhelan mäellä. Ensimmäinen, Louhelan tilan väentuvasta kunnostettu kirkko palveli 1851 perustettua kaupunkiseurakuntaa vuodet 1851—1864, kunnes…
Nurmeksessa Jukolan osuuskaupan juuret ovat osuustoimintaliikkeessä. Osuuskaupan ensimmäiset säännöt hyväksyttiin ja kuvernöörin vahvistus niille saatiin 25.11.1909.Kauppatoiminta sai myös alkunsa. Meijerin osuuskunnan kokouksessa 20.2.1912 tehtiin…
Seurahuone sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Siellä järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta (tai…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1912-1913.Sisältää myös K. A. Wegeliuksen artikkelit:1. Mitä hyötyä on vanhioen kielten, latinan ja kreikan lukemisesta oppikouluissamme?2. Mitä tietää esitys: kansakoulu…
Pohjois-Karjalan Nuorisoseura katsotaan perustetuksi 1.5.1894, jolloin seuran säännöt saivat senaatilta hyväksyvän allekirjoituksen. Sitä ennenkin nuorisoseuratoimintaa oli maakunnassa, vanhimmat nuorisoseurat olivat Nurmeksessa, Kiteellä,…
Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin 22.1.1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään…
Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti – 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…
Joensuun kaupungin ensimmäinen poliisijärjestys laadittiin heti kaupungin perustamisen jälkeen, vuonna 1849. Tätä sääntökokoelmaa muokattin vuosien varrella ja sinne lisättiin erilaisia kieltoja ja käskyjä. Kiellettyä oli alasti uiminen joessa,…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun Kalevaiset oli urheilun yleisseura. Se perustettiin vuonna 1913. Seura rekisteröitiin vuonna 1923 nimellä Voimistelu- ja Urheiluyhdistys Joensuun Kalevaiset. Seuran tarkoituksena oli mm. --- kohottaa jäsentensä ruumillista terveyttä ja…
Viinan kotitarvepoltto kiellettiin 1865 ja viinan valmistus keskittyi kaupunkeihin. Samoihin aikoihin raittiusaate vahvistui Suomessa. Sen hengessä perustettiin myös Joensuun Raittiusyhdistys vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Joensuun Wesa.…
Kirjaston ohjeet ovat peräisin vuonna 1945 painetusta lastenkirjasta Kultasiipinen sudenkorento (Vaula, Jalmari). Kirjasta löytyy myös Louhelan koulun leima.
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi ruutukaavalle Gyldénin asemakaavaa…
Toinen sortokausi oli Suomen historiassa sortokausiksi kutsutun ajanjakson jälkimmäinen vaihe vuosina 1908–1917. Venäjä pyrki silloin merkittävästi kaventamaan Suomen autonomiaa: Suomea hallittiin entistä enemmän Venäjän ministerineuvoston kautta.…
Joensuun kaupungin rakennuskonttorin alaisten työmaiden työsäännön ovat allekirjoittaneet osastopäällikkö ja esittelijäneuvos Einar Böök sekä toimistopäällikkö, ammattienylitarkastaja Onni A. Pyykkö.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
