Aineistot (yhteensä 72)

  • Avainsanat: runot

1907
Hilja Liinamaa (1876-1935, v:sta 1899 Pärssinen) oli keskeinen vaikuttaja sosiaalidemokraattisessa työväenliikkeessä 1900-luvun alkupuolella. SDP:n kansanedustajana hän keskittyi naisten ja lasten yhteiskunnallisen aseman kohentamiseen.

Taistelon…

Avainsanat: , ,

1832
Gustaf Toppelius (1786–1864) teki merkittävän elämäntyön lääkärinä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän oli mm. perustamassa Oulun läänin talousseuraa ja toimi taustavaikuttajana Oulun Wiikko-Sanomissa.

Kymmenen vuotta Oulun palon (23.5.1822)…

1887
Oululaissyntyinen Kaarlo Kramsu (1855-1895) työskenteli sanomalehtimiehenä ja opettajana. Hän kirjoitti kaksi runokokoelmaa, jotka ilmestyivät vuosina 1878 ja 1887. Kokoelmilla oli yhteinen nimi, Runoelmia, ja neljätoista yhteistä runoa.

Kramsun…

1829
Runo kirpusta esittää sääty-yhteiskunnan herrat ja kerjäläiset kirpun tasapuolisesti kiusaamina. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen kansan vanhoja runoja -teoksen neljännessä osassa (1829).

1889
Suomen kirjallisuus kertoo Heikki Väänäsen olleen “täydellinen boheemi, levoton vaeltaja ja liiaksi viinan tuttu”. Elantonsa hän hankki kiertelevänä viuluniekkana ja runonlaulajana, joka saattoi tehdä runon mistä aiheesta tahansa, vaikka ei osannut…

1905
Runoilija Eino Leino (1878-1926) kävi koulua Oulussa vuosina 1885–1890. Runossaan Tähtipojat hän muistelee oululaista tiernapoikaperinnettä: loikkia kinosten poikki, laulua paperitötteröt päässä, puisten miekkojen heiluntaa. Runon tunnelma on…

1900
Hilja Liinamaan ensikokoelma Primuloita edustaa hempeää ja luonnonläheistä tunnelmarunoutta, joka tavoittaa parhaimmillaan kansanlaulun tapaisen välittömyyden. Joissakin runoissa häivähtää myös Liinamaalle henkilökohtaisesti tärkeä yhteiskunnallinen…

1.9.1893
Onnitteluruno, jonka Eino Leino kirjoitti veljensä Kaarlo (Kalle) Lönnbohmin häihin. Runo painettiin Eino Leinon ensimmäisenä erillisenä painotuotteena, nelisivuisena pikkujulkaisuna.

Kaarlo Lönnbohm vihittiin avioliittoon Ingrid Kolisin kanssa…

10.10.1897
Eino Leinon "Juhlaruno".

Kaunokirjailijaliitto perustettiin Aleksis Kiven päivänä 1897. Juhlatilaisuudessa Leino luki kirjoittamansa "Juhlarunon Kaunokirjailijaliiton perustavaan kokoukseen 10 p.lokak.1897". Runon julkaisi Uusi Suometar. - Runo…

Avainsanat: ,

Marraskuu 1893
"Tuiskusäällä"-runon korrehtuurikappale, jonka tekstiä on korjailtu ennen varsinaista julkaisua.

Eino Leino kirjoitti runon "Tuiskusäällä" marraskuussa 1893 . Runo ilmestyi Nuori Suomi -lehden vuoden 1895 numerossa. Nuori Suomi oli Päivälehden…

Avainsanat: ,

Urho Haapasen runo Eino Leinolle.

---

Eino Leinolle.

Lennelköön sun laulusesi
säkeninä säihkyten
alle joka kurkihirren,
[...] jokaisen!

Lämmintä se liehtokohon,
niin tuulet keväällä;
sytytelköön sydämiä
nuorten sekä mieliä!

Kaikukoon sun…

1899?
Runo "Suomen laululinnut" ja runosuomennos "Ateenalaisten laulu".

Eino Leino julkaisi kevättalvella 1899 useita routarunoja, mm. runon "Suomen laululinnut". Runon painetussa versiossa on kaksi käsikirjoituksesta puuttuvaa säkeistöä:

Mut missä…

Eino Leinon runoja, joissa esiintyy Kajaani paikkakuntana tai kajaanilaisia paikkoja.

Avainsanat: , ,

Eino Leinon runoja, jotka ovat todennäköisesti saaneet innoituksensa Oulujärven maisemista.

Avainsanat: , ,

Eino Leinon runoja, joissa mainitaan Paltamo tai Paltamoon sijoittuvia paikkoja.

Avainsanat: , ,

Eino Leinon runoja, jotka liittyvät hänen kotimaisemiinsa Paltaniemellä.

Avainsanat: , ,

Eino Leinon runoja, joissa mainitaan Sotkamo tai Sotkamoon sijoittuvia paikkoja.

Avainsanat: , ,

Eino Leinon runoja, joissa mainitaan nimeltä useita kainuulaisia paikkakuntia samassa runossa. Sisällysluetteloon on eritelty, mitä paikkakuntia missäkin runossa mainitaan. Muutamissa runoissa esiin nousevat myös Kuhmo ja Suomussalmi, joille…

Avainsanat: ,

1898
Kasimir Leinon runoja julkaisusta Kansanvalistuseuran
lehtisiä nro 20 (1898): Huutolaistyttö kehdon ääressä, Kansan lapsi, Luonnon ihailua, Mä tahdon toivoa, Myrskylintu.

Avainsanat: ,

1890
Kasimir Leinon runoja kokoelmasta Ristiaallokossa: Elämän kokemusta, En rakasta tyyntä, Ensi vuokko, Gladstonelle, Hengen tasavalta, Hääilta, Jos tohdit ja tahdot, Koittaa järki jäykkä olla, Mik' onpi syynä, Mustat silmät, Niin varmasti, Sunnuntaina,…

1899
Kasimir Leinon runoja kokoelmasta Runoja: Etsijän palautus, Muistanpa ai'an, jolloin lasna muinoin, Salamain keskellä, Sieluni sunnuntai, Äidin sydän, Äidin valitus.

Avainsanat: ,

1886
Kasimir Leinon runoja kokoelmasta Runokokeita: Alppilassa, Jumalan kestit, Kevään orvokille, Kohtalon paino, Kuutamalla, Laulajan haudalla, Lukijalle, Ne kätken mä rinnassain, Neidon silmä, Sääliä sekin, Totuutta huudat, Ämmä-koskella.

Avainsanat: , ,

1894
Kasimir Leinon juhlaruno Vaasan laulu- ja soittojuhlille 18-21.6.1894.

1893
Kasimir Leinon runoja kokoelmasta Väljemmillä vesillä: Elämän laulu, Kuin leikkii lämmin säde suvipäivän, Väsyksissä.

Avainsanat: ,

1891
Kasimir Leinon juhlaruno Kuopion laulu- ja soittojuhlaan 1891.

1942
Artikkelissa on julkaistu Elias Lönnrotin muistiinpanoja Kajaanista 1800-luvulta, sekä kaupungin oloja leikillisesti kuvaava runo.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 98/1942. Kirjoittajana G. Enwald.

1880
Minna Canthin käsialalla kirjoitettu runon katkelma.

1893
Paperiarkki, jossa on aluksi runo ja sen jälkeen katkelma spiritistisestä istunnosta. Istunnon päivämäärä on 26.8.1893. Paperiin on merkitty myös istuntoon osallistuneet.

1888
Kirjeessä ei ole lähettäjän nimeä. Kirjeen lopussa on runo tai laulun sanat "Sotilaspojan laulu". Tämän jälkeen on lyijykynällä kirjoitettu teksti:"Äitini sanojen mukaan on tämä kirje joltakin Pelkoselta, joka kävi Canttilassa ja jota äitini…

1885
Pieni lappunen, jossa runon käsikirjoitus. Paperiin on lyijykynällä myöhemmin lisätty "Ida Bonsdorffilta".

1891
Minnan nimipäiväksi kirjoitettu onnitteluruno.Kustaa Killinen oli Kuopion kuuromykkäin koulun opettaja ja kirjailija. Runossa ei ole Killisen nimeä, tekijyys vain ilmaisulla "yhdeltä köyhältä sanan palvelijalta".

A. V. Koskimies kokosi ja toimitti painosta Paavo Cajanderin koko runotuotannon runoilijan kuoleman jälkeen vuonna 1914. Runoelmia-nimellä julkaistu teos sisältää myös Cajanderin käännöksiä mm. J. L. Runebergin, Z. Topeliuksen ja monien…

1904
J. L. Runebergin runo Vänrikin markkinamuisto on varmasti Suomen kirjallisuuden tunnetuin Hämeenlinna-aiheinen runo. Pitkän runon keskellä on kuusi säkeistöä, joissa Suomen sodassa palvellut vänrikki Stool muistelee sota-ajan tapahtumia…

Avainsanat: ,

1887
Tukholmassa vuonna 1887 ilmestynyt Vänrikki Stoolin tarinoiden suomenkielinen laitos sisältää vähemmän tunnetun suomennoksen Hämeenlinna-aiheisesta runosta Vänrikin markkinamuisto. Kääntäjästä ei löydy tietoa, mutta teoksen on kuvittanut ruotsalainen…

Avainsanat: ,

1888
Hämeenlinnan lyseon uusi koulurakennus valmistui vuonna 1888 ja vihittiin käyttöön 17. syyskuuta. Hämeenlinnalaissyntyinen runoilija Paavo Cajander kirjoitti tilaisuuteen tämän juhlarunon. Runo on julkaistu painettuna mm. Hämäläis-osakunnan…

1872
Runoilijanimellä Tuokko kirjoittaneen Antti Törneroosin (1835–1896) romanttis-ihanteellinen runo Birger Jarlin linna julkaistiin ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872. Hämeen linna näyttäytyy…

Avainsanat: ,

1820
Saatuaan ankaraa kritiikkiä ja ivaakin osakseen Jaakko Juteini oli jo päättänyt kokonaan lopettaa runoilemisen ja tehnyt tämän tiettäväksi teoksessaan Lähtö-Laulu, elli Hywästi-Jättö Wäinämöiselle (1819). Kalevalamittaan kirjoittamassaan Huilun…
 
Koneluettavat metatiedot: