Pitoemäntiä Jokikorvan Aune Hirviheimon hautajaisissa 1949. Vas. Paavo Hirviheimo tunnistamattoman henkilön sylissä, Toini Pakarinen, Helvi Serguskin, Kerttu Ruuskanen, Vieno Saastamoinen ja Hilja Mikkonen. Kuva Vieno Saastamoinen.
Theodolinda Hahnssonin kertomus Pitkänniemen synnystä perustuu Hämeenlinnan seudulta peräisin olevaan kansantarinaan. Tarina kertoo Katumajärven Pitkäniemen synnystä kahden mahtavan hämäläisen, Aimon ja Kammon välisen taistelun tuloksena. Kertomus on…
Vanhin tunnettu silta Vanajaveden yli sijaitsi 1600-luvulla linnan pohjoispuolella, suunnilleen nykyisen rautatiesillan kohdalla. Seuraava silta rakennettiin linnan ja Hätilänniemen välille 1740-luvulla. Ensimmäinen silta nykyiselle siltapaikalle…
11. Pitäjien Parhaat -kilpailun osanottajat 1967. Edessä vas. Raimo Mikola, Martti Bloigujeff, Tuulikki Jauhiainen, Irja Hyvönen ja Vellamo Paananen. Takana vas. Kaarina Tuhkanen, Seppo Mikola, Eila Tuhkanen, Jouko Kaihenoja ja Erkki Alavillamo.
Teos on taiteilijakirja. Teoksen pohjana vanha kanneton kirja. Kirjan keskelle on leikattu pyöreä aukko, joka jatkuu suipentuen läpi kirjan. Leikatut sivut yhteen liimattuna sisältyvät teokseen. Uniikkikappale.
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu satunnaisista katkelmista samankokoisista kirjoista, jotka saatu ilmaiseksi divareista. Kannen suunnittelu Rytkönen Dalia mukaellen. Teoksen takakannessa: "Uusiokirjat ovat television kanavasukkuloinnin ja…
Teos on taiteilijakirja. Kaksi harmaata sisäkkäistä pahvikoteloa, jota sisältävät 130 numeroitua ja osin numeroimatonta artefaktia ja dokumenttiä: kuponkeja, kortteja, lehtileikkeitä, valokopioita jne.
Teos on taiteilijakirja. Teos on käsinommeltu, lehdet maalattu vesivärein vaaleanpunaisen eri sävyillä. Ei tekstiä, ei kuvia. Nahkaselkä, lukituksena nahkasuikale. Pakattu pahvilaatikkoon, jonka kannessa teksti Pink dreams. Taiteilija on kuvannut…
Pitkänsillan pieleen Keinusaaren puolelle perustettiin kuvernööri Rehbinderin aloitteesta puisto jo 1840-luvulla. Pinella-nimen puisto sai parikymmentä vuotta myöhemmin, kun ravintoloitsija A. Nordin korjautti puistossa olevan vanhan makasiinin…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen pohjana vanha kanneton kirja. Kirjan keskelle on leikattu soikea aukko, joka jatkuu suipentuen läpi kirjan. Leikatut sivut yhteen liimattuna sisältyvät teokseen. Uniikkikappale.
Keiteleen Nujun atomionginnat. Paras keiteleläinen oli Matti Saastamoinen, joka sai 4770g kaloja ja palkinnoksi matkaradion. Saalista punnitsemassa Juhani Järvelä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.4.1972.
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu kellastuneille ruuduttomille liuskoille, jotka on luultavasti leikattu isommista papereista. Dokumentti sisältää novellien Pilapuu ja Kivet osittaiset käsikirjoitukset. Ensimmäisessä novellissa ei otsikkoa, se…
Pikkuluoman perkaustyömaa (2_13 Honkajoki, Pukarankylä). Henkilöt tuntemattomia. Kuvaan kirjoitettu vuosiluku 1938. Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää 1988) s. 143 ja Menneitä muistellen (Hämeenlinna 1996) s. 86.
Lotta Svärd -yhdistyksiin oli mahdollista 1930-luvun alkupuolelta alkaen perustaa osastoja 8-16-vuotiaille tytöille. Aluksi tytöistä käytettiin nimeä pikkulotta ja vuodesta 1943 alkaen lottatyttö. Heidän pukunsa oli lottapuku pienoiskoossa. Takana…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen muoto on avattava kirja. Materiaalina 150 vuotta vanha, kaupunkitalon kattorakenteessa käytetty mäntypuu. Selkämateriaali nahka. Signeerattu kpl.
Pikkukaupunki on Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kuvaus synnyinkaupungistaan Uusikaarlepyystä. Sen mutkikkaiden katujen varrella oli matalia, keltaisiksi ja punaisiksi maalattuja taloja, joissa elettiin Topeliuksen sanoin ”pikkuista, ahdasta…
Pikkujoulut Otavassa vuonna 1949. Pentti Haanpään vieressä pianon ääressä Viljo Kojo ja Erkki Tanttu. Takana Eino Kauppinen sekä R. A. Reenpää. Tantun takana Viljo Kajava.
Kivisellä Pyövelinmäellä tehtiin jo 1840-luvulla kallioiden räjäytystöitä ja maaston tasaamisia, joista kertyi runsaasti kiviä käytettäväksi puiston rakennelmissa. Kiviä käytettiin mm. pitkiin kiviaitoihin, jotka rajasivat puistoa sen länsi- ja…
Kuvernööri Otto Carl Rehbinder perusti Hämeenlinnan kaupunginpuiston eli Parkin 1800-luvun puolivälissä. Viime vuosisadan alun postikortissa näkyy tien reunassa Parkin länsilaidan kiviaitaa. Postikortin on lähettänyt kirjailija Hilja Haahti…
Pikku-Mikkillä oli erikoisia lahjoja. Hän osasi matkia elikoita ja ihmisiä, ja muuttua jopa kerrottavansa näköiseksi. Lisäksi hän hämmästytti ihmisiä silmänkääntö- ja taikatempuilla. Kerran Pikku-Mikki yritti ostaa luotolla kauppias Pekan-Juhanilta…
Pikku-Mikkinä tunnettu Mikko Kiviniemi taisi monet silmänkääntötemput. Hän onki ahvenia kellarin luukusta ja sai piimän virtaamaan kamarin ovesta. Hän kiipesi heittämäänsä köyttä pitkin ilmaan, ainakin ihmiset näkivät tapahtuman hetken aikaa näin.…
Pikku kertoelmia ilmestyi vuonna 1878 J. A. Hahnssonin kustantamana. Se sisältää alkuperäiset kertomukset Pitkänniemen synty ja Rikas köyhänäkin, mukaelmat Katri, Tekla ja Kalastaja-Lassi sekä suomennoksen Onnen kukkaset. Kertomus Pitkänniemen…
Pikko. Keitele, Hamula. Mäkitupalaisasuinpaikka, jonka rakennusryhmään kuuluvat päärakennus, luonnonkivistä muurattu navetta vuodelta 1951, aittarakennus ja verkkomökki.
Nousiaisten kunnan virkistysalue Pikisaaressa, Askaisissa, lähellä Louhisaaren kartanoa. Saunaa lämmitetään kesäkaudella. Saunarakennuksessa olevaa takkahuonetta voi vuokrata. Ranta on lapsiystävällinen matalan rantaveden ansiosta.
Piispantarkastus. Keskikoulussa järjestettyyn tilaisuuteen osallistuivat 4 ja 5 luokan oppilaat sekä kansalaiskoululuokat. Edessä oikealla kirkkoherra Lehmuskoski sekä piispa ja rouva Kares. Pielaveden ja Keiteleen sanomissa 14.11.1969.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
