Turistföreningen i Finland julkaisi vuonna 1915 matkaoppaan, joka sisältää seitsemän reittiehdotusta Suomessa matkaileville. Reitteihin 5 ja 6 sisältyy käynti myös Hämeenlinnan kaupungissa, jossa kehotetaan tutustumaan erityisesti Kaupunginpuistoon…
Hämeenlinnan neljäs osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1923. Esipuheen mukaan kalenteri on kuitenkin vasta kaupungin kolmas osoitekalenteri. Edellisen kalenterin ilmestymisestä (v. 1915) oli kulunut kahdeksan vuotta, ja julkaisijat viittaavatkin…
Hämeenlinnan kaupunki vietti vuonna 1939 perustamisensa 300-vuotisjuhlaa. Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistys järjesti saman vuoden kesäkuussa kahdeksanpäiväiset messut, joilla kaikki paikkakunnan ”huomatuimmat” liikkeet esittelivät…
Hämeenlinnan kolmas (esipuheen mukaan toinen) osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1915. Edellisen kalenterin ilmestymisestä oli kulunut tällä kertaa vain kaksi vuotta. Kalenterin alussa on jälleen luettelo kaupungin taloista ja talonomistajista sekä…
Hämeenlinnan viides ja viimeinen osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1931, jolloin edellisen kalenterin ilmestymisestä oli kulunut kahdeksan vuotta. Tässä kalenterissa ei enää luetella kaupungin taloja omistajatietoineen niin kuin kaikissa aikaisemmissa…
Hämeenlinnaan oli perustettu ensimmäinen säästöpankki jo vuonna 1846. Kaupungin suomenmielisten keskuudessa oltiin kuitenkin 1900-luvun alkuvuosina hyvin tyytymättömiä pankin toimintaan ja katsottiin, että etenkin Suomalaisen puolueen jäsenten oli…
Julkaisussa Hämeenlinnan kaupungin, Hattulan kunnan ja Hämeenlinnan maalaiskunnan asettama toimikunta kannattaa maatalouskorkeakoulun sijoittamista Karlbergin kartanon alueelle Hämeenlinnaan. Perusteluiden mukaan sijaintia maaseudulla puolsivat…
Hämeenlinnan kaupungin kartta noin vuodelta 1892 esittelee tarkasti Hämeenlinnan keskustan 1800-luvun lopun rakennuskannan. Karttaan on erilaisilla väreillä merkitty kivi- ja puurakennukset. Myös rakennusten kattomateriaali selviää kartasta, esim.…
Myllymäen asemakartassa ei ole merkintöjä piirtäjästä eikä ajasta. Se on kuitenkin luultavasti tehty 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Pieni osa Myllymäkeä oli asemakaavoitettu jo vuoden 1872 asemakaavassa. Vuonna 1900 Myllymäen…
Helsingin–Hämeenlinnan radan työpiirustukset hyväksyttiin vuonna 1857, ja samana vuonna ilmestyi Karta öfver jernvägen emellan Helsingfors och Tavastehus. Myös tulevat asemarakennukset on merkitty karttaan. Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rataosuus…
Geografisk karta öfver Hauho härad i Tavastehus län. Kihlakuntajako Hämeen läänissä uudistettiin vuonna 1869. Yksi uusista kihlakunnista oli Hauhon kihlakunta, johon kuuluivat Hauhon, Hattulan, Vanajan, Lopen, Janakkalan ja Hausjärven pitäjät,…
Geografisk karta öfver Nedre Hollola härad uti Tavastehus län. Hollolan aliseen kihlakuntaan vuonna 1830 perustetussa Hämeen läänissä kuuluivat Hauhon, Lammin, Janakkalan, Vanajan ja Lopen pitäjät, Hämeenlinnan maaseurakunta sekä Tuuloksen,…
Vuoden 1831 suurtulipalon jälkeen kaupunki sai uuden, C. L. Engelin laatiman asemakaavan. Tämän kartan on uuden asemakaavan pohjalta laatinut A. W Zitting. Kartassa näkyvät mm. uudet kadunnimet ruotsin kielellä sekä korttelien numerot ja…
Vaakunan aihe viittaa Suomen ja 1200-luvulla rakennetun Nousiaisten kirkon suojeluspyhimykseen Pyhään Henrikiin, joka kuvataan vaakunassa polkemassa piispanistuimeltaan murhaajaansa…
Puijon alue on ollut Kuopion matkailun vetonaulana 1850-luvulta lähtien, Minna Canthille Puijo oli lukuisien kesäisten retkien ja kävelyjen kohde. Puijon ensimmäinen torni oli puuta ja korkeudeltaan 16 metriä. Tornin rakennutti raatimies C. R.…
Kuva on otettu Minna Canthin kodin, Kanttilan pihassa. Kuvaajaa ei tiedetä. Kuvassa Ukko Andersin (vas.), Pekka Canth, Maiju Canth, Elli Canth, Lyyli Canth, Jussi Canth, Kaarlo Palmroth ja Mari Rothman.
Jyväskylän seminaarin miesopettajia syksyllä 1878. Eturivissä istumassa vasemmalta: musiikin lehtori E. A. Hagfors, seminaarin johtaja Karl Gabriel Leinberg, piirustuksen ja käsitöiden lehtori Johan Rafael Hårdh. Takana seisomassa vasemmalta:…
Jyväskylän seminaarin ensimmäiset miesopettajat 1860-luvun lopulla. Takana vas. suomen kielen lehtori Jaako Länkelä, matematiikan lehtori Ernst Bonsdorff, kasvatusopin ja historian lehtori Olai Wallin sekä luonnontieteiden lehtori Johan Ferdinand…
Jyväskylän seminaarin luokkakuva. Kuvaajaa ei tiedetä.Kuvassa ylh. vas. Ingeborg Molander, Johanna (Hanna) Pfaler, Liisa Väänänen (huivi), Sefa Stockius, Anna Tommila, Blonda Björnholm ja Minna Johnson (keskirivissä oik.). Nimien lähde: Raitio, K.…
Minna Canthin koti Kanttila sijaitsi Snellmanin puiston laidalla. Kuvassa puisto 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, puiston luoteiskulmalta kuvattuna. Snellmanin patsas pystytettiin 1886 ja samalla puistokin sai uuden nimen kansallisen merkkimiehen…
Kuopioon saatiin yliopistoon johtava suomenkielinen yhteiskoulu vuonna 1892 toisena Suomessa. Näin myös Savon tytöillä oli mahdollisuus saada korkeampaa jatko-opetusta kotimaakunnassaan suomenkielellä. Koulun perustamisessa oli Minna Canthilla oma…
Kuopion korttelimuseossa laadittu luettelo Minna Canthin huoneessa säilytettävistä kirjoista. Kirjat ovat kuuluneet Canthille ja pääosa niistä on lahjoitettu museon kokoelmiin vuonna 1948. Niteitä on yhteensä sata, minkä lisäksi kokoelmaan kuuluu…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
