Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…
Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…
Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…
Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…
Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…
Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…
Neiti Svärdin talo sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä…
Joensuun Teatterin ystävät esittävät teatterin hyväksi 5-kuvaelmaisen huvinäytelmän.Täytekynä-näytelmän käsiohjelmasta löytyvät seuraavat nimet: Kauko Salminen, Marita Koivula, Iikka Koivula, Irma Tarma, Salomon Manninen, Paavo Riippa, Sirkka-Liisa…
Brahea oli Pietari Brahen perustama, nykyisen Lieksan paikalla vuosina 1653-1681 sijainnut kaupunki. Pielisjärvi joutui 1600-luvun puolivälissä laajan Kajaanin vapaaherrakunnan osaksi. Kreivi Pietari Brahe, jonka läänitystä alue oli, perusti…
Joensuussa toimi 1900-luvun alussa kaksi teatteriryhmää: Työväenyhdistyksen näytelmäseura sekä Joensuun näytelmäseura.Joensuun näytelmäseuran käsiohjelmasta vuodelta 1914 löytyy mm. seuraavia nimiä: Eino Pakarinen, Aino Pakarinen, Hanna Varis, Juho…
Ida Emilia Aalberg (1857—1915 Pietari) oli aikansa huomattavin ja kansainvälisesti tunnetuin näyttelijä Suomessa. Aalberg oli Suomalaisen Teatterin näyttelijä 1874—1883 ja myöhemmin säännöllinen vierailija. Aalberg oli paitsi suomenkielisen…
Suomalaisuuden Liiton Joensuun Näytelmäseuran jäsenkirjasta löytyy nimi Aino Pakarinen. Jäsenkirjan ovat allekirjoittaneet johtokunnan puolesta Niilo E. Lampinen ja T. Kuivalainen.
Joensuun Työväen Teatteri perustettiin 1902. Kaupungissa toimi tuohon aikaan kaksi teatteriryhmää: työväenyhdistyksen näytelmäseura ja Joensuun näytelmäseura. Työväen teatterin ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Kaarlo Nissisen Kansanteatterista.…
Neiti Svärdin talo sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kapunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta…
Anna Liisa -näytelmän pääkirja nro 291b. Pääkirjan etusivulle on kirjoitettu teksti: "Tämä kappale on Minna Canthin omalla käsialalla kirjoitettu." Ensilehdelle on merkitty myös näyttämötarvikkeita kuhunkin näytökseen. Canth lähetti käsikirjoituksen…
Murtovarkaus-näytelmän pääkirja nro 106. Ensilehdellä teksti: "Murtovarkaus, näytelmä neljässä näytöksessä, kirjoittanut Wilja. Minna Canth" Etukannessa on venäjänkielinen sinetti sekä allekirjoituksella varustettu teksti, jossa todetaan, että…
Prestens familj -näytelmän pääkirja. Kannessa on leima "Aug. Arppe teatern" Kannessa teksti: "Sufflör ex. Prestens familj. Skådespel i fyra akter af Minna Canth." Ruotsinkielisen käännöksen on tehnyt Ruth Dahl.
Kolme sidottua ruutuvihkoa. Käsikirjoitus on yksi versio näytelmästä, jonka lopulliseksi nimeksi tuli "Kovan onnen lapsia". Kolmannen näytöksen nimi on "Topra-Heikki".
Kirjeeseen ei ole merkitty vuosilukua, vaan se on päätelty kirjeen sisällöstä. Minna Canthin kirjoittamien kirjeiden vastauskonsepteissa on keskeneräinen vastaus tähän kirjeeseen, "Minna Canthin kirjekonsepti Axel Berndtsonille [1893, jälkeen 11.6.]"
Minna Canthin kirjoittamien kirjeiden vastauskonsepteissa on vastaus tähän Ahrenbergin kirjeeseen nimellä "Minna Canthin vastauskonsepti Jac. Ahrenbergille 2.1893"
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
